Ihmiset

Aira Samulin paljastaa rakkaimmat jouluperinteensä Seurassa: ”Jouluuni kuuluu koruttomuus ja aitous eikä tingeltangeli”

Aira Samulinin joulupöydän periaate kuuluu: jos jokin ruoka ei maistu, sitä ei kuulu tehdä. Seura-lehden jutussa hän paljastaa, millä ruoilla hän herkuttelee jouluna.

Aira Samulinilla, 94, on paljon ihania muistoja joulusta, mutta perinteiden orja hän ei ole, kirjoittaa Seura-lehti. Tarvittaessa Aira Samulin kertoo olevansa valmis uudistamaan joulunviettoaan.

”Suomi on itsenäinen maa ja vapaus maistuu hyvältä kaikissa asioissa. Jouluperinteitäkin voi hissun kissun uudistaa, jättää joitain pois ja luoda uusia. On lupa elää ajan hengessä”, Aira pohtii Seurassa.

On kuitenkin olemassa muutamia perinteitä, joista Aira ei olisi valmis luopumaan. Ilman niitä joulu ei vain tuntuisi joululta.

Lue myös: Aira Samulinin viesti ikääntyneille: ”Toteuttakaa mieliteot”

Mitkä herkut kuuluvat Airan joulupöytään?

Joulupöydässä Airan yksi suosikeista on lanttulaatikko. Myös pojantytär Kitin laittama graavisiika ja sillikaviaari on herkkua. Juhlapöydästä löytyy myös perinteinen kinkku.

”Ja siinä pitää olla läskiä”, Aira toteaa.

Aira Samulin kertoo Seuran jutussa tekevänsä jouluisin aina myös riisipuuroa. Se on pojantytär Kitin mukaan maailman parasta. Täydellisen puuron salaisuudeksi Aira paljastaa punaisen maidon ja keskeytyksettömän hämmentämisen.

”Oikeastaan minulle voisi riittää jouluna riisipuuro ja väskynäsoppa”, hän pohtii.

Jos joku ruoka ei joulupöydässä maistu, sitä ei kuulu tehdä. Se on Airan ehdoton periaate. Kyse on ruoan kunnioittamisesta. Airan lapsuudessa ruokapöydässä ei sopinut heiluttaa jalkoja, löhötä pöydän päällä tai puhua muuta kuin silloin, kun pyysi muita ojentamaan jotain.

”Ruokaa kunnioitettiin, koska sitä ei ollut tarpeeksi. Leivästä sanottiin, että se on Jumalan viljaa”, Aira muistelee Seurassa.

Millaisia joululahjoja Aira Samulin antaa sukulaisilleen?

Joululahjojen suhteen Aira on minimalisti. Hän kertoo olleensa jo 60-luvulta saakka huolissaan siitä, mihin tavarapaljouden kanssa joudutaan.

”En löydä joulun tunnelmaa koriste- ja krääsäpaljoudesta. Jouluperinteeni on koruttomuus ja aitous eikä tingeltangeli”, Aira sanoo Seurassa.

Tavaralahjoja eivät Airalta saa kolme lapsenlasta eikä kaksi lapsenlapsenlastakaan. He saavat rutkasti paketteja muilta läheisiltään, joten Aira muistaa heitä antamalla joululahjaksi rahaa harrastuksiin.

Aira itse oppi jo nuorena, että jouluna on hyvä muistaa myös vähäosaisia. Hän ei saanut lapsena pitää kaikkia joululahjojaan, vaan osa niistä lahjoitettiin kylän köyhille lapsiperheille. Seuran jutussa Aira kertoo, että erityisesti mieleen ovat jääneet joulupukin tuomat pienet, puiset nukenrattaat. Ne hän joutui antamaan jollekulle toiselle lapselle.

”Se harmitti, mutta vanhemmille ei voinut sanoa vastaan”, Aira muistelee.

Kenen kanssa Aira viettää jouluaaton?

Jouluaaton Aira Samulin viettää hyvän ystävänsä Jorma Uotisen kanssa. Haudoilla Aira ei jouluna käy. Hänen tyttärensä Pirjo menehtyi vuonna 2018.

”Muistot läheisistä ovat ympärillämme läpi vuoden. Ei kulu päivääkään, etten muistelisi Pirjoa”, Aira sanoo.

Neljä sukupolvea yhteen kokoava juhlahetki tapahtuu tapaninpäivänä. Silloin porukka laulaa perinteisiä joululauluja ja tanssii kuusen ympärillä. Kaikista tärkein perinne on kuitenkin joulurauhan kunnioittaminen.

Kun Airan lapsenlapsenlapset olivat pieniä, jatkuva vilinä ja melske häiritsi Airaa neljän sukupolven yhteisillä aterioilla. Kun hän huomautti asiasta, hän sai nuhteet tunnelman pilaamisesta.

”Täyttäessäni 90 vuotta ilmoitin, että siitä eteenpäin sanon mitä tykkään, eikä kenelläkään ole siihen nokan koputtamista. Monissa asioissa kannattaa kuunnella vanhempia. Jo Lotta Svärdin Kultaisissa sanoissa sanotaan, että ’kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me’”, Aira sanoo Seurassa.

Lue myös Seuran juttu: Aira Samulin ja pojantytär Kiti muistelevat jouluja eri vuosikymmeninä: ”Jouluperinteeni on koruttomuus ja aitous – eikä tingeltangeli”