Tätä työtä pidettäisiin nykyään aivan absurdina! – Muistatko Linnanmäen vedenneidot ja muut kadonneet ammatit?

Eri aikoina on tarvittu erilaisia osaajia ja ahertajia. Listasimme kadonneita ammatteja, joista osa tuntuu nykyaikana aivan absurdeilta, yksi jopa naista halventavalta.

Kadunlakaisija

Kun ei ollut lakaisukoneita, oli ihmisiä luudan varressa. Nykyammatti on lakaisukoneenkuljettaja, mutta siirtyyköhän tämäkin työ pian itseohjautuville autoille?

Kadunlakaisijoita Mariankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa 1957. © Helsingin kaupunginmuseo/Mannelin M.

Talonmies

Joka paikan höylä osasi öljytä saranat, vaihtaa lamput ja hiekoittaa pihan heti tarvittaessa. He myös osaltaan kasvattivat pihapiirin lapsia ja jutustelivat naapureiden kanssa. Talonmiesten työt veivät huoltoyhtiöt. 

Lue myös: Viimeisen tsaarinparin rakkaustarina: olivatko he kaikkien aikojen onnellisin pari?

Talonmies Ville Sneck öljysäiliön luona Liisankatu 7:n pihalla 1969. © Helsingin kaupunginmuseo/Rista Simo SER.

Raitiovaunun rahastaja

Lipun voi ostaa rahastajalta vielä joissakin maissa, kuten Bulgariassa, mutta Suomen raitiovaunuista ja linja-autoista rahastajat katosivat aikaa sitten.

Nyt Helsingissä raitiovaunusta ei saa enää lainkaan lippuja. Ne on ostettava automaatista tai kännykällä, jos ladattavaa korttia ei ole. 

Raitiovaunuissa oli rahastajia vuoteen 1987 asti. © Helsingin kaupunginmuseo/Unto Laitila.

Hissityttö

Maailmalla hissejä kuljettivat herrasmiehet smokeissaan, mutta Helsingin Stockmannilla palvelivat hissitytöt. Kolmanteen kerrokseen, kiitos!

Sitten selvisi, että kas, nappulaa voi painaa ihan itse ja sulassa sovussa.

Lue myös: Mustion linnan traaginen ja säihkyvä historia: lue linnan kiehtovat kummitusjutut 

Hissityttö Stockmannin uuden tavaratalon I kerroksen hissiaulassa noin 1931. © Helsingin kaupunginmuseo/Foto Roos.

Reikäkortin lävistäjä

IBM:n perustaja Herman Hollerith kehitti Yhdysvaltain väestölaskentaa varten reikäkorttikoneen 1890. Reikäkortteihin tallennettiin tietoa lävistämällä oikeasta kohtaa.

Reikäkortteja käytettiin aina 1980-luvulle saakka. Sitten yleistyivät tietokoneet, tallenusta varten kehitettiin lerppuja ja korppuja. Lävistäjiä ei enää tarvittu.

Tukkimies

Ennen maantie- ja rautatiekuljetusten kehittymistä tarvittiin tukkijätkiä. Nämä metsätyöläiset kiersivät hakkuualueilla ja uittivat tukit pitkin vesistöjä sahoille.

Tukkimiehen tehtävänä ei suinkaan ollut vikitellä maaseutukylän tyttöjä vaan ohjata tukkeja oikeaan suuntaan – ja tietysti säilyttää tasapaino!

Lue myös: Sukuhistoria, kauno ja kirkonrotta – nämä 10 asiaa voit opettaa lapsenlapsellesi

Tukinuittoa vuonna 1939. © SKOY / Otavamedia Oy.

Sentraalisantra

Puhelinvahteen välittäjä yhdisti puhelun oikealla vastaanottajalle. Käsivälitteisiä puhelinkeskuksia oli miltei joka pitäjässä.

Sitten tekniikka kehittyi, ja informaatiota pystyttiin siirtämään oikeaan paikkaan automaattisesti.

Puhelinvaihdekeskuksen hoitaja Meeri Rinne kuvattuna 14.6.1961. © Antti Taskinen /SKOY, Otavamedia Oy.

Vedenneito

Isi, tuolla tytöllä kalisevat hampaat! Linnanmäen huvipuistossa sai ennen 1980 vuotta ampua alas lavetilta nuoria vedenneidoiksi pukeutuneita kaunottaria. Työnkuvaan kuului hymyillä ja kastua.

1970-luvulla osa neidoista työskenteli rinnat paljaina, joten ei ihme, että naisliike kritisoi ammattia kovin sanoin.

Lähteitä: Yle Elävä Arkisto, suomentietokonemuseo.fi, Historia-lehti.

Keskustelu

Kaikki on tuttuja,olen jo sen ikäinen että rahastajat ja sentraslisantrat on nähty ja itse ollut myös talonmiehenä.
Oi aikoja voi tapoja,nykymuksut pitävät varmaan fossiilina!

Kommentoi juttua: Tätä työtä pidettäisiin nykyään aivan absurdina! – Muistatko Linnanmäen vedenneidot ja muut kadonneet ammatit?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X