Nostalgia

Luuletko, että viikinkikypärissä oli sarvet ja Einsteinilla huono koulutodistus? Monet historiallisina faktoina pidetyt uskomukset ovat puppua

Oletko sinäkin kuullut tarinan radikaalifeministeistä, jotka polttivat 1960-luvulla rintaliivinsä? Tai Julius Caesarista, joka kuollessaan huudahti "Sinäkin, Brutukseni?" Kumpaakaan näistä ei todellisuudessa historian saatossa tapahtunut.

Erilaiset myytit hallitsevat arkista puhetta historiasta – usein tutkimuksesta piittaamatta. Toisinaan hyvä tarina tai vahva uskomus jää elämään totuuden sijaan. Eikä ihme. Monesti anekdootit ovat paljon todellisia tapahtumia mehukkaampia, ja erilaiset uskomukset voivat vahvistaa esimerkiksi kansallista identiteettiä.

Kansallisten myyttien taustalla on kansainvälisiä arkkimyyttejä, kertoo suomalaisia historiallisia myyttejä tutkinut emeritaprofessori Sirkka Ahonen. Sellaisia ovat esimerkiksi myytti kansakunnan yhteisestä alkukodista, kansan yhteisestä suuresta vaelluksesta, valitusta kansasta, luvatusta maasta ja perivihollisesta.

”Meillä on Suomessakin alkukotimyytti. Sen mukaan meillä oli Uralilla alkukoti, josta yhdessä vaelsimme tänne. Tämä myytti on kielitieteilijöiden rakentama. Historiapuheessa siihen törmää välillä edelleen, vaikka arkeologiasta ja genetiikasta on tullut tietoa, joka kyseenalaistaa myytin”, Ahonen sanoo.

Monet suomalaisia koskevat myytit syntyivät kansallisvaltion rakentamisen kaudella 1800-luvulla, ja ne vahvistuivat pitkään vielä 1900-luvun alkupuoliskolla. Esimerkiksi ajatus siitä, että suomalaiset ovat sotilaskansaa, rakennettiin näihin aikoihin.

”Myytti pohjautui pitkälti Topeliuksen Välskärin kertomuksiin, jossa suomalaiset esiintyivät voittamattomina hakkapeliittoina. Todellisuudessa Ruotsin aikana sotilaspalvelus oli äärimmäisen epämieluisaa. Ihmiset pakenivat kylistä metsiin välttyäkseen rekrytoinneilta. Pikkuvihan aikana 1740-luvulla ja Kustaan sodan aikana saattoi käydä niin, että suomalaiset käänsivät selkänsä päälliköilleen sotatantereella ja juoksivat pois.”

Kansallisen identiteetin syntyä tukeneet myytit ovat olleet haitallisia erityisesti vähemmistöille. Esimerkiksi myytti suomalaisten yhteisestä alkukodista ja vaelluksesta Suomeen on sulkenut ulkopuolelleen saamelais- ja romanivähemmistöt, jotka ovat eläneet Suomessa pitkään.

”Saamelaiset ovat olleet täällä jo ennen suomalaisia. Romanit puolestaan tulivat Suomeen jo 1500-luvulla, mutta edelleenkään historian oppikirjoissa heille ei ole paikkaa. On vähemmistöjen näkökulmasta ikävää, kun heidät suljetaan ulos suuresta kansallisesta kertomuksesta.”

Lue myös: Suomalaisen kirjaston äiti Helle Kannila puolusti naisten oikeutta tietoon: ”Ihmiset polveutuvat äideistäkin”

Ovatko nämä historialliset väärinymmärrykset sinulle tuttuja?

Myyttejä löytyy muualtakin kuin kansallisista kertomuksista. Historiaan erikoistuneet toimittajat Åke Persson & Thomas Oldrup korjaavat historiallisia väärinymmärryksiämme kirjassa Maailman pisin pajunköysi – 101 historiallista harhakäsitystä (Atena, 2015).

Kokosimme yhteen seitsemän kirjassa esiteltyä virheellistä käsitystä oikaisuineen.

1. Suomalaiset eivät vaeltaneet Suomeen Uralilta

Mistä suomalaiset ovat oikein tulleet Suomeen? Arkipuheessa saatetaan sanoa, että ensimmäiset suomalaiset vaelsivat tänne Uralilta Volga-joen tienoilta. Uskomuksen taustalla on 1800-luvulla tehty kielitieteellinen tutkimus, jossa tutkittiin suomalais-ugrilaisten kielten levinneisyyttä.

Arkeologinen tutkimus ei kuitenkaan tue käsitystä suomalaisten yhteisestä alkukodista ja vaelluksesta Suomeen. Genetiikan mukaan nykysuomalaisten juuret ovat itse asiassa Keski-Euroopassa Uralin sijaan. Nykyisen käsityksen mukaan suomalaiset eivät ole vaeltaneet tänne mistään yhdestä paikasta. Sen sijaan tänne on saapunut eri aikoina erilaisia ryhmiä, jotka ovat sulautuneet yhteen.

2. Luulitko, että viikingeillä oli kypärissään sarvet? Ei ollut!

Sarvellisesta kypärästä on tullut viikinkien symboli. Ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä sille, että viikingit todella olisivat käyttäneet tällaisia kypäriä. Nykypäivän uskomus siitä, että viikinkikypärissä oli sarvet, juontaa juurensa 1800-luvun taiteilijoiden teoksiin. He maalasivat kuvia, joissa viikinkiajan sotureilla oli päässään sarvilla koristelu kypärä. Maalaukset levisivät kaikkialle Eurooppaan, ja myytti elää edelleen. Ei ole kuitenkaan varmaa, mistä taiteilijat saivat päähänsä kuvata viikingit sarvikypärät päässään.

Todellisuudessa viikinkiajan sodissa ei käytetty sarvilla koristeltuja kypäriä. Arkeologisissa kaivauksissa ei ole löytynyt juuri lainkaan kypäriä viikinkiajalta (800–1050) eikä yhtäkään sarvilla koristeltua kypärää. Joko tuon ajan kypärät tehtiin nahasta, joka ei ole säilynyt näihin päiviin asti, tai sodissa ei käytetty kypäriä juuri ollenkaan.

3. Marie-Antoinette ei sanonutkaan ”Syökööt leivoksia!”

Kun nälänhätä riepotteli Pariisia 1700-luvulla eikä kansalaisille riittänyt leipää, Ranskan kuningattaren Marie-Antoinetten kerrotaan tokaisseen ”Syökööt leivoksia!” Näin hän tarinan mukaan osoitti sydämettömyyttä ja täydellistä vieraantumista tavallisten kansalaisten arjesta. Marie-Antoinette ei kuitenkaan minkään historiallisen lähteen mukaan oikeasti lausunut sanoja.

Lentävä lausahdus on itse asiassa paljon vanhempi kuin Marie-Antoinette. Ensimmäisen kerran se on laitettu Ludvig XIV:n puolison Maria Teresian suuhun yli sata vuotta ennen Marie-Antoinetten syntymää. Ranskalaiset pitivät Maria Antoinettea kuitenkin tuhlailevana, ja hänestä levisi monia valheita kansan keskuudessa. Lausahdus leivoksista sopi hyvin yksiin sen käsityksen kanssa, joka kansalaisilla oli Marie-Antoinettesta. Siksi se jäi elämään ja uskomme yhä edelleen hänen sanoneen niin.

Lue myös Anna.fi: Peruttuja juhlia, viiniä vasta 90-luvulla! 8 faktaa, joita et tiennyt Linnan juhlien historiasta

4. Albert Einstein ei ollutkaan huono koulussa

Moni on kuullut tarinan Albert Einsteinin huonosta koulutodistuksesta. Nobel-voittajan kerrotaan pärjänneen kehnosti koulussa, mutta silti kasvaneen yhdeksi 1900-luvun nerokkaimmista ja merkittävimmistä fyysikoista. Tarinalla pyritään osoittamaan, että huonosti koulussa pärjänneetkin voivat tehdä elämässään merkittäviä keksintöjä.

Oikeasti Albert Einsteinin koulutodistus oli aina vähintäänkin keskivertoa parempi. Matematiikassa ja fysiikassa hän kuului aina luokan parhaimmistoon. Yksi syy sekaannuksen taustalla saattaa olla se, että esimerkiksi saksalaisissa kouluissa arvosanat olivat käänteiset verrattuna sveitsiläiseen kouluun, jota Einstein kävi. Siksi saksalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna kuutonen vaikutti huonolta fysiikan päättöarvosanalta, vaikka se todellisuudessa oli paras mahdollinen.

Lue myös: Napoleon, Kleopatra vai Elvis? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuka historiallinen henkilö olet!

5. Rintaliivejä polttavat feministit ovat myytti

Moni yhdistää 1960-luvun radikaalit feministit ja rintaliivien polttamisen toisiinsa. Vaikka mielikuva on voimakas ja sen symboliarvo on vahva, feministit eivät todellisuudessa polttaneet rintaliivejä mielenosoituksissa. Se ei kuitenkaan ole estänyt esimerkiksi feminismin vastustajia toistuvasti käyttämästä rintaliivien polttamisesta esimerkkinä siitä, miten äärimmäisyyksiin feministit ovat valmiita menemään.

Myytti rintaliivien polttamisesta on mahdollisesti saanut alkunsa vuonna 1968, jolloin Miss America -kauneuskilpailuja ja naisiin liitettyjä kauneusihanteita kritisoineet feministit järjestivät mielenosoituksen kilpailun aikana. He muun muassa toivat paikalle tynnyrin, joka oli nimetty ”vapauden roskakoriksi”. Tynnyriin heiteltiin esineitä, joiden koettiin kahlitsevan naisten vapautta: irtoripsiä, naistenlehtiä, korkokenkiä – ja myös rintaliivejä. Jotkut väittävät, että olisivat nähneet mielenosoituksesta otetuissa valokuvissa, että naiset heittivät rintaliivejä myös roviolle, mutta silminnäkijöiden mukaan tällaista ei tapahtunut.

Myytti saattoi saada alkunsa erään naistoimittajan kynästä. Hän paljasti vuonna 1992 kirjoittaneensa aikoinaan humoristisen raportin mielenosoituksesta. Raportissa hän mainitsi kuvitteellisen rintaliivien polttamisen.

Rintaliivejä ei tiettävästi poltettukaan feministien mielenosoituksissa 1960-luvulla. Sen sijaan samoihin aikoihin armeijaikäiset miehet polttivat kutsuntakirjeitään Yhdysvalloissa. Tapaukset ovat saattaneet sekoittua.

6. Keskiajan ihmiset luulivat Maata litteäksi? Väärin!

Oppineet ovat tienneet jo antiikin ajoista asti, että maa on pyöreä eikä litteä. Tieto ei ole hävinnyt vuosien saatossa missään vaiheessa, eikä keskiaika pyyhkinyt tietoa maapallon muodosta oppineiden mielistä. Esimerkiksi brittimunkki Bedan vuonna 700 julkaisemassa kirjassa maapallon tulkitaan olevan pyöreä, ja 1100-luvun loppupuolella julkaistussa Elucidarius-nimisessä oppikirjassa maapallon kerrotaan myös olevan pallo. Ei ole kuitenkaan varmaa, tiesivätkö kaikki tavalliset kansalaiset keskiajalla maapallon muodosta. Joidenkin lähteiden mukaan tiesivät. 

Yksi syy siihen, miksi nykyään uskomme keskiajan ihmisten luulleen maata litteäksi, voi olla se, että 1800-luvulla elänyt tutkija löysi todisteita kahdesta ”tiedemiehestä”, jotka olivat argumentoineet litteän maapallon puolesta ja olleet vakuuttuneita omista väitteistään.

7. Julius Caesarin viimeiset sanat ovat William Shakespearin käsialaa

”Sinäkin, Brutukseni”, Julius Caesar voihkaisi myytin mukaan tullessaan salamurhatuksi vuonna 44 eaa. ja huomatessaan Marcus Junius Brutuksen murhaajien joukossa. Brutus oli Caesarille kuin oma poika, Brutuksen äiti oli hänen rakastajansa. Todellisuudessa nämä sanat eivät kuitenkaan kirvonneet Caesarin huulilta, vaan ne kirjoitti hänen suuhunsa William Shakeaspeare. Näytelmässä Julius Caesar (1955) kuoleva keisari voihkaisee latinaksi ”Et tu, Brute” eli ”sinäkin, Brutukseni”.

Joidenkin aikalaislähteiden mukaan Caesar ei sanonut mitään, kun hänet puukotettiin, voihki vain. Toisten lähteiden mukaan hänen kerrotaan huutaneen kreikaksi ”Jopa sinä, lapseni!” Tämä ei kuitenkaan ole varma tieto. Todennäköisesti Shakespeare on kuitenkin ollut tietoinen tarinasta kirjoittaessaan omaa näytelmäänsä.

Lähde: Åke Persson & Thomas Oldrup: Maailman pisin pajunköysi – 101 historiallista harhakäsitystä (Atena, 2015). Kirjasta ilmestyi äänikirjaversio Juha Pullin lukemana syksyllä 2020. 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Luuletko, että viikinkikypärissä oli sarvet ja Einsteinilla huono koulutodistus? Monet historiallisina faktoina pidetyt uskomukset ovat puppua

Faktaa

Muutama muukin myytti unohtui kuten mm. se väite, että 9/11 olisi ollut terrori-isku, Epsteinin väitetty itsemurha ja holokausti. Kaikki täyttä puppua.

Vastaa käyttäjälle FaktaaPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.