Haluatko välttyä uupumiselta tai katkeroitumiselta? Opettele tervettä itsekkyyttä

Itsekkyyttä pidetään rumana ominaisuutena, vaikka terve itsekkyys suojaa meitä. Terveen itsekkyyden puute altistaa mielialahäiriöille, masennukselle, ahdistukselle. Miten tervettä itsekkyyttä voi opetella?

Terve itsekkyys suojaa meitä monelta ikävältä asialta. Mutta miten sitä voi oppia – ja kuinka erottaa terve itsekkyys sen haitallisesta versiosta? Psykologi ja yrittäjä ­Maisa Lehtinen tekee paljon töitä stressinhallinnan ja työelämän eri ilmiöiden parissa. Hän tietää, ­että terve itsekkyys auttaa esimerkiksi pitämään huolta omasta jaksamisestaan. Nyt hän kertoo omakohtaiset vinkkinsä terveen itsekkyyden harjoitteluun.

Lue myösMielenterveyspotilaan äiti oppi olemaan terveesti itsekäs: ”Pojan on pakko opetella pärjäämään ilman minua”

1. Pidän kiinni omista tarpeistani

”On olemassa kahdenlaista itsekkyyttä, tervettä ja haitallista. Terveen itsekkyyden perusta on itsetuntemus eli se, että tiedostaa ja tunnistaa omat tarpeensa, toiveensa ja rajansa. Terveesti itsekäs pitää kiinni tarpeistaan myös silloin, kun läheisten tai työpaikan toiveet ovat ristiriidassa omien toiveiden kanssa. Terveesti itsekäs kuitenkin ymmärtää myös muiden tarpeita ja on valmis neuvottelemaan. Hän ei lyttää muita tai manipuloi heitä.

Haitallisesti itsekästä kiinnostaa vain oma agenda. Hän ei jousta. Tässä voi olla kyse oikeutuksen hakemisesta tai siitä, ettei osaa arvostaa muita ja muiden tarpeita. Hän voi pelätä, että epäitsekkyys näyttää heikkoudelta. Joskus itsekäs haluaa aiheuttaa toiselle pahaa.

Terve itsekkyys ei välttämättä ole helppoa. Minullekaan se ei ollut. Varsinkin nuorena se oli vaikeaa, kun muutenkin haki sitä, kuka on ja mitä haluaa. Mietin, mitä muut minusta ajattelevat ja voinko tyttönä harrastaa palloilu- ja kamppailulajeja.”

2. Pyydän palautetta: olenko itsekäs?

”Itse sain kannustavan kasvatuksen, jossa minua ei kyseenalaistettu. Vanhemmat tukivat minua, mutta laittoivat selkeät rajat, joissa oli turvallista oppia myös tervettä itsekkyyttä.

Tasapainoinen lapsuus ei ole ainoa asia, joka voi auttaa terveen itsekkyyden oppimisessa. Myös muissa ihmissuhteissa voi opetella ­sitä, koska terveen itsekkyyden keskeinen elementti on kommunikointi. Kaikki merkittävät ihmissuhteet, olivatpa ne parisuhteita, ystävyyksiä tai työtoveruuksia, voivat olla hyviä opettelemisen paikkoja.

Jos epäilee olevansa jossain tilanteessa itsekäs, voi tarkistaa, miltä tilanne muista tuntuu.

Olen välillä kysynyt ystäviltäni suoraan, miltä ajatukseni kuulostavat tai ovatko jotkut valintani tuntuneet itsekkäiltä.

Joskus olen saanut ystävältä palautetta pyytämättä. Minulla on esimerkiksi ollut vaiheita, jolloin olen ollut niin innostunut työstäni, että en muusta puhunutkaan. Silloin kaveri on saattanut pyytää, että laskisin vähän kierroksia, jotta voitaisiin keskittyä muuhun kuin minun työasioihini, jotka eivät kiinnosta häntä ihan yhtä paljon kuin minua.”

Piirroskuva naisesta, joka pitää käsiään kasvojensa edessä.

3. Ymmärrän terveen itsekkyyden tärkeyden

”Kulttuurissamme ei juuri kannusteta terveeseen itsekkyyteen. Kieli on täynnä sanontoja, jotka varottavat siitä, mitä tapahtuu, jos ei laita omia tarpeitaan syrjään: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Ja: ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Terve itsekkyys on kuitenkin tärkeää. Pidemmällä aikavälillä voi olla ikäviä seurauksia, jos myötäilee liikaa muiden mielipiteitä tai alistuu heidän tahtoonsa. Kynnysmatoksi tai ajopuuksi jättäytyminen altistaa katkeroitumiselle, kun oman näköinen elämä jää elämättä. Se nostaa riskiä muillekin ikäville ­asioille, kuten mielialahäiriöille, masennukselle, ahdistukselle tai työuupumukselle.

Tervettä itsekkyyttä voi ajatella samalla tavalla kuin happinaamaria lentokoneessa: ensin huolehditaan itsestä. Omassa arjessani tällainen tilanne on kotiintulo tiukan työpäivän jälkeen. Tarvitsen silloin oman hetken ennen kuin juttelen puolison kanssa. On kuitenkin tär­keää kertoa syy vetäytymiseen, ettei käytökseni tunnu ikävältä. Terveestä itsekkyydestä hyötyvät myös muut, koska silloin minä jaksan olla helpommin muita varten ja läsnä heille.”

Työuupumuksen takana voi olla terveen itsekkyyden puutetta, joka näkyy vaikeutena pitää kiinni omista rajoista ja tarpeista.

4. Haen arvoilleni sopivampaa

”Työskentelen työelämän stressinhallinnan parissa. Työuupumuksen takana voi olla terveen itsekkyyden puutetta, joka näkyy vaikeu­tena pitää kiinni omista rajoista ja tarpeista. Uupumuksen syntyminen on kiinni monesta tekijästä, eikä se ole vain yksilötason asia. Siihen vaikuttavat työn määrä ja rakenne, organisointi, resurssit ja työnteon tavat, joissa kaikissa voi olla parannettavaa.

Olen itse aiemmissa töissäni kolkutellut työuupumuksen rajoja. Purin tilannetta niin, että otin työkuormitukseen liittyviä asioita esiin esihenkilön kanssa ja juttelin myös kollegoille ja ystäville. Muokkasin työnteon tapojani ja rajasin tehtäviä. Se ei kuitenkaan tehnyt työstä mielekästä.

Vaihdoin työpaikkaa, ja tilanne helpotti jossain määrin. Kipuilin kuitenkin edelleen sen kanssa, että silloiseen työhön ei ollut mahdollista yhdistää monipuolisuutta ja innostavia projekteja. Halusin kehittyä ammatillisesti suuntaan, joka ei ollut mahdollista. Yrittäjyys alkoi houkuttaa. Oman työuupumukseni uhka hävisi sillä, ­että ryhdyin yrittäjäksi.”

5. Terveesti itsekäs pohtii toimintaansa

”Muut ihmiset eivät aina voi tietää, onko jossain teossa tai valinnassa kyse haitallisesta itsekkyydestä, koska he eivät tunne taustatilannetta. On tärkeää, että toisen valinnoista tai käytöksestä ei tehdä tulkintoja oletusten pohjalta, vaan kysytään, mistä on kyse.

Lue myös Anna.fiKuinka itsekäs olet? Asiantuntija paljastaa yksinkertaisen tavan mitata omaa itsekkyyttään

Itse pohdin aika ajoin, olinko ­väärällä tavalla itsekäs, kun siirryin yrittäjäksi ja jätin palkkatyön kunnallisella puolella. Olin tarjonnut työssäni matalan kynnyksen maksutonta psykologin palvelua peruskoulussa ja toisella ­asteella. Siirryin siis pois sieltä, missä on paljon tuen tarvetta ja pulaa psykologeista. Ruodin sitä, toiminko arvojeni mukaan siirtyessäni yrittäjäksi.

Kuitenkin on niin, että yrittäjänä voin paremmin. Jos olisin edellisessä työssäni uupunut tai masentunut ja pahimmillaan menettänyt työkykyni, en olisi silloinkaan voinut tarjota arvojeni mukaisesti laadukasta ja ennaltaehkäisevää psykologin työtä.

Itse ajattelen, että yrittäjäksi siirtyminen on esimerkki terveestä itsekkyydestä. Joku toinen voi nähdä asian toisin. Terveeseen itsekkyyteen liittyy usein arvoristiriitoja ja pohdintaa siitä, milloin joustaa ja milloin ei.”

Maisa Lehtinen hymyilee kuvassa.

Maisa Lehtinen on psykologi, työterveyspsykologi ja yrittäjä Mielen tasapaino Oy:ssä. Kuva: Sini Suomi Photography

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/22.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Haluatko välttyä uupumiselta tai katkeroitumiselta? Opettele tervettä itsekkyyttä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X