Ihmiset

Hilkka Olkinuora: "Ajattelen hellyydellä kaikkia, joiden kanssa olen saunonut itseni naiseksi"

Sydänkesän suloisin hetki: pulahdus koivuntuoksuisesta löylystä hyväilevään järveen. Suomalaisen suvi on siinä.

Pyhä sauna, elämän käänteiden ja kriisien ikiaikainen paikka, jossa ikään kuin synnytään uuteen tilaan. Ennen sen puhtaassa lämmössä aivan oikeasti synnyttiin, vainajat pestiin, tautiset tervattiin, avioon astelevat kylvetettiin. Nyt se hoitaa saman tehtävän vertauskuvallisesti.

Morsiussaunasta on tullut pienoiskokoinen kylpylä spa-käsittelyineen, naamioineen ja leikkimielisine taikoineen.

Ja kun ystävä kysyy jo kyläilystä sovittaessa, että lämmitetäänhän sitten sauna, emäntä tietää: Nyt on jotakin niin tärkeää kerrottavaa, surtavaa, mietittävää, aloitettavaa tai lopetettavaa, että siihen tarvitaan saunan luottamuksellinen hämärä ja lämpö.

Lue myös: Suojaa muistisairaudelta ja alentaa verenpainetta – lue, miten saunan huikeat terveysvaikutukset yllättävät!

Vai tarvitaanko saunaa tällä kertaa vallan linnakkeeksi, salaisen neuvottelun ja päätösten pehmittelyn paikaksi? Nyt, kun me naiset olemme vihdoin vallanneet tilamme – myös samanarvoiset saunatilat.

Olen kokenut monenmoista saunontaa: intiaanien hikisen luolan, lihaisan, pesupussia paiskovan mieskylvettäjän hamamissa, arktisen tuulen riepottaman telttasaunan, komppaniankokoisen löylytehtaan ja yhden hengen mäkeen kaivetun kammin, saksalaisen sadalla säännöllä säädellyn saunan.

Uskottava siis on: peseytyminen ulkoa ja puhdistuminen sisältä on koko ihmiskunnan yhteinen rituaali.

Omaa ainutlaatuista saunaamme, sitä aidointa ja ihaninta, olemme kuitenkin kohdelleet kaltoin. Ulkomailla olemme päästäneet saunan niin sanotun brändin merkitsemään mitä tahansa ilotalosta imeliin kehokerhoihin.

Lue myös: Tee itse vihta – ota vastan teko-ohjeet talteen

Kotimaassa olemme nähneet viisaaksi varustaa pienimmätkin yksiöt sähköisillä ärjyn kuumilla komeroilla, jotka sitten muutamassa vuodessa taantuvat kalliiksi kaappineliöiksi.

Yksiössään yksinäisiä löylyjä heittävä kaupunkilainen on onneksi löytämässä tiensä ulos – ja sisään oikeaan saunaan. Yhteisöllisyys, jota nykyisin kynsin hampain etsitään ja myydään, on tekemässä luonnollista paluuta. Lapsuuteni talo- ja korttelisaunoja kunnostetaan.

Pääkaupungin trenditiedotusväline listasi vastikään peräti tusinan verran eri sortin yleisiä perinnesaunoja, puhumattakaan uusimmista ja kuuluisimmista hipsterikylpylöistä, joiden terasseilla ei juoda janoon, vaan siemaillaan ja maistellaan.

Lue myös: Koskenkorvan Trahteerilla sekasaunotaan saunatrikoissa – Nappaa talteen persoonallinen matkakohde!

Yhteisöllisyyden ihanin ilmentymä ja saunonnan suurin anti on kuitenkin se, miten se tuo meidät yhteen.

Itse en kuulu sekasaunojiin, mutta sitä suuremmalla hellyydellä ja rakkaudella ajattelen kaikkia naisia, joiden kanssa olen saunonut itseni naiseksi.

Lapsuuden lauantaisaunat, kun mummo pesi vampulla ja neuvoi huuhtomaan myös ”ne paikat”. Kaupunkisaunat, joissa nuori nainen näki niin kuihtunutta kuin ylipursuavaakin naista ja ymmärsi: tuommoiseksi minäkin joskus tulen, ja se on ihan hyvä. Akkasaunat, joissa elämän isot ja pienet asiat tulevat riisutuiksi niin kuin me, yhdessä vanhenevat naiset. Ja ne saunanaurut!

Sydänsuvi tarjoaa juuri nyt parastaan. Se on lempeä, lohdullinen ja yhäkin lupauksia täynnä. Ihollesi. Itsellesi. Ihan uudelle ihanuudelle.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Hilkka Olkinuora: "Ajattelen hellyydellä kaikkia, joiden kanssa olen saunonut itseni naiseksi"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.