Europarlamentin keväällä jättävä Anneli Jäätteenmäki: ”Tasa-arvossa on otettu taka-askel”

Anneli Jäätteenmäki on päättänyt, että ei ole enää ehdolla seuraavissa eurovaaleissa. Luopumiseen liittyy vapauden tunnetta. Jätteenmäki kertoo Kotiliedelle, että hän on pettynyt tasa-arvon nykytilaan Suomessa. Miksi politiikan huipulla on niin vähän naisia?

Oma työ. Omat rahat. Ne tulee tytön hankkia. Eikä naimisiin pidä mennä ennen kuin opinnot on suoritettu.

Anneli Jäätteenmäestä, 63, kasvatettiin 1960-luvulla lapualaisella maatilalla itsellistä naista. Etenkin äiti jaksoi muistuttaa ammatin hankkimisen tärkeydestä.

”Maatalon tulot tulivat isän tilille. Tietysti äiti sai isältä rahaa, mutta se oli kumminkin toisen tili”, Anneli Jäätteenmäki sanoo.

Lukioiässä Anneli alkoi haaveilla ”jostain yhteiskunnallisesta” ja mietti, että juristina pääsisi minne vain.

Opinto-ohjaaja oli eri mieltä. Oikeustiede on miesten ala, sinne on vaikea päästä eikä tyttöjen pidä edes pyrkiä.

Anneli tyrmistyi.

Onneksi kotona vastassa oli isosisko, joka sanoi, että höpsis ja hankki pääsykoekirjat.

Anneli luki kovasti ja pääsi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen, ensimmäisenä Jäätteenmäen suvusta.

Lue myös: Minna-Maaria Sipilä poikansa kuolemasta: ”En ymmärrä, miksi lapseni piti lähteä ennen minua”

Anneli Jäätteenmäki kodissaan

Naisten pienemmät palkat ovat pettymys

Lapuan kodin seinillä on taidetta. Naisten tekemää, ja pohjalaisilta taiteilijoilta hankittua. Jos eteen sattuu mieluisa nuoren naistaiteilijan työ, Anneli ostaa sen. Sillä tavalla voi tukea nousevia uria.

Sanat tasavertaisuus ja eriarvoisuus toistuvat puheissa.

Anneli muistaa opiskeluajaltaan 1970-luvulta kokemuksen räikeästä epäoikeudenmukaisuudesta. Hän toimi ainejärjestö Pykälän hallituksen edustajana oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa.

Siellä professorit esittivät, että miespuolisille hakijoille pitäisi antaa pisteitä armeijan käymisestä.

”Heidän mukaansa naisistumisen myötä alan arvostus ja palkkaus laskevat. En voinut ymmärtää sellaista puhetta ollenkaan.”

Jäätteenmäki toteaa pettyneenä, että Suomessa on yhä Pohjoismaiden jakautuneimmat työmarkkinat. Ja naisen euro jää yhä miehen eurosta.

”Kyse on tahdonpuutteesta ja ihmisten asenteista, jotka ovat vaikeasti muutettavissa. Palkat ovat ennen kaikkea työmarkkina-asia.”

Kun hän pääsi ensi kertaa kansanedustajaksi vuonna 1987, puhuttiin yleisesti siitä, että naisen pitää äänestää naista.

”Nyt ei enää puhuta.”

Miksi hallituksessa on niin vähän naisia?

Viime vuonna Anneli Jäätteenmäki kirjoitti blogipäivityksen otsikolla Missä keskustan naiset? Hän purki tekstissä pettymystään siihen, että Sipilän hallituksessa on häpeällisen vähän naisia.

Politiikassa naisiin ei luoteta. Luottamus on yhteisen asioiden hoidossa elintärkeää. Olen huolissani keskustelun puutteesta omassa puolueessani keskustassa.”

Hän on yhä samaa mieltä.

”Tasa-arvossa on otettu taka-askel. Elämä on kai sitä, että kaksi askelta eteen ja yksi taakse”, Anneli toteaa.

Suomalaisten euroedustajien joukko sen sijaan on hyvin naisvaltainen. Kaikkiaan meppejä on 13, ja heistä kymmenen on naisia. Mutta:

”Naisten nimiä ei tuotu esille, kun Suomessa mietittiin komissaariehdokkaita.”

Anneli pohtii, onko Suomessa jääty liiaksi juhlimaan naisten varhaista äänioikeutta.

”Ehkä emme ole huomanneet, että maailma on muuttunut ja muualla on menty edelle.”

Me too-liike on tuonut esille seksuaalisen häirinnän. Se on Jäätteenmäestä hyvä asia. Hänen mielestään liikkeeseen on liittynyt myös kielteisiä piirteitä.

Itse hän ei ole joutunut koskaan seksuaalinen häirinnän kohteeksi.

”Siinä mielessä aika on muuttunut, että kun 1980- ja 90-luvuilla meni eduskunnassa mieskansanedustajien pöytään, jutut saattoivat olla niin rasvaisia, että mieluummin siitä lähti pois. Mutta ei meillä naisilla tullut mieleen, että menisimme siitä julkisuuteen. Siirryimme vain toiseen pöytään.”

Kotimaan politiikkaan meppi Jäätteenmäki ei haikaile. Nykyisin hänen ei tee mieli seurata edes eduskunnan kyselytuntia.

”Se keskustelu on luotaantyöntävää. Kielenkäyttö on loukkaavaa. Euroopan parlamentissa puheenvuoro aloitetaan kehumalla yhteistyökumppani, sitten otetaan asia esille ja vielä lopussa kehutaan. Siitä huolimatta asioista voidaan olla eri mieltä.”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kertoo, miten hänestä on tullut vankkumaton tasa-arvon kannattaja. Miksi hän ei ole kuitenkaan feministi? Mitä hän ajattelee #metoo -kampanjasta? Miksi hän viihtyy niin hyvin europarlamentissa?  Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 23/2018. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus!

Keskustelu

Naiset toi julkijuuteen asioita jotka muutti miesten käyttäytymisen. Ammattilaiset osaa hommansa niin eduskunnassa kuin seksissäkin…Miehellä ei ole varaa lähestyä naista ja naisen lähestyminen voi olla ansa. Kuka oli voittaja. MIES, enää ei tarvi selitellä miksi ammattilainen. Siis lisää ammattilaisia seksityöhön.

Kommentoi juttua: Europarlamentin keväällä jättävä Anneli Jäätteenmäki: ”Tasa-arvossa on otettu taka-askel”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X