Huippukokki Tomi Björck: ”Surffailu Austaraliassa ei riittänyt elämän sisällöksi”
Tomi Björck muutti Australiaan ehtiäkseen olla enemmän perheen kanssa. Arki maistui varvassandaalit jalassa – mutta täydellisen surffiaallon metsästäminen ei riittänytkään haasteeksi.
Vaikka aamu on vasta aluillaan, Sydneyn pohjoispuolen rannalle alkaa virrata surffaajia laudat olallaan. He kiskovat märkäpuvun vetoketjun kiinni ja pyyhkäisevät posket aurinkorasvalla valkoisiksi. On aika ottaa haaste vastaan ja kauhoa kohti ulappaa.
Etäämpänä, siellä missä vaahtopäät rikkoutuvat, istuu Tomi Björck, 36, surffilaudan päällä. Hän odottaa täydellistä aaltoa. Lupaavan näköinen vaahtopää lipuu lähemmäksi, ja kun se saavuttaa laudan nokan, Tomi nousee seisomaan. Aalto laantuu kuitenkin ennen aikojaan, ja Tomi putoaa veteen.
Vapaapäivää surffilaudan päällä viettävä huippukokki olisi valmis hurjempaan haasteeseen, mutta tuulet ovat tänään toista mieltä.
Unelma jäi itämään
Tomi muutti perheineen Australian Sydneyyn syksyllä 2015. Perheellä oli selkeä toive: vaihtaa elämäntyyli rennompaan.
Pojat Joakim, 4, ja Oliver, 2, pääsisivät opettelemaan englannin kielen ja samalla napakasti kiinni uuteen kulttuuriin ennen koulun aloittamista. Tomi ja hänen vaimonsa Minka ovat aina haaveilleet siitä, että pojista kasvaa kansainvälisiä. Monessa eri maassa asuneena pari tietää, että näin maailma vaikuttaa avoimemmalta paikalta, on konkreettisemmin täynnä mahdollisuuksia.
Tomi itse lähti 17-vuotiaana maailmalle kokin töihin, ensin Espanjaan, sitten Lontooseen. Nuori mies ei kaihtanut työtä ja imi vaikutteita jokaisesta ravintolakeittiöstä.
Kun Tomi muutti Australiaan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, hän tunsi tulleensa kotiin. Palatessaan takaisin Suomeen tuolloin tuoreen vaimonsa Minkan kanssa mieleen jäi itämään ajatus siitä, että joskus Björckit vielä palaisivat takaisin kengurumaahan.
Ensin oli kuitenkin valloitettava Suomi ja Helsinki.
Töitä yötä myöten
Viimeisen seitsemän vuoden aikana Tomi on perustanut viisi ravintolaa yhtiökumppaninsa Matti Wikbergin kanssa. Ensimmäinen, Farang, avasi ovensa Töölössä elokuussa 2009.
Nälkä ruokkia helsinkiläisiä korkeatasoisella kaakkoisaasialaisella ruoalla oli kova. Se tarkoitti ankaraa työntekoa. Ruokaileva kansa oli vakuutettava annos annokselta.
Ravintoloita syntyi nopealla tahdilla lisää Helsinkiin ja yksi myös Ruotsiin, vanhaan teollisuuskiinteistöön Tukholman keskustaan. Tomi paiski ympäripyöreitä päiviä yhtiökumppaninsa ja vaimonsa kanssa. Etenkin aluksi uudet ravintolat tarvitsivat myös keittiön puolella vahvaa ohjausta. Minka puolestaan luotsasi yrityksen talousasioita.
Yöhön venyneet työrupeamat tulivat tutuiksi. Aamulla suunniteltiin markkinointia, käytiin läpi budjettia, kipattiin kahvikupillisia vaihtuvissa palavereissa. Illalla Tomi siirtyi keittiöön.
Yömyöhään venyneen keittiövuoron jälkeen kroppa kaipasi lepoa, mutta mieli kävi kierroksilla. Päivän päätteeksi henkilökunnan kanssa käytiin kulunut päivä läpi ja samalla valmistauduttiin jo seuraavaan. Aamulla sama ralli alkoi alusta.
”Jaksoin pitkälti sen voimalla, että irtiotto ja muutto Australiaan olivat koko ajan mielessä vahvoina haaveina”, Tomi muistelee.
Nyt riittää
Kovin puserrus oli edessä vuonna 2014, kun Tomi ja Matti Wikberg päättivät perustaa aiempia paikkoja vielä suuremman ravintolan parhaalle paikalle Helsingin Esplanadille. Suunnittelutyöt vaativat veronsa, remontti oli suuri.
Samaan aikaan Tomi ja Minka odottivat toista lastaan. Pari sai tietää raskausaikana, että vauva ei ole terve. Laaja suu- ja kitalakihalkio vaatisi erityishoitoa.
Päivät olivat sekä Tomille että Minkalle ennätyksellisen pitkiä. Suosittua tv-kokkia kosiskeltiin uusiin televisioformaatteihin, ja toimittajat soittelivat haastattelujen toivossa.
Silloin Tomi päästi mieleensä vahvemmin kuin koskaan ajatuksen, että elämä anonyymina, tavallisena perheenisänä olisi takuulla parempaa. Jos elämää voisi viettää varvassandaalit jalassa, olisi arki liki täydellisestä.
Haave Australiaan muuttamisesta alkoi kirkastua.
Australia, täältä tullaan
Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Björckit ovat ostaneet ensimmäisen oman kotinsa Sydneystä, Bondi Beachin kaupunginosasta. Pari ihastui alueeseen jo edellisellä reissullaan. Rento tunnelma, ranta, mehubaarit ja kivat ravintolat houkuttelivat asettumaan juuri Bondille, rannan tuntumaan.
”Uusi kotitalo on haaveiden täyttymys. Asunto on juuri remontoitu kauniiksi ja vaaleaksi – eli pystyimme kantamaan tavarat suoraan sisään. Sen verran haluaisin tehdä, että uima-altaan voisi rakennuttaa puutarhaan. Pojat pääsisivät helposti uimaan”, Tomi suunnittelee.
Björckit ovat tehneet Sydneyssä enemmän niitä asioita, joille Suomen kovassa työtahdissa ei jäänyt aikaa. Lapset rakastavat uimista ja leikkipuistossa telmimistä, ja nyt Tomi on ehtinyt seistä antamassa vauhtia keinussa istuville hurjapäille.
Iltaisin Minka ja Tomi ovat karanneet säännöllisesti kahdestaan syömään jonnekin Sydneyn ravintoloista. Ystävillekin on ollut aikaa aiempaa enemmän: he ovat viihtyneet Björckien grillin äärellä useina iltoina.
Tomi kehuu, että kokkaaminen maistuu taas, kiitos ruokakauppojen herkullisten raaka-aineiden. Saatavilla on iso valikoima tuoretta kalaa ja muita mereneläviä sekä tiskitolkulla vihanneksia, marjoja ja raikkaita hedelmiä.
Olo on inspiroitunut. Arjessa tulee kiinnitettyä eri tavalla huomiota asioihin, aivan kuin itseään ja lapsiaan osaa kuunnella paremmin. Herkistymisen huomaa pienissä kohtaamisissa, kun on aikaa pysähtyä. Vaikkapa silloin, kun seuraa poikien riemua Sydneyn eläintarhassa – Björckit ovat hankkineet sinne kausikortit.
”Aikalisä ja rauhoittuminen ovat tulleet todella tarpeeseen. Täällä on ollut hyvää aikaa miettiä, mitä haluan elämältä.”
Ystävät houkuttelivat
Mihin Tomi siis päätyi? Riittivätkö rauhalliset rantapäivät, omalla grillillä kokkailu ja elämästä nautiskelu? Osaisiko ravintoloita toisensa perään avannut Tomi todella levätä laakereillaan?
Ei osannut. Surffilaudan päällä Tomin mieleen alkoi vähitellen pyrkiä myös muita kuin pelkissä vuoroveden liikkeissä pyöriviä ajatuksia. Niille tuli tilaa, koska uuteen kotimaahan liittyvät järjestelyt eivät enää nielleet aikaa. Huonekalut oli hankittu, auto ostettu ja poikien päivähoito järjestetty. Kaikki alkoi olla valmista.
Samaan aikaan Tomin ravintoloita perustaneet ystävät alkoivat kosiskella häntä mukaan projekteihinsa. Mieleen muistui yhä useammin se kutkuttava tunne, jonka oman ravintolan pyörittäminen herättää.
Se ei tosin ole ainoa tunne, jonka ajatus omasta ravintolasta nostaa pintaan.
”Muistan myös paineen, liian pitkät päivät ja jatkuvan huonon omantunnon, kun en ehtinyt viettää aikaa perheen kanssa.”
Silti Tomi päätti perustaa ravintolan Australiaan yhdessä paikallisen yhtiökumppanin kanssa. Björckien kodin lähellä sijaitsevan ravintolan vuokrasopimus on allekirjoitettu, remontti on käynnissä ja Tomi hioo konseptia. Rentoa mutta laadukasta ruokaa tarjoava ravintola avautuu loppuvuodesta.
Muuttuiko mikään?
Muuttiko muutto Australiaan Björckien elämässä lopulta mitään? Muutti, Tomi uskoo. Hän on oppinut menneistä vuosista sen, että ollakseen onnellinen hän tarvitsee työn ja uran lisäksi aikaa myös itselleen ja perheelle.
Tässä uudesta yhtiökumppanista on apua. Hän on Tomia nuorempi ja nälkäinen – juuri sellainen, joka jaksaa ja haluaa kantaa vastuuta myös valvomisesta ja pitkiksi venyvistä työpäivistä.
Sydneyn pohjoisella rannalla aurinko on porottanut koko päivän, hiekka polttaa paljaita jalkoja. Tomi pakkaa surffilaudan autoon. Vaikka aallot jäivät laiskoiksi, mieli tuulettui merituulessa. Märkäpuku pois, t-paita tilalle, varvassandaalit jalkaan.
Kotimatkalla voisi ajaa suosikkirantaravintolan kautta, sieltä saa mehevimmät burgerit. Ehkä Tomi ansaitsee myös kylmän oluen.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/16
Lue lisää:
Kommentoi
Kommentoi juttua: Huippukokki Tomi Björck: ”Surffailu Austaraliassa ei riittänyt elämän sisällöksi”