Kotilieden ensimmäinen päätoimittaja Alli Wiherheimo oli aikansa voimahahmo – nyt häntä voi kuulla radiossa

Alli Wiherheimo oli Kotilieden ensimmäinen päätoimittaja, jonka ura kesti huikeat 40 vuotta. Nyt radiosarjassa Elämäkerran takana kerrotaan Allin työstä suomalaisten kotien kohentajana ja hyvinvointivaltion tuntemattomana tukijana.

Elämäkerran takana -radio-ohjelmassa kokenut kirjallisuustoimittaja Anna-Liisa Haavikko keskustelee Kotilieden pitkäaikaisesta päätoimittajasta Alli Wiherheimosta (1895–1978) tämän elämäkerran kirjoittaneen Päivi Aikasalon kanssa.

Lue myös: Kotilieden Kummikerho: hyväntekeväisyyttä vuodesta 1938

Välissä kuullaan Allin omaa ääntä, otteita haastattelusta tai radiopakinasta.

On ihanaa kuulla Allin kertovan itse, miten nuoresta kieltenmaisterista piti tulla opettaja, mutta sitten hänet tempaistiinkin kustantamoon tekemään lehtiä.

Alli Wiherheimo vuonna 1952

Alli Wiherheimon ajatuksia pääsee nyt kuulemaan tuoreessa radio-ojelmassa. Kuva vuodelta 1952.

Jo ikääntyneen päätoimittajan ääni on sivistyneen teräsladyn ääni, sanojen muodostus tarkkaa ja hienostunutta vailla murteen tai tunteiden häivää.

Alli Wiherheimo on aikansa hillityn ja hallitun virkanaisen perikuva.

Kuulija tarvitseekin hieman mielikuvitusta löytääkseen jostakin sen nuoren maisterin, josta tuli heti joulukuun valmistujaisten jälkeen Werner Söderström Oy:n kustannusvirkailija tammikuussa 1920.

Naimattomuus antoi nuorelle päätoimittajalle vallan toimia

Vasta perustetun Kotilieden toimitussihteeri ja vastaava toimittaja Alli Wiherheimosta tuli vuonna 1922 vain 27-vuotiaana, koska Alli tunsi talon, osasi käsitellä käsikirjoituksia ja oli tarkka ja huolellinen kaikissa toimissaan.

Lisäksi nuori naimaton nainen ei ollut aviomiehen edusmiehisyyden alla, kuten toimituskuntaan valitut arvovaltaiset, aikuiset naiset: kokoomuksen kansanedustaja ja osuustoimintaliikkeen tuntija Hedvig Gebhard, taloustieteilijä Laura Harmaja (runoilija Saima Harmajan äiti), kansakoulunopettaja ja edistyspuolueen kansanedustaja Mandi Hannula ja Eva Somersalo, käsityönopettaja ja kansanedustaja hänkin.

On uskomatonta, että kaikkien näiden naisten tekemisistä olisi joutunut puoliso vastaamaan ja että nuori Alli saattoi tehdä avustajasopimuksia ja muita taloudellisia päätöksiä, joihin naineet naiset eivät voineet ryhtyä.

Kun Kotiliesi perustettiin vuonna 1922, avioliittolaki oli todella vanhentunut, ja lehti ryhtyikin aktiivisesti muuttamaan naisten asemaa yhteiskunnassa.

Vasta vuoden 1930 alusta uuden avioliittolain myötä lakkautettiin aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi. Korjattavaa lakiin jäi silti vielä kosolti.

Tuolloin Alli oli jo 32-vuotias – ajan mittapuulla vanhapiika. Mielenkiintoinen työ oli vienyt Allin mennessään, ja hän oli jo 29-vuotiaana haudannut haaveensa aviomiehestä ja perheestä.

Kotiliesi naisten tukena niin kodeissa kuin politiikassa

Kotiliedessä kirjoitettiin laajalti kodin ja perheen piiriin liittyvistä asioista. Lehden tarkoituksena oli kohottaa kotitalousväen osaamista ja tietoisuutta – lehdellä oli suuri kansanvalistuksellinen tehtävä, ja Alli Wiherheimo tunsi suurta opettajan ja valistajan vastuuta.

Lisäksi lehti alkoi auttaa köyhiä perheitä ja hankkia lomia naisille, joilla ei ollut mitään mahdollisuutta vapaa-aikaan. Lehti seurasi myös yhteiskunnallisia aloitteita ja esitteli naispoliitikkojen työtä laajalti.

Kun sosiaalidemokraattien Miina Sillanpäästä tuli ensimmäinen naisministeri, kokoomusta edustanut Hedvig Gebhard raportoi asiasta Kotilieden lukijoille tuoreeltaan.

Lehden haluttiin olevan luettu niin taloissa kuin tölleissäkin. Vaatimattomissa oloissa kasvanut Alli Wiherheimo tunsi myös kansannaisten ja maaseudun eläjien niukan elämäntilanteen.

Alli Wiherheimo toimi 40 vuotta Kotilieden päätoimittajana

Työssään päätoimittajana ja lukuisten yhdistysten kantavana voimana toimiessaan Alli Wiherheimo puolusti naisten itsenäisyyttä, mutta korosti naisen oikeutta saada molemmat: sekä ura että perhe.

Traagista on, että Alli itse ei saanut kaipaamaansa perhettä.

Allia pidettiin ehkä ankarana ja arvokkaana. Hän itse arveli päiväkirjassaan, että hänessä ei ollut tarvittavaa viehättävyyttä, ”tykövetoa ja kiinnipitoa” – ominaisuuksia, joilla miehiä joukkohurmataan.

Sen sijaan hän esikoisena rahoitti isän rakennusyrityksen konkurssin jäljiltä köyhtynyttä lapsuusperhettään ja huolehti lopulta myös leskeksi jääneestä äidistään.

Alli Wiherheimosta tuli menestyvä uranainen ja opetusneuvos

Elegantti uranainen osasi useita kieliä ja matkusteli laajasti. Hänen viihtyisä kotinsa oli monien kutsujen keskipiste, mutta asemastaan tietoinen, aina tyylikkäästi pukeutunut nainen joutui useimmiten olemaan korostetun hillitty ja hallittu.

Millainen Alli oikeasti oli, jäi vain harvojen tietoon, sillä Alli piti hänelle uskotut salaisuudet eikä hänestä irronnut mitään mehevää kahvipöytiin kommentoitavaksi.

Allin oli vaikeata luopua itse luomastaan Kotiliedestä, josta oli tullut suuri menestys ja yhtiön rahasampo. Kun hän lopulta 68-vuotiaana jätti lehden, ensimmäinen muiden toimittama Kotilieden numero oli vaikea vastaanottaa kesäkodin postiin.

Alli Wiherheimo puhkesi kyyneliin.

Opetusneuvoksen arvonimi taisi olla lohdutuspalkinto vaihtelevaan lehtityöhön sydämestään sitoutuneelle.

Elämäkerran takana: Alli Wiherheimo Yle Radio 1 la 7.12. klo 10 ja Yle Areena.

Kirjallisuustoimittaja Anna-Liisa Haavikon toimittama sarja Elämäkerran takana perustuu mielenkiintoisten suomalaisten elämäkertateoksiin. Alli Wiherheimon  Uranaisen sydän -elämäkerran on kirjoittanut Utsjoen kirkkoherra Päivi Aikasalo. Muita kymmenosaisessa sarjassa käsiteltäviä elämäkertojen päähenkilöitä ovat muun muassa Ritva Holmberg, Aatos Erkko ja Tove Jansson.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kotilieden ensimmäinen päätoimittaja Alli Wiherheimo oli aikansa voimahahmo – nyt häntä voi kuulla radiossa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X