Miina Sillanpää kirjastossa

Feministitkö kuivakkaita? Lue 10 kaskua naisten puolustajasta Miina Sillanpäästä

Ensimmäisestä talousministeristä ja 82-vuotiaaksi asti kansanedustajana toimineesta Miina Sillanpäästä löytyy paljon hauskoja tarinoita. Tuikea ja tarmokas Miina Sillanpää on paljon mainettaan huumorintajuisempi nainen.

Useimmiten hyvinvointivaltion pioneerista Miina Sillanpäästä  listataan vain hänen tekojaan lasten ja naisten elämän helpottamiseksi.

Ne ovatkin mittavia. Miina ajoi muun muassa alistettujen piikojen työn tunnustamista normaaliksi palkkatyöksi ja perusti Ensikoteja aviottomille äideille ja näiden lapsille. Lisäksi Miina ja ajoi modernia avioliittolakia, jotta myös naimisissa olevat naiset saisivat päättää itse raha- ja muista asioistaan.

Mutta Miinalla oli myös humoristinen puoli, joka jää usein unhoon.

Tässä kymmenen hupaisaa anekdoottia Miina Sillanpäästä:

1. Vain paras kelpaa piioille

Kun Palvelijataryhdistys sai omat tilat Tarkkampujankadulta Helsingissä, kauniiksi laitettua asuntolaa katsomaan tullut ikääntynyt palvelijatar kummasteli kauniita värejä. Hän kun oli työskennellyt ikänsä ruskeiksi maalatuissa, ankeissa keittiöissä.

”Eikö tämä ole liian hyvää meille”, palvelijatar huudahti.

Myös lehdissä kehuttua palvelijatarkotia katsomaan tulleet emännät ihmettelivät, että koti on liian hieno palvelijoille. Silloin Miina keksi iskulauseensa:

”Kaikkein paraskaan ei ole liian hyvää meille!”

2. Ohje äänestävälle miehelle

Miinasta tuli kansanedustaja ensimmäisissä, vuoden 1907 eduskuntavaaleissa, joissa saatiin 19 naista eduskuntaan.

Kallion työläiskaupunginosassa Helsingissä äänestettiin eräällä koululla, ja äänestysjonossa seisoi myös vanha pariskunta. Kun jonoa katkaistiin, mies pääsi vaalihuoneistoon sisälle, vaimo jäi ulkopuolelle.

Vaimo seisoi hetken, mutta muisti sitten jotakin tärkeää ja tempaisi vaalihuoneiston oven auki ja huusi miehelleen:

”Muista nyt vain sitä Miina Sillanpäätä!”

3. Pelottava Miina Sillanpää

Miina Sillanpää oli muita päätä pidempi, näyttävä nainen. Hän oli myös vahvaluonteinen ja tunnettu pelottomuudestaan.

Miina toimi pelotteena myös etänä, kuten oheisesta kaskusta voi huomata.

Muutama naiskansanedustaja kulki eräänä pimeänä yönä istunnosta kotiin Vanhassa Kirkkopuistossa Helsingissä. Vastaan tuli miehiä, jotka puhuttelivat heitä. Yksi naisedustaja –  erittäin arka kun oli – huusi:

”Älkää tulko, täällä on Miina Sillanpää!”

”Ei se ole totta”, miehet sanoivat.

Mutta uhkaus kuului kuitenkin auttaneen ja miehet häipyivät.

Miina Sillanpää4. Miinoitettu talo

Miina Sillanpää työskenteli myös osuusliike Elannon ravintoloiden tarkastajana. Kun tiukkana ja suorasanaisena tunnettu Miina oli tulossa katsomaan toimintaa ja työntekijöiden oloja, jännitys nousi huippuunsa.

Työntekijät kertoivat Miinan tulosta toisilleen: ”Tytöt, talo on miinoitettu.”

5. ”Mies, joka uskaltaa”

Miina oli rohkea. Häntä uhkailtiin usein niin kirjeitse kuin puhelimitsekin.

Vuonna 1930 Miinan lähtiessä eduskuntaan puhelin soi ja miesääni sanoi:

”Kuulehan Miina, älä sinä lähde enää eduskuntaan. Niitä rappuja et sinä enää kulje.”

”Kuka puhuu”, kysyi Miina.

”Mies, joka uskaltaa.”

”Sellaisen miehen, joka ei uskalla edes nimeään sanoa, sellaisen miehen kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Hyvästi”, sanoi Miina ja sulki puhelimen.

Kun Miina sitten meni eduskuntaan, hän ei nähnyt yhtään miestä, joka olisi rohjennut puhutella häntä, muusta puhumattakaan.

6. Ei miestä Amerikastakaan

Amerikan-matkalla vuonna 1931 Miinalta kysyttiin, miksi hän ei ole mennyt naimisiin.

”En ole Suomesta löytänyt niin rohkeaa miestä, joka olisi uskaltanut mennä kanssani naimisiin. Joten lähdin katsomaan Amerikasta, mutta tuloksetta.”

7. Miina Sillanpää lapsena

Miina oli lapsena syrjäänvetäytyvä ja vähän omapäinenkin. Hän ei tehnyt heti sitä, mitä äiti käski. Hän totteli vasta, kun oli ensin harkinnut, oliko asia sen arvoinen.

Silti muut lapset aiheuttivat vanhemmilleen huolta, Miina ei.

”Hän ei ole niin kuin toiset. Hänen käy vielä hyvin maailmassa. Hänellä on onnea kaikessa, mihin hän ryhtyy,” Leena-äiti sanoi Miinasta.

Kotikulmillaan Jokioisten Ojaisilla Miina tunnettiin hyvänä ja ahkerana lukijana. Vielä aikuisenakin vieraat saivat joskus tottua siihen, että Miina rupesi kesken seurustelun lukemaan ja antoi vieraiden keskustella keskenään.

Miina kävi pari vuotta kiertokoulua. Sitten lukkari, joka myös opetti kylän lapsia eri taloissa kiertäen lukemaan:

”Mitäs täällä oikeastaan teet. Osaat sen kun minäkin.”

8. Nimi, jonka osaan lausua

Miina vaihtoi itse nimensä. Hänen ristimänimensä oli Wilhelmina Riktig.

Kun Miina 18-vuotiaana haki muuttokirjaa pappilasta, kappalainen kysyi, mikä nimi asiakirjaan laitetaan.

”Pannaan Sillanpää, että mä itsekin osaan sen sanoa,” Porvooseen piiaksi lähtevä Sillanpään torpan tyttö sanoi.

 Miina Sillanpää ja lapset9. Isot kengät

Miina Sillanpää heikko kohta olivat kengät. Miina oli työskennellyt lapsena Forssan puuvillatehtaalla, ja hän oli palelluttanut jalkansa pitkillä työmatkoilla. Siksi Miina joutui teettämään kengät, jotta sai kipeisiin jalkoihinsa sopivat jalkineet.

Elannon tytöt irvistelivät Miinan isoja kenkiä:

”Kun hän lähti Siltasaaren Elannosta, oli hänen käveltävä Senaatintorille asti, koska vasta siellä mahtui kääntymään.”

Miinan kengät päätyivät myös toimittaja Irmeli Viherjuuren kokoelmaan, johon hän keräsi kuuluisuuksien kenkiä.

10. Syy kauneushoidoille

Miina hoiti kauneuttaan, otti säännöllisesti hierontaa ja nautti saunomisesta. Hän myös otti luontaishoitolassa rentouttavia höyrykylpyjä ja virkistäviä kylmiä pyyhkeitä.

Tällaisille retkille mennessään Miinalla oli tapana sanoa: ”Pitää taas lähteä hoitamaan tulevan mieheni vaimon kauneutta.”

 + Pilkkalauluja ja -runoja

Miina Sillanpää ei mennyt koskaan naimisiin. Naimattomana hän pystyi aloittamaan yrityksiä, johtamaan rakennushankkeita ja hankkimaan niille rahoitusta toisin kuin naimisissa olevat naiset.

Yksi Miinan kärkihankkeista oli moderni avioliittolaki, joka vapauttaisi naimisissa olevat naiset miehen edusmiehisyydestä ja saisi vaimot itsenäisiksi toimijoiksi miesten, naimattomien naisten ja leskien tavoin.

Uusi avioliittolaki saatiin voimaan vasta 1930, jolloin Miina itse oli jo yli 60-vuotias.

Miinaa pilkattiin ja vihattiin ja hänen uskottiin jopa hajottavan sääty-yhteiskunnan herrasperheet, jos piiat saisivat vapaaksi pari iltaa viikossa.

Pilkkakirveet löysivät usein kohteensa Miinasta. Ensimmäisen naisministerin ei pilkkalauluissa annettu unohtaa sitä, että hän ei ollut naimisissa.

Miinasta sorvattiin pilkkulauluja ja -runoja. Tässä Tatu Pekkarisen laulu Kehruutytöstä ministeriksi:

En laula minä puolueriidasta

tää värsy on ministeri Miinasta,

Sillä Miina on naisista ykkönen,

ja vielä on vapaa tyttönen.

Miina se naisille latuja jo aukoo,

miehiltä hallitushuolet pian taukoo.

Kun pilkkarunoissa vuoden 1926 uuden vähemmistöhallituksen miesministerit mainittiin sukunimeltä (Tanner, Voionmaa, Ryömä jne.), ensimmäinen naisministerimme sai erikoiskohtelun:

Korkealla vihdoin liehuu liina,

kun myös ministeriksi tehtiin Miina.

Hirveästi paisunut on naisen valta,

nyt he nousseet ovat ikeen alta.

 

Vihtori Käpälämäki riimitteli:

Meinasivat ihan naittaa Miinan,

karkottaakseen siten pahan piinan,

muttei löytynytkään miestä

eikä Miina käänny puolitiestä.

 

Näinkin Miinasta laulettiin:

Jos piika poikaan rakastuu – syyn saa Miina Sillanpää.

Jos piika astioita rikkoo – syyn saa Miina Sillanpää.

Jos hän permannolle kaatuu – syyn saa Miina Sillanpää.

Lähteinä:

Oma Mäkikossa: Yhteiskunnalle omistettu elämä, Tammi 1947; Aura Korppi-Tommola: Edelläkävijä, SKS 2016; Irma Sulkunen: Naisen kutsumus, Hanki ja jää 1989, Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää, Legenda jo eläessään -sarja, WSOY 1973.

Lue lisää juttuja naisten ja miesten rooleista:

Lauantai-ilta Allilla

Näin Aino Acktén lapset menestyivät: Tyttärestä teatterinjohtaja, pojasta kohuttu gynekologi

Miten isän rooli on muuttunut? Näin nuori mies kirjoitti isyydestä vuonna 1967

Keskustelu

Tarvittaisiin uusia ”miinoja” , niin nais- kuin miespuolisiakin, sellaisia kansalaisia , jotka eivät niinkään ajattelisi omaa etuaan, kuin Suomen ja koko kansan etuja. Nyt meillä on yleisen käsityksen ja myös oman mieleni mukaan huonoin hallitus koko sodan jälkeisenä aikana. Koko porukka niin eduskunnassa kuin hallituksessa on lyhytnäköisiä, itsekkäitä kuppikuntia. Ei tämä vähäinen nousu ollut mitenkään Suomen nykyisen hallituksen aikaansaannosta, vaikka niin valehtelevat. Myöhästyivät vielä sen hyödyntämisessäkin.- Kattokaa tarkkaan ketä äänestätte.

Kommentoi juttua: Feministitkö kuivakkaita? Lue 10 kaskua naisten puolustajasta Miina Sillanpäästä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X