Anna: Viivi Avellán menetti korona-aikana sekä äitinsä että isoäitinsä: ”Suru voi yllättää milloin tahansa”
Lähes satavuotiaan isoäidin kuolema oli luonnollinen ja odotettavissa. Hyväkuntoisen äidin äkillinen menehtyminen sen sijaan oli Viiville lähes shokki, Anna-lehti kertoo.
Yrittäjä ja entinen tv-toimittaja Viivi Avellán, 44, on asunut miehensä sekä viisi- ja seitsemänvuotiaiden poikiensa kanssa neljä vuotta Singaporessa. Joka vuosi hän on lomaillut Suomessa. Tänä vuonna lomasuunnitelmia aikaistettiin, koska Viivin 99-vuotias isoäiti oli saattohoidossa.
”Mummi ilahtui nähdessään minut sekä lapsemme ja sanoi humoristiseen tapaansa olevansa helpottunut, että nyt voi aloittaa tämän tehtaan alasajon”, Viivi sanoo Annan jutussa.
Isoäiti menehtyi heinäkuun ensimmäisenä päivänä, kaksi päivää sen jälkeen kuin hänen vanhin tyttärensä olisi täyttänyt 70 vuotta. Tämä tytär, Viivin äiti, menehtyi vuosi sitten huhtikuussa.
Äidin sairaus alkoi vatsakivuista puolitoista vuotta sitten
Vatsakivut iskivät Viivin äitiin tammikuussa. Tutkimuksissa paljastui, että kyseessä on suolistosyöpä.
”Olin silloin Singaporessa ja säikähdin tietysti kovasti. Tiesin, että hoidot olisivat raskaat ja halusin olla äidin tukena. Pandemia-aika oli juuri alkamassa, enkä halunnut jättää lapsia sinne kauas, joten matkustimme tänne koko perhe”, Viivi sanoo Annassa.
Viivi ehti olla Suomessa kolme viikkoa, kun koronatilanne paheni ja maailma alkoi sulkeutua. Kävi ilmi, että jos perhe ei matkusta heti takaisin Singaporeen, niin he eivät pääsisi sinne pitkään aikaan.
”Vaikutti siltä, että äidin hoidot tehoavat eikä akuuttia hätää ole, joten maaliskuussa palasimme kotiin”, Viivi kertoo jutussa.
Äidin syöpä todettiin aggressiiviseksi. Viivi kertoo kuitenkin olevansa luonteeltaan yltiöpositiivinen, eikä halunnut edes ajatella pahinta. Äiti ja tytär juttelivat puhelimessa päivittäin, ja molemmat odottivat toiveikkaasti kesää.
Kohtalokas puhelu Suomesta tuli huhtikuun alussa
Järkyttynyt isä kertoi tyttärelleen, että äiti oli saanut yön aikana sairauskohtauksen. Lääkärin mukaan hän kuolisi pian.
”Äiti ei pystynyt enää kommunikoimaan, mutta hän oli vielä elossa. Minulle tuli tunne, että hän pinnisteli ollakseen hengissä niin kauan, että me kaikki olisimme läsnä. Isä oli äidin vierellä, ja pian sairaalaan tuli velikin. Minä olin mukana etäyhteydellä. Uskon, että kun äiti kuuli meidän kaikkien äänet, niin hän luovutti”, Viivi kertoo jutussa.
Kun puhelu päättyi, Viivi lamaantui.
”Oli tapahtunut se, mitä en ollut halunnut kuvitellakaan: äiti oli kuollut. En voinut käsittää, että se on totta. Kuinka tässä näin kävi. Äiti söi terveellisesti, käytti aina luomutuotteita ja piti hyvää huolta itsestään. Sitten häntä ei enää ole”, Viivi sanoo Annassa.
Äidin kuolemaa seurannut kevät ja alkukesä kuluivat Viiviltä kuin sumussa. Suru oli suuri ja pandemia pahensi tilannetta entisestään. Isä ja veli olivat kaukana, heitä ei voinut edes halata.
Viivi Avellánin äidin kuolemasta on nyt yli vuosi
Suru ei tunnu enää joka päivä, mutta Viivillä on yhä aina itkuliina mukana.
”Kyyneleet ja tuskalliset muistot tulevat puuskissa. Olen oppinut, että suru voi yllättää milloin tahansa. Jos esimerkiksi näen elokuvan, jossa on äidin ja tyttären suhde, niin en voi olla itkemättä”, Viivi kertoo jutussa.
Lue Annan koko juttu: Korona-aikana äitinsä yllättäen menettänyt Viivi Avellán: ”En voinut käsittää, että äidin kuolema oli totta”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Anna: Viivi Avellán menetti korona-aikana sekä äitinsä että isoäitinsä: ”Suru voi yllättää milloin tahansa”