Nostalgia

Kun käsivoima pesi ja linkosi: pyykkääminen oli ennen pesukoneita rankkaa kuin metsätyöt 

Käsin pyykkääminen oli aikanaan raskaudessaan metsätöihin verrattavaa työtä. Liottamisesta, jynssäämisestä, huuhtelusta ja kuivaamisesta vastasivat naiset. Heidän kätensä olivat kylmästä kohmeessa, kun pyykkiä huuhdottiin avannossa.

Nykyhuusholleissa pyykinpesukone pyörii jopa monta kertaa viikossa, mutta sata vuotta sitten pesutahti oli aivan toinen.

Kodeissa ei ollut automaattisia pesukoneita, mutta ei myöskään vaatteita tai muuta pyykättävää siinä määrin kuin nykyisin. Liinavaatteet ja lakanat saatettiin pestä vain kerran tai pari vuodessa, vaatteet hieman useammin.

Tuolloin naiset hikoilivat saunojen tai pyykkitupien paljujen äärellä. Kuumaa vettä otettiin padasta.

Kun puhdasta oli saatu saippuan tai lipeän ja pyykkilaudan avulla, naiset vetivät pyykin rattailla tai kelkalla järven tai meren rantaan huuhdeltavaksi.

Pyykkääminen oli piikojen puuhaa

Raskas pyykkääminen oli naisten kontolla, mutta osa naisista, esimerkiksi yläluokan perheenemännät pesettivät pyykkinsä piioilla tai ammattipyykkäreillä.

Koska pyykin huuhtelu varsinkin talvella oli hyvin raskasta, Helsingissä kaupungin virkamiehet järjestivät pyykkäreille huuhteluhuoneita, joissa saattoi saada suojaa viimaa vastaan.

Monia vaiheita sisältävä käsin pyykkääminen vaati aikaa. 1950-luvulla Työtehoseura arvioi, että kodin töistä pyykinpesu vei viidenneksen.

Lähteet: Kansallismuseo; Helsingin kaupunginmuseo; Simo Laakkonen: Itämeren tyttären likaiset helmat. ­Kirjassa: Nokea ja pilvenhattaroita – Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa.

Lue myös Seura.fi: Naisten ja miesten töillä on piinallisen pitkä historia

Äiti pesee pyykkiä ulkona lapsikatras ympärillään.
Kuva: Tuovi Nousiainen/Otavamedia

Pyykkilauta ja äidin pienet ”apulaiset”

Kuvan perheenäiti on saanut pyykkipäivänä koko lapsikatraan ”avukseen.” Jo pestyt vaatteet kuivuvat ­narulla, mutta pestävää näyttää riittävän, sillä pojat virittelevät tulta uuden padallisen alle. Entisajan ­pyykinpesu oli fyysisesti raskasta työtä, kun vaatteita hangattiin pyykkilautaan kumarassa asennossa. Tällä äidillä ei ollut käytössään pyykinpesukoneen esiäitiä Pyykki-Maijaa. Se oli jalaksilla seisova pyörivä puutynnyri, jonka sai pyörimään vääntämällä kyljessä olevaa kampea. Kuva on vuodelta 1953.

Vaatteita pinottu lattialle.
Kuva: OM- arkisto

Vuoden pyykkikasa oli vaatimaton

Kuvassa näytetään, kuinka paljon nelihenkisessä perheessä pestiin pyykkiä koko vuonna 1955. ­Nykyisellä vaatteiden ja lakanoiden ­vaihtotahdilla määrä näyttää kovin pieneltä. Liitutaulussa kerrotaan kursailematta se, kenen vastuulla pyykishow oli: naisten ja varsinkin vaimojen.

Nainen vuolee saippuaa saaviin.
Kuva: Mirjam Salomaa/Otavamedia

Pyykkiaineet valmistettiin itse

Ennen myös pyykinpesuaineet, ­kuten saippua tai lipeä ­valmistettiin ­itse ­kotona. Myrkyllistä lipeää eli natrium­hydroksidia käytettäessä sattui onnet­tomuuksia, kun valmiiksi liotettua lipeäkiveä säilytettiin varomattomasti esimerkiksi maitopullossa ja lapsi joi sitä. Kuvassa pyykinpesijä veistää saippuaa pesusankoon ­vuonna 1956.

Naisia mattopyykillä.
Kuva: TV-kuva / Tuomi / OM-arkisto

Mattojen pyykkäämistä helpottivat laiturin kolot

Kuvan naiset ja lapset ovat mattopyykillä Tammerkosken Näsijärven puoleisessa päässä 1950-luvulla. ­Kauniina kesäpäivänä mattojen jynssäys juuriharjojen avulla oli myös sosiaalinen tapahtuma. Selän rasituksia helpottamaan laituriin on tehty syvennyksiä, joissa pesijättäret saattoivat seistä.

Monien kaupunkien ­mattolaiturien vierestä löytyi mankeleita, joiden avulla isoimmat vedet sai matoista pois. Tarjolla oli myös kuivaustelineitä, joille matot nostettiin.

Entisaikoina matot oli tapana pestä aina ennen juhannusta. Puolipilvinen ja tuulinen päivä oli paras räsymattojen jynssäykseen ja kuivattamiseen.

Pyykkäystä talvella joen rannassa.
Kuva: OM-arkisto

Vääntöä kohmeisin käsin

Pyykin huuhtelu jäisissä vesissä ja sen vääntäminen käsivoimin tuulessa ja viimassa oli kovaa työtä. Raskaudeltaan pyykkäystä verrattiinkin metsätöihin. Voi vain kuvitella, miten kohmeessa ja koppurassa naisten kädet olivat kun pyykkiä huudeltiin avannossa. Kuva on otettu 1930-luvulla.

Pyykkiä kuivumassa narulla kerrostalon pihalla.
Kuva: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo

Puhtaat valkeat lakanat

Moni kuivaa nykyisin pyykkinsä kuivausrummussa, ­mutta ennen pihojen poikki kulki pyykkinaruja. Ulkona lakanat ja vaatteet kuivuivat, silisivät ja saivat raikkaan tuoksun pintaansa. Pyykki kiikutettiin naruille niin kesällä kuin talvipakkasellakin. Kuvan nainen ripustaa pyykkiä vuonna 1950 Helsingissä Mannerheimintien tuntumassa.

Äiti, poika ja pyykkikone kylpyhuoneessa.
Kuva: OM-arkisto

Joka naisen haaveena: pulsaattorikone

Kuvan nainen käyttää käsikäyttöistä pesukonetta eli pulsaattoria 1960-luvulla vaasalaisen talon pesutuvassa. Ensimmäiset sähköiset pulsaattoripesukoneet tulivat Suomeen 1950-luvulla. Koneen sisäseinässä oli pulsaattori, joka pyöritti vaatteita pesuliuoksessa, jolloin raskaalta käsin hankaamiselta säästyttiin.

Paljon piti kuitenkin edelleen tehdä käsin: ­pesuvedet lämmitettiin erikseen isossa padassa ja nostettiin ämpärillä koneeseen. Koneissa oli kyllä tyhjennysletku, mutta sitä ei oltu liitetty viemäriin.

Koska pulsaattorit eivät tarvinneet vettä suoraan vesijohdosta, niitä oli käytössä esimerkiksi maatiloilla vielä 1970-luvulla, vaikka automaattiset pesukoneet alkoivatkin tuolloin jo yleistyä.

Maatiloilla pulsaattorikoneita käytettiin usein karjakeittiöissä. Vedenvaihtojen välillä pyykki väännettiin kuivaksi rullaamalla se telojen välistä.

Lue myös: Tässäkö pesukone, joka pesee maailman raikkainta pyykkiä? Kristan pulsaattorikone voi olla jo 70 vuotta vanha

Nainen mankeloimassa.
Kuva: Jorma Blomqvist/OM-arkisto

Sileää ja pölytöntä mankelilla

Mankeli ei ole uusi keksintö: jo 1700-luvulla oli käsikäyttöisiä mankeleita. Kuvan nainen mankeloi sähkökäyttöisellä ja edeltäjiään huomattavasti pienempikokoisella mankelilla vuonna 1965. Suuria mankeleita oli monien talojen pyykkitupien yhteydessä. Kun mankeli tekee lakanasta sileän, tekee se siitä myös pölyttömämmän. Sormien kanssa tosin saa olla tarkkana.

Lue myös: Pesitkö vaatteiden mukana myös paperinenäliinan? 10 tapaa saada nöyhtä pois vaatteista

Juttu julkaistu Kotiliedessä 7/22.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kun käsivoima pesi ja linkosi: pyykkääminen oli ennen pesukoneita rankkaa kuin metsätyöt 

Sinun täytyy kommentoidaksesi.