Ihmiset

Kuninkaallisetkin töppäävät: viisi mehevintä mokaa

Kuninkaalliset ovat hellyttävän inhimillisiä, se käy ilmi Monarkian muruset -uutuuskirjasta. Teos innoitti kuninkaallisia haastatelleen Kotilieden toimittajan Riitta Lehtimäen pohtimaan, mitkä ovat kruunupäiden noloimmat mokat.

1. Perilliset ennen muuta

Perimysjärjestys on kuninkaallisuuden ytimessä – muutenhan kenestä tahansa voisi tulla kuninkaallinen. Siksi mokaaminen tässä asiassa on kaikkein kohtalokkainta. Mutta koska kuninkaallisetkin ovat ihmisiä, tiedossa on vääriä puolisoita, haluttomia kruununperillisiä ja muka salattuja skandaaleja.

Britit ovat kunnostautuneet erityisesti tässä lajissa, koska kuningatar Viktoria ujutti kahdeksan lastaan niin tehokkaasti Euroopan hoveihin, että sukulaisia on edelleen siellä täällä. Samalla levisi myös verenvuototauti hemofilia, muun muassa Venäjän tsaarin perheeseen – aika paha jutu kruununperimyksen kannalta.

Britit vastaavat myös kaikkein suurimmasta perimysskandaalista: toisen maailmansodan kynnyksellä Edward XIII luopui kruunustaan Wallis Simpsonin vuoksi. Siinä ei isänmaata ajateltu vuoteessa eikä sen ulkopuolella.

Kuningatar Elisabetin siskolla, prinsessa Margaretilla taas oli runsaasti toimintaa perimysjärjestyksen suunnalla, samoin kuin hänen aviomiehellään Antony Armstrong-Jonesilla, joka piti myös miehistä eivätkä perimysjärjestysvahingot nousseet näin liian suuriksi. 1990-luvulla kuningatar Elisabetin lapset alkoivat tehtailla avioeroja. Mitä turhuutta esimerkiksi prinssi Charlesin tapauksessa, kun oli ensin etsitty sopivaa neitsyttä tulevan kuninkaan puolisoksi kissojen ja koirien kanssa ja sitten Dianasta piti päästä väen vängällä eroon.

2. Tahdittomat töppäykset ja typerät möläytykset

Kuninkaalliset kasvatetaan käyttäytymään hillitysti ja arvokkaasti. Sitten joukkoon eksyy esimerkiksi Britannian prinssi Philip, joka on sanonut astronautiksi haluavaa lasta tehtävään liian lihavaksi ja pelännyt Kiinassa oleskelevien vaihto-oppilaiden muuttuvan kohta itsekin vinosilmiksi.

Kuninkaallisten varpaiden (Sarah Fergusonin) imeskely uima-altaalla tai kumppanin tamponiksi haluaminen (prinssi Charles) eivät liioin edusta vakaata, esimerkillistä kuninkaallisuutta.

Valitettavasti myös Tanskan vastikään edesmennyt prinssi Henrik, kuningatar Margareetan puoliso, on kiukutellut, miksi hänestä ei ole tullut kuningasta vaan prinssi. No, laitamme tämän muistisairauden tiliin ja otamme osaa perheen suruun. Samalla muistutamme tasavaltalaisia, että jos kuningatar on hallitsija, hänen miehensä ei ole kuningas vaan prinssipuoliso.

3. Pukeutuminen on viestintää

Koska kuninkaallisista julkaistaan valtava määrä kuvia eivätkä he saa lausua juuri mistään mitään, heidän asuistaan tulee tärkeä osa viestintää. Muistamme vaikkapa prinsessa Dianan kostomekot, joilla hän valtiovierailuilla varasti huomion kruununperijä Charlesilta.

Yorkin herttuatar Sarahin kukkamekot puolestaan innoittivat ilkimykset kutsumaan häntä Porkyn eli Possulan herttuattareksi. Ruotsin prinsessa Madeleinen kaula-aukot taas ovat varastaneet Nobel-juhlien shown seitsenkymppisten frakkipukuisten akateemikkojen nenän edestä, mikä vääryys!

Kaikkein tyylikkäimmin pukeutuvat Ruotsin kruununprinsessa Victoria, Hollannin kuningatar Máxima ja Tanskan kuningatar Margareeta. Tästä ei tarvitse kättä vääntää.

4. Miehinen itsevaltius ei kiinnosta

Ne kuninkaalliset perheet, joissa kaikki tapahtuu miesten kesken, ei ole mitään kiinnostavaa. Kuka jaksaa tutkia kahdeksan arabimonarkian itsevaltiaiden elämää ja ajatuksia? Bahrain, Brunei, Oman, Saudi-Arabia, Kuwait, Qatar, Arabi-emiirikunnat. Hmm.

Jordanian kohdalla viisari sentään hieman värähtää, mutta se johtuu ainoastaan siitä, että jordanialaiset ovat Ilta-Sanomien legendaarisen seurapiiritoimittaja Rita Tainolan perheystäviä.

Ruotsin hovin kiinnostusarvon pelasti kuningatar Silvia jo 1970-luvulla, ja Tanskan hovin on pitänyt pinnalla – kaikista kuninkaallisista fiksuin ja taiteellisin – kuningatar Margareeta. Norjassa porvaristyttö Sonja ei saanut kuningattarena aikaan mitään ihmeempää, mutta kruununprinssi Haakonin eronnut yksinhuoltajapuoliso Mette-Marit on virkistänyt vuonojen maan kuninkaallishohdetta oikein ansiokkaasti.

5. Menetetyt kruunut

Kuninkaalliset joutuvat teeskentelemään, että heidän sukunsa on ollut vallassa ikuisesti ja tulee niin olemaan. Sehän ei ole totta.

Maan päältä ovat kadonneet niin Ranskan Kaljupäät ja Aurinkokuninkaat kuin Romanovien tsaarit. Myös vähäisemmät tekijät, kuten Kreikan, Romanian ja Suomen kuninkaat ovat muisto vain.

Ei ihme, että heikäläiset yrittävät saada kansaltaan niin paljon verotuottoja kuin voivat. Britannian ja Hollannin hovit tulevat kansalaisilleen kaikkein kalleimmiksi.

Rikkaimmat monarkit asuvat Thaimaassa ja Arabimaissa.

Muhiiko täällä tasavaltalaisuuden siemen? Sehän olisi se lopullinen moka.