Heidi, 25, säästää ja sijoittaa, jotta voi lopettaa työt 45-vuotiaana: ”Kun viimein pääsisi eläkkeelle, on valmis hautaan – en halua sellaista”
Lapsuudessa hulppeaan elintasoon tottunut Heidi Kohonen haaveili kovapalkkaisesta työstä ja leveästä elämästä. Mutta nyt hän elääkin säästeliäästi, jotta pääsisi eläkkeelle jo 45-vuotiaana.
Millaisesta taustasta tulee nuori nainen, jonka elämäntapa on firetys? Vaikka siitä ei kylillä huudeltu, Heidi Kohosen perheellä oli kaikki tarvittava ja vähän enemmänkin.Vanhemmat olivat yrittäjiä ja tekivät paljon töitä. Heillä 300-neliöinen omakotitalo, pihalla kalliita autoja.
Kun Heidi oli lukiossa, hän ajatteli, että aikuisena hänkin paiskii töitä ja tienaa paljon.
”Halusin mahdollisimman isoihin pesteihin, toimitusjohtajaksi tai muihin johtotehtäviin. Ajattelin, että pitää tehdä tiliä, jotta voi elää leveästi.”
Heidi opiskeli tradenomiksi Kouvolassa ja eli opintotuilla ja -lainalla. Valmistuttuaan vuonna 2018 hän aloitti työt kaupassa ja muutti puolisonsa omistamaan rivitaloon 400 metrin päähän vanhemmistaan.
Firetys tarkoittaa, että tavoitteena on päästä varhain eläkkeelle
Tammikuussa 2019 Heidin puoliso heitti idean: mitä jos säästäisimme rahaa ja kirjaisimme kaikki ostomme Excel-taulukkoon? Tarkkailtuaan kuukauden ajan kulutustaan Heidi yllättyi. Pienestäkin palkasta sai säästettyä kymmeniä euroja.
Samoihin aikoihin Heidi kiinnostui ympäristöasioista ja halusi elää yhä minimalistisemmin.
”Selvitin, miten paljon vaatteiden ja meikkien ostaminen kuluttaa maailman varoja. En halunnut enää kerätä ympärilleni tavaraa.”
Vuonna 2020 Heidi kuuli ensimmäisen kerran FIRE:stä eli elämäntavasta, jonka tavoitteena on kerätä riittävän suuri omaisuus, jotta voi eläköityä jo noin neli- tai viisikymppisenä.
FIRE tulee englannin kielen sanoista financial independence, retire early eli taloudellinen riippumattomuus, varhainen eläköityminen. Suomeksi elämäntavasta käytetään usein sanaa firetys.
Heidiä kiinnosti ajatus, ettei työtä tarvitsisi tehdä korkeaan eläkeikään asti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Heidi voisi saada vanhuuseläkettä aikaisintaan 68-vuotiaana.
”Kun viimein pääset eläkkeelle, olet valmis hautaan. En halua sellaista.”
Heidi laski FIRE-lukunsa eli summan, jolla hän voisi elää loppuelämänsä. Sitten hän ryhtyi toimeen ja keräsi säästötilille 4 000 euron puskurin, jolla pärjäisi hädän tullen noin kolme kuukautta. Samalla hän alkoi sijoittaa indeksirahastoihin.
Nyt Heidillä on säästöjä yhteensä 26 000 euroa. Niitä on tullut muun muassa vähentämällä shoppailua. Kolmen viime vuoden aikana hän on ostanut noin 15 vaatekappaletta.
Säästöä on kertynyt myös alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta. Vakuutussopimukset Heidi kilpailutti.
Eläkkeellä Heidi aikoo harrastaa ja matkustella
Jos Heidi pystyy jatkamaan säästämistä samaan malliin, hän voi laskelmiensa mukaan eläköityä 45-vuotiaana ja elää noin 2 000 eurolla kuussa sijoituksista tulevilla tuotoilla.
”Se on kyllä aika paljon. En edes tiedä, mitä teen niin isolla summalla.”
Joitain suunnitelmia Heidillä on. Hän aikoo jatkaa ratsastusta ja urheilua, lukea kirjoja, syödä ravintoloissa, käydä festareilla ja matkustella. Ehkä myös tehdä vapaaehtoistyötä tai perustaa oman kahvilan.
”Vaikka tykkään työstäni ja haluan tehdä sitä vielä pitkään, olen sitä mieltä, että elämässä on muutakin kuin työ.”
Lue myös Anna.fi:n juttu: Nelikymppisenä uuden elämänvaiheen aloittanut Minna Kulmala: ”En nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin riuhtaista itseni irti”
Haluaako Heidi tulevaisuudessa enemmän vapaa-aikaa, koska on nähnyt vanhempansa tekevän yrittäjinä niin paljon töitä?
”Voi se vaikuttaa, mutta enemmän kyse on siitä, että olen äärimmäisen laiska ihminen. Haluan mukavan elämän, jossa raha ei stressaa.”
Heidi piti viikon kirjaa menoistaan. Lue, mitä firetys tarkoittaa käytännössä hänen rahankäytössään.
Heidin menot viikon aikana
Miten varhaista eläköitymistä varten säästäminen näkyy kuluttamisessa tällä hetkellä? Heidi piti viikon ajan kirjaa menoistaan.
Maanantai: keikkalippu
Heidi teki töitä kotonaan kahdeksasta neljään ja osti netistä 31 euron lipun Stam1nan keikalle. Työpäivän jälkeen hän lähti kuntosalille.
Tiistai: bensaa
Tiistaina Heidi kävi työreissulla Mikkelissä ja tankkasi autonsa 90 eurolla. Työpaikan maksamat kilometrikorvaukset kattavat bensakulut. Kotimatkalla Heidi ajoi kaupan kautta ja osti ruoat parille päivälle kymmenellä eurolla. Illalla hän työskenteli eräälle verkkolehdelle.
Keskiviikko: eväitä
Heidillä oli asuntonäyttö Mäntsälässä, joten melkein koko työpäivä meni ajaessa. Hän osti eväiksi lähikaupasta proteiinijuoman, banaanin ja avokadoleivän yhteensä kuudella eurolla. Työpäivän jälkeen Heidi kävi salilla ja meni avantouimaan ja saunomaan.
Torstai: nautiskelua
Etätyöpäivän jälkeen Heidi ajoi Lahteen ja tankkasi matkalla 90 eurolla. Lahdessa hän söi ravintolassa ystävänsä kanssa. Stam1nan keikalla Finlandia-klubilla Heidi osti yhden siiderin.
Perjantai: ruokaa
Heidi kävi työpäivän jälkeen kaupassa ja osti viikonlopun ruoat 29 eurolla. Heidi pyrkii syömään terveellisesti ja vain kolme kertaa päivässä. Viikonlopuksi hän ostaa usein ainekset herkkuruokiin, esimerkiksi pizzaan, hampurilaisiin tai uunikalaan.
Lauantai: ei kuluja
Heidi katsoi kotona telkkaria ja meni illalla avantoon ja saunaan.
Sunnuntai: harrastuksia
Aamun Heidi vietti kuntosalilla, ja iltapäivällä hän kävi ratsastamassa vuokraponillaan.
Heidi kysyy asiantuntijalta: Tarkoittaako firetys, että olen yhteiskunnan vapaamatkustaja?
Heidi on kuullut firettäjiä eli varhaiseen eläköitymiseen tähtääviä kohtaan monenlaista kritiikkiä. Saatetaan ajatella, että firettäjä jättäytyy työelämästä laiskuuttaan ja itsekkyyttään. Kun muut painavat töitä vanhuuseläkkeeseen asti, firettäjä nauttii aurinkolomista eikä anna aikaansa ja verorahojaan yhteiskunnan hyväksi. Pitääkö tämä paikkansa?
Asiantuntija vastaa:
Tietokirjailija ja juristi Maria Carlsson on kirjoittanut firetyksestä kirjan. Hänen mukaansa firetys herättää Suomessa kritiikkiä etenkin sen takia, että se rikkoo normia pitkästä työurasta.
Tällainen käsitys työelämästä on Marian mukaan jo aikaa sitten vanhentunut.
”Nuoret eivät tiedä, milloin pääsevät eläkkeelle tai saavatko he koskaan vakituista työpaikkaa. Siksi he kokevat, että heidän täytyy ottaa vastuu omasta taloudestaan.”
Marian mielestä firettäjät ansaitsevat eläkkeensä kovalla työllä. Varhainen eläköityminen vaatii kurinalaisuutta.
”He ovat ihmisiä, jotka säästävät joka pennin ja tekevät tupla- tai triplatyötä, iltatyötä ja viikonlopputyötä sen sijaan, että nauttisivat lomista. Muuten eläköityminen ei olisi matemaattisesti mahdollista.”
Miten Suomen talouden käy, jos firetys yleistyy?
Firetystä on kritisoitu myös kansantalouden näkökulmasta. Miten valtion veropohjan käy, jos firettäjät jättäytyvät nelikymppisenä palkkatöistä?
Maria ei ole asiasta huolestunut. Firettäjät sijoittavat enemmän kuin keskivertosuomalaiset ja maksavat Marian mukaan työuransa aikana keskimäärin enemmän veroja kuin pitkää työuraa tekevät.
Lisäksi firettäjä hyödyntää Marian mukaan muita vähemmän valtion tukijärjestelmää.
”Kun firettäjä luopuu palkkatyöstään, hän luopuu samalla kaikista työsuhteeseen liittyvistä valtion ja työnantajan tuista ja maksuista, esimerkiksi työeläkkeestä ja työterveyshuollosta.”
Sijoittaminen tukee yritysten toimintaa. Mutta jos kaikki vain sijoittavat, kuka tekee työt? Väestön ikääntyessä tarvitaan työntekijöitä ja pitkiä uria.
”Firetys on nuorilla nouseva trendi, mutta aika pieni osuus nuorista firettää. Jos muutama jää pois työelämästä, en pidä sitä ongelmana.”
Myös muu kuin palkkatyö on arvokasta
Moni saattaa luulla, että jäätyään eläkkeelle firettäjä makaa rannalla ja laiskottelee. Marian mukaan moni eläköitynyt firettäjä esimerkiksi mentoroi nuoria, tekee vapaaehtoistyötä, kirjoittaa tai toteuttaa unelmiaan taiteilijana.
”Se on myytti, ettei firettäjä eläköidyttyään osallistu yhteiskuntaan. En taida tuntea yhtään eläköitynyttä firettäjää, joka ei ole tehnyt yhtään mitään.”
Eläköitynyt firettäjä ei välttämättä tuo verotuloja valtiolle, mutta Marian mielestä myös työ, jolla ei tienaa, on itsessään arvokasta.
”Jos ihminen tekee jotain sen takia, että se tuntuu hyvältä ja kiinnostaa, ei ole muilta pois.”
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/22.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Heidi, 25, säästää ja sijoittaa, jotta voi lopettaa työt 45-vuotiaana: ”Kun viimein pääsisi eläkkeelle, on valmis hautaan – en halua sellaista”
Elämä on tässä ja nyt eikä sitku. Toki on viisasta säästää ja sijoittaa, mutta ei pihistää liikaa nykyhetkessä!
Firettäjä maksaa kyllä veroja sijoitusten tuotoista, että ei valtio kyllä ilman vaikka kuinka laiskottelee, itse maksan mätkyjä tänävuonna 27000€ ja käyn siis vielä myös palkkatöissä. tv. tuleva eläköityvä firettäjä
Eli, jos nuorena työssäkäyvänä muuttaa asumaan lähes ilmaiseksi toisen omistamaan asuntoon niin saa säästettyä hyvin? Yllättyneitä?
Jos tavoitteena on alunperinkin tienata mahdollisimman hyvin, miksi kouluttautua tradenomiksi? Kunnon koulutuksella pääsisi parempiin tienesteihin.
Tuo säästömalli voi romuttua, jos tulee lapsia.
Kouluun ei niin vaan pääse. Tuossa suunnitelmassa 2-3 välivuotta tekee jo paljon.
En haaveile noin aikaisin eläkkeelle jäämisestä, mutta toivon etten lähemmäs 70-vuotiaaksi joudu odottamaan. Siinä ei välttämättä kovin montaa aktiivista vuotta ole jäljellä, jos yhtään. Minusta se on kohtuuton lasku muutamasta lisäelinvuodesta. Kannattaisi nyt viimeistään päättäjienkin miettiä, mitä milleniaalit tahtovat. Aivovuoto näkyy jo.