Tapaninpäivä on hevosten ja marttyyrien juhla – mutta kuka oli herra Tapani? Lue, miten ja miksi päivää juhlitaan!

Tapaninpäivää vietetään perinteisesti joulukuun 26. päivänä. Kokosimme yhteen tietopaketin, jossa on kaikki, mitä tapaninpäivästä kannattaa tietää.

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja myös kaikkien muiden marttyyrien muistopäivä. Suomessa tapaninpäivästä on vuosien saatossa tullut myös hevosten ja hevosmiesten juhlapäivä, ja samalla Pyhästä Stefanoksesta hevosten ja hevosmiesten suojelija.

Lue myös: Miksi tänään liputetaan? Testaa, kuinka hyvin muistat liputuspäivät

Suomessa tapaninpäivä päättää joulun hiljentymisen ajan. Hartaiden joulunpyhien jälkeen on jälleen lupa lähteä nauttimaan riehakkaasti talvisesta säästä. Perinteisesti tapaninpäivänä on lähdetty tapaninajelulle hevoskyydillä, esimerkiksi liinakkoharjaisten suomenhevosten vetämänä.

Kokosimme yhteen tietopaketin, jossa on kaikki, mitä tapaninpäivästä kannattaa tietää!

Tapaninpäivä ja sen perinteet

Kristillisestä tarinasta huolimatta tapaninpäivän alkuperäiset juuret saattavat olla jo huomattavasti kauempana. Jo germaaniset kansat ovat viettäneet keskitalvella pakanallista hevosjuhlaa, johon liittyi kilpa-ajoja. Legendan mukaan Stefanoksiakin on saattanut olla Pyhän Stefanoksen lisäksi useampia. Yhden tarinan mukaan hevosrakas Stefanos oli Ruotsissa lähetystyöntekijä 800-luvulla, toisen tarinan mukaan alkuperäinen Stefanos olisi ollut kuningas Herodeksen tallirenki.

Oli tarina mikä tahansa, yksi asia on varmaa: tapaninpäivä on alusta asti ollut tavalla tai toisella hevosten juhlaa.

Suomessakin tapaninpäivän juhlintaan on perinteisesti kuulunut vallattomat hevosajelut. Tapanina käytiin vierailulla ystävien ja sukulaisten luona, laskettiin leikkiä ja lumisia mäkiä kirkolta kotiin hevosten pitkät harjat vauhdissa hulmuten.

Kuka oikein on tapaninpäivän Tapani?

Tapaninpäivää juhlitaan kristillisessä merkityksessä Pyhän Stefanoksen muistoksi. Myös Protomarttyyrin nimellä tunnettu Stefanos oli Raamatussa kristillisen alkuseurakunnan jäsen, jonka uskotaan kuolleen Jerusalemissa vuosien 33-37 välillä. Stefanoksen kivityksen uskotaan olevan kristinuskon ensimmäinen marttyyrikuolema.

Suomessa Pyhän Stefanoksen nimi on jo kauan aikaa sitten suomalaistunut muun muassa Tahvanukseksi ja Tapaniksi. Tapaninpäivänä vietetään samalla Tapanin nimipäivää.

Suomenhevosia on kasvatettu Suomessa jo vuosisatojen ajan

Suomessa tapaninpäivän rekiajelut on tyypillisesti ajettu varmajalkaisten suomenhevosten vetäminä. Suomenhevosten historian juuret ovat syvällä, ja sisukkaat liinakkoharjat ovat olleet suomalaisten kumppaneita jo vuosisatojen ajan.

Suomenhevonen on ainoa täysin kotimainen hevosrotu, jolta ei monipuolisuutta puutu. Sen käyttö on vaihdellut kulkuneuvosta sotilasratsuun ja työhevosesta ravi- ja ratsuhevoseen. Suomenhevonen on luonteeltaan rauhallinen, rehellinen ja yritteliäs, mikä on tehnyt siitä hyvän käyttöhevosen.

Suomenhevosia on ollut eniten 1950-luvulla, mutta sen jälkeen urhea kansallishevonen oli hetken ajan jopa maa- ja metsätalousministeriön uhanalaisten rotujen listalla. Nyt sisukkaita karvakorvia on yhteensä noin 20 000.

Lue myös Seura.fi: Reportaasi: Nykypäivän uutterat uurastajat – ”Työhevoset tekevät jopa kuusituntisia, fyysisesti raskaita työpäiviä pelloilla”

Presidentti Tarja Halosen edesmennyt suomenhevonen Ypäjä Tarja. 

Presidentti Tarja Halosen edesmennyt suomenhevonen Ypäjä Tarja.

Lähteet: Kielikello, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Nimikirja, Kirkko ja kaupunki, Hippos, Yle 

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tapaninpäivä on hevosten ja marttyyrien juhla – mutta kuka oli herra Tapani? Lue, miten ja miksi päivää juhlitaan!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X