Kotilieden ensimmäinen ruokatoimittaja täyttäisi tänään 155 vuotta – katso resepti Anna Olsoni-Quistin "tappioleipiin"
Anna Olsoni-Quist viettäisi tänään 155-vuotissyntymäpäiväänsä. Tämä vaikuttajanainen oli Kotilieden ensimmäinen ruokatoimittaja 1920-luvulla, sitä ennen hän opiskeli itsensä Suomen ensimmäiseksi kotitalousopettajaksi sekä kirjoitti ensimmäisen nykyaikaisen keittokirjan.
Kun lukee henkilöhistoriaa Anna Olsonista (1864 – 1943), romuttuu mielikuva, että 1800–1900-luvun nuoret naiset olisivat olleet perheensä lannistamia, kapioita virkkaavia tyttösiä, joiden ainoa haave elämässä liittyi hyvään naimakauppaan, lapsiin ja perheeseen. Juuri vuosisadan vaihde oli naisasialiikkeen nousun aikaa. Perhe ja koti nähtiin 1800-luvulla yhteiskunnan ytimenä, jonka hyvinvoinnista oli riippuvainen maan tulevaisuus ja kehitys. Naisen työstä kodin ja talouden pystyssä pitäjänä tuli säätyläiskodeissa kunniatehtävä, joka vaati tietoa ja taitoa.
Suomalaisnaiset alkoivat 1800-luvun lopulla järjestäytyä yhdistyksiksi, jotka tähtäsivät naisten olojen ja oikeuksien kohentamiseen. Koulutetut naiset etenivät myös työelämässä.
Anna Olson opiskeli Ruotsissa, Englannissa ja Skotlannissa
Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kehitetty kemiaan perustuva kotitaloustiede herätti paljon kiinnostusta myös Suomessa. Vuonna 1890 Suomen Naisyhdistys lähetti 26-vuotiaan Anna Olsonin, Kurkijoen kirkkoherran tyttären, tutustumaan kotitalouden opetukseen Ruotsissa, Englannissa ja Skotlannissa. Vuodessa Anna oli käynyt parin viikon ruoanvalmistuskurssin Tukholmassa, oppinut englanninkielen Lontoossa ja suorittanut kuusi viikkoa kestäneen kotitalousopettajatutkinnon Glasgow´ssa Skotlannissa.
Kun Anna Olsoni palasi opintomatkaltaan vuonna 1891, Naisyhdistys palkkasi hänet vasta perustamansa, kaksikielisen Helsingin kasvatusopillisen keittokoulun johtajaksi ja sen ainoaksi opettajaksi. Anna loi pohjan suomalaiselle kotitalousopettajan koulutukselle ja kotitalouden opetukselle.
Kivijalka keittokirjalle
Jotta koulussa voitiin opiskella, tarvittiin kirjoja. Vuonna 1892 Anna kirjoitti ensimmäisen koteihin ja kouluihin suunnatun suomalaisen keittokirjan. Se julkaistiin ensin ruotsiksi, mutta pian siitä painettiin myös suomenkielinen versio. Kirjassa käsiteltiin monipuolisesti taloudenpitoa. Neuvoja oli myös kemian alkeista, ravintotiedosta sekä ruoanvalmistuksesta ja kodinhoidosta.
Kirjasta tuli kivijalka monille myöhemmin julkaistuille keittokirjoille ja kotitalouden oppikirjoille. Vuonna 1901 julkaistiin kirjalle jatko-osa vaativampaan ruoanvalmistukseen.
Nopeasti etenevästä urastaan huolimatta Anna ehti myös avioitua vuonna 1894. Toimelias uranainen oli myös seitsenlapsisen perheen äiti.
Kotilieden alkuvuosina, 1920-luvulla, Anna Olsoni oli lehden ensimmäinen ruokatoimittaja, jonka pakinan muotoon kirjoitettuja ohjeita noudatettiin tarkasti.
Luomallaan opetusohjelmalla, kirjoillaan ja lehtikirjoituksillaan Anna loi pohjan nykyaikaiselle suomalaiselle ruokakulttuurille.
Annan peruja on myös kahvipöytä maustekakkuineen, pullakransseineen ja pikkuleipineen.
Anna Olsonin tytär muistelee, että kotona herkkuihin ei saanut koskea ennen kuin oli syönyt korpun. Tarkkaan taloudenpitoon ja terveelliseen ruokavalioon vihkiytynyt Anna ylisti terveellisten ja näkyisien eli riittoisien korppujen merkitystä.
Parhaat korput tulevat leivinuunissa. Anna kehotti myös kaupunkilaisia valmistamaan kesällä maalla ollessaan korppuja koko talven tarpeisiin. Vaikka Anna kertoi taloudessaan käyttävänsä yksinomaan margariinia, hänen oli vastentahtoisesti myönnettävä, että korppujen ja pikkuleipien valmistamiseen on voi kuitenkin parasta.
Anna Olsonin reseptiikkaa
Juttua varten on haastateltu Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppistä. Juttu on julkaistu 9/2011 Kotiliedessä.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kotilieden ensimmäinen ruokatoimittaja täyttäisi tänään 155 vuotta – katso resepti Anna Olsoni-Quistin "tappioleipiin"