Ministeri Annika Saarikko ja perheen tragediat: ”Suru tiivisti avioliittoani”

Viime vuoden aikana Annika Saarikko hautasi oman isänsä ja appiukkonsa, pelkäsi rintasyöpään sairastuneen äitinsä puolesta ja otti vastaan ministerin salkun. Viime kevät oli harmaa, mutta nyt hän näkee jo surun yli.

Musta pakettiauto ajoi ohi. Annika Saarikko säpsähti. Se muistutti isän autoa. Mutta ei, se ei ollut isän. Hän oli kuollut talvella, joitakin kuukausia sitten.

Pala nousi Annikan kurkkuun aina kun isän ajopeliä muistuttava auto osui näkökenttään.

Oli kevät 2017 ja Annikaa oltiin valmistelemassa perhe- ja peruspalveluministeriksi Juha Rehulan seuraajaksi. Vaikka edeltäneet kuukaudet olivat olleet musertavat, häntä ei pelottanut tarttua uuteen ja vaativaan tehtävään heinäkuussa. Olihan isäkin eläessään ollut tyttärestään niin kovin ylpeä.

”Isä oli kivijalkani, hän tuki minua aina urallani. Minusta tuntui aina, että olin kai täydellinen hänen silmissään. Oli ainutlaatuista, miten kauniissa valossa isä minut näki”, Annika sanoo nyt, vuosi isän kuoleman jälkeen.

Kulunut vuosi onkin ollut hänen koko tähänastisen elämänsä raskain.

Useita menetyksiä perheessä

Annikan muistot viime keväältä ovat ankeita ja harmaita. Itku oli usein herkässä, ja vuosi alkoi apeissa tunnelmissa.
Hänen äitinsä oli saanut juuri diagnoosin aggressiivisesta rintasyövästä.

Edessä oli leikkaus ja pitkät hoitojaksot. Juuri eläkkeelle jäänyt mummi ei voinutkaan osallistua lapsenlapsensa, Annikan ja hänen miehensä Erkki Papusen Aarni-pojan, hoitoon niin paljon kuin halusi. Äiti oli sairastanut rintasyövän jo aiemmin, kun Annika oli vielä lapsi.

”Äidin sairastuminen oli minulle kova paikka. Hän itse on ollut koko ajan käytännöllinen ja toiveikas. Minä olen ollut paljon keskenkasvuisempi ja pelokkaampi kuin hän: välillä olen valahtanut huomisen pelkoihin, mutta äiti elää tässä hetkessä.”

Juuri nyt tilanne vaikuttaa kuitenkin positiiviselta ja ennuste on hyvä: hoidot ovat tehonneet.
Annika on seurannut äitinsä hoitoa myös virkansa näkökulmasta ja nähnyt läheltä, miten järjestelmä toimii.

”Olen saanut huomata, että jos voimme johonkin olla tyytyväisiä Suomessa, niin rintasyövän hoitoon.”

Suru tiivisti suhdetta puolisoon

Hyvin pian äidin sairastumisen jälkeen Annika sai suru-uutisen. Isä oli menehtynyt täysin yllättäen sairauskohtaukseen vain 63-vuotiaana. Isällä oli paljon perussairauksia. Niiden piti kuitenkin olla hoidettavissa.

”Nyt suru on väistynyt jo sen verran, että pystyn ajattelemaan hänen aikaisen lähtönsä hyviä puolia. Isä ei olisi halunnut päätyä hoidettavaksi tai huollettavaksi. Nopea lähtö oli parempi kuin hidas hiipuminen.”

Vanhemmat erosivat, kun Annika oli neljävuotias. Hänen isänsä asui oman, nyt 85-vuotiaan äitinsä kanssa omakotitalossa Oripäässä. Nyt isoäiti asuu taloa yksin, mutta pärjää mainiosti itsekseen.

”Hänellä on yhä ajokortti ja hän on hyvässä kunnossa. Soittelen hänelle joka päivä ja kysyn kuulumiset.”

Isä ja tytärkin pitivät yhteyttä toisiinsa päivittäin joko viestein tai puheluin.

”Isä opetteli Whatsupp-viestien kirjoittamisen, jotta yhteydenpitomme sujuisi helpommin. Kaipaan isää ja hänen viestejään joka ikinen päivä.”

Silti hän on onnellinen siitä, että isä ehti tavata lapsenlapsensa.
”Isällä oli luottavainen asenne tulevaisuuden suhteen. Minulla on se käsitys, että hänellä oli hyvä mieli.”

Vielä toinenkin suru-uutinen

Kului vain muutama kuukausi, kun perhettä kohtasi toinen suru-uutinen. Myös Erkin isä menehtyi viime kesänä, syöpään.

”Yhtäkkiä meillä oli muutaman kuukauden sisällä järjestettävänä kahdet hautajaiset, perunkirjoitukset ja nippu isiemme arkisia laskuja, jotka piti vain hoitaa.”

Kriisien keskellä Annika ja Erkki tukeutuivat toisiinsa. Arkea pyöritettiin eteenpäin, ja surusta puhuttiin avoimesti.

”Meille molemmille oli tärkeää, että elämä jatkui hyvien ihmisten ja asioiden ympäröimänä. Suru tiivisti meitä.”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa ministeri Annika Saarikko kertoo elämänsä kovimmasta vuodesta. Miten hän on selvinnyt surustaan? Millaista on arki ministerinä, kun kotona odottaa pieni lapsi? Entä mitä hän kertoo kokemistaan ulkonäköpaineista? Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 6/2018. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ministeri Annika Saarikko ja perheen tragediat: ”Suru tiivisti avioliittoani”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X