Tarinat

Feminismi Kotiliedessä kautta aikojen

Taas keskustellaan siitä, mitä feminismi on ja kuka tunnustautuu feministiksi. Lukekaa ja ällistykää, miten valppaasti ja tuoreesti Kotilieden toimitus on alusta asti valvonut tasa-arvon toteutumista.

kotiliesi_lehdet

1920-luvulla tasa-arvo etenee harppauksen, kun hyväksytään uusi avioliittolaki. Toimittaja Mandi Hannula kirjoittaa (Kotiliesi 8/1929): ”Uusi avioliittolaki ei tunne mitään miehen edusmiehyyttä, vaan molemmat puolisot ovat oikeudellisesti yhdenvertaiset ja heidän tulee yhtäläisin oikeuksin ja yksissä neuvoin toimia perheensä hyväksi.”

1930-luvun lopulla Suomi valmistautuu sotaan. Marraskuun 1939 Kotiliesi tukee kotirintamalle jääviä naisia: ”Täytyy voida vaikeuksienkin kohdatessa nostaa päänsä pystyyn, karkoittaa masennus omasta piiristä ja antaa valoisan ja hymyilevän loiston säteillä emännästä perheeseen, ympäristöön ja tuttavapiiriin.”

1940-luvulla ansiotyössä käyviä naisia oli yhä enemmän. Kotiliedessä (9/1949) Hilja-Maria muistutti, ettei vanhoihin rooleihin ole enää paluuta, kun naissuku ”riisuu, katkoo kahleitaan”.

1950-luvulla tyttöjen suurin hyve on yhä olla hiljaa. Kotiliedessä (21/1958) vaaditaan tasaarvoa: ”Katsopa omaasi ja toisten perhe-elämää! Kumpi on selvemmin orja kumpi vapaa kotielämän velvollisuuksista? — Erityisesti ansioäidit joutuvat tuntemaan orjanarvoisuutensa, kun useimmat joutuvat joko aivan yksin tai sangen vajavaisen kotielämän turvin huolehtimaan muka yhteisestä kodista.”

1960-luku aloitti Suomessa varsinaisen sukupuoliroolikeskustelun. Professori Antti Eskola (Kotiliesi 24/1965) kirjoittaa ajan muotiaiheesta: ”Jos naisen arvo ei perustu hänen tekoihinsa vaan ulkonäköönsä, käy arvon säilyttäminen vanhemmiten yhä työläämmäksi.”

1970-luvulla ansiotyössä käyvien ja kotiäitien välille syntyy kitkaa. Kotiliesi (18/1978) herättelee: ”Onko meillä naisilla todella niin heikko itsetunto, että kun esimerkiksi aviomies käskee pysyä kotona tai patistaa ansiotyöhön niin sen mukaan tanssimme. Ja sitten puramme lannistettua itsetuntoamme toisiin naisiin.”

1980-luvulla tasa-arvossa on yhä parantamisen varaa: ”Vaikka naiset käyvät työssä, he vastaavat myös kotitöistä. Kun nainen tekee keskimäärin viisi tuntia kotitöitä päivässä, on vastaava luku naimisissa olevilla miehillä kaksi tuntia.” (Kotiliesi 15/1982)

1990-luvulla ensimmäinen nainen on puolustusministerinä, ulkoministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Kotiliesi (11/1996) pohtii naisten johtajuutta: ”Käytännössä — naiselle annetaan vastuuta, velvollisuuksia ja työtä, mutta ei välttämättä titteliä tai asemaa.”

2000-luvulla Nobel-kirjailija Doris Lessing (Kotiliesi 1/2007): ”Aikaisemmin naiset saivat joka vuosi lapsen. Entä nyt? Valitsevatko naiset toisin? Nuoret naiset etsivät yhä ennen kaikkea aviomiestä. Mielestäni he kykenisivät muuhunkin. Useimpia ei kuitenkaan kiinnosta kokeilla mahdollisuuksiaan.”

2010-luvulla tutkija Johanna Kantola toteaa (12/2012): ”On oireellista, että sukupuolten tasa-arvosta on alettu puhua kuin kuluneesta aatteesta ja toteutuneesta projektista. Elämme yksilökeskeistä aikaa. Tasa-arvoakin pidetään yksilön asiana, joka jokaisen tulisi tahollaan hoitaa.” Samassa jutussa Kotiliesi listaa, että parannettavaa riittää ainakin tasa-arvoon liittyvissä asenteissa, perheväkivallan ehkäisemisessä, perhevapaiden ja niiden kulujen jakamisessa, työelämään liittyvissä kysymyksissä ja kotitöiden jakamisessa.

2010-luvulla Li Andersson (15/2014) tunnustautuu feministiksi aikana, jolloin keskustellaan jälleen kerran feminismin määritelmästä: ”Haluan näyttää, että nuorten naispoliitikkojen ei tarvitse mukautua rooliin, jota meille tarjotaan. Meille annetaan helposti hoidettavaksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyskysymykset. Minä olen raivannut tilaa puhumalla myös taloudesta haastaen esimerkiksi Aleksander Stubbin.”

2010-luvulla pohditaan edelleen, kuka tekee kotityöt. Kotilieden Liesituuletin-palstalla (21/2014) kyselyyn vastanneista lukijoista 50 % kertoo, että nainen tekee heillä enemmän kotitöitä kuin mies. Vain 5 % kertoo miehen tekevän enemmän kotitöitä. Kumpikin tekee kuitenkin yhtä paljon 40 % mielestä. Keskustelu jatkui sosiaalisessa mediassa. Siellä pohdittiin, onko niin, että entiset naisten työt on nykyään jaettu, mutta miehet tekevät edelleen kaikki ns. miesten työt.

Osallistu keskusteluun Twitterissä @Kotiliesi_lehti

Kommentoi

Kommentoi juttua: Feminismi Kotiliedessä kautta aikojen

Sinun täytyy kommentoidaksesi.