Ihmiset

Laulamaan ryhtynyt Satu Silvo Annassa: ”Tuntuu hienolta, että keskeneräisenäkin uskallan tehdä sitä, mitä haluan”

Satu Silvo on elänyt pitkään hermostuttavassa välitilassa ravintolansa lopetusuhan vuoksi. Tilanne on pakottanut Sadun löytämään uusia keinoja sietää ahdistusta, mutta siitä on noussut myös uusia alkuja, kertoo Anna-lehti.

Kun näyttelijä ja yrittäjä Satu Silvo, 56, tulee kotiin pitkän päivän jälkeen ja haluaa rauhoittaa ”levottoman, keskeneräisen mielen”, hän laittaa heti ensimmäisenä kuulokkeet korviinsa ja napsauttaa YouTubesta päälle parinkymmenen minuutin mittaisen meditaatiovideon. Sen kuuntelu rentouttaa kellonajasta riippumatta.

Myös jooga, kävelylenkit metsässä ja hiljaiset hetket omien ajatusten kanssa ovat Sadulle tärkeitä rentoutumiskeinoja. Niitä tarvitaan, koska hän on elänyt jo useamman vuoden välitilassa, kun 20 vuotta pyörineen Silvoplee-ravintolan tulevaisuus on vaakalaudalla.

”Minä ja koko henkilökunta olemme roikkuneet viimeiset viisi vuotta löysässä hirressä. Eläminen jatkuvassa epävarmuudessa ja riittämättömyyden tunteessa vie itsetuntoa”, Satu kertoo Annan jutussa.

Satu kertoo, että stressi kerääntyy jumituksiksi kehoon, ahdistaa ja herättää hänet keskellä yötä.

”Kyselen itseltäni kysymyksiä, kuten: Kuka oikeastaan olen, jos Silvopleetä ei enää ole? Miten pärjään? Teenkö tätä itseäni vai muita varten? Ne ovat isoja kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastauksia”, Satu kertoo jutussa

Lue myös: Satu Silvon kasvisravintolan tulevaisuus vaarassa: ”Minun täytyy taas kysyä neuvoa maailmankaikkeudelta”

Sadun hyväksi havaitsema keino ratkaista vaikeita tunteita ovat huolihetket

Kun Satu huomaa olevansa ahdistunut ja synkkä, hän katsoo kellosta ajan, johon asti hän saa velloa tuskissaan. Sitten hän lopettaa. Irrottautuminen onnistuu pakottamalla itsensä toimimaan, vaikkapa lähtemään kävelylle tai vesijuoksemaan.

Sadun kokemuksen mukaan keskeneräisyyden kanssa voi tulla sinuiksi myös minätietoisuuden avulla. Se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan, että ihminen oppii tunnistamaan omia tarpeitaan.

Sen tärkeydestä Satu puhuu myös luennoillaan vuorovaikutuskouluttajana.

”Jos vain suoritat ja paahdat eteenpäin, et tunnista itsessäsi vaikeimpia tunteita, jotka kertovat heikkouksistasi. Mutta pelko ei katoa, vaikket myöntäisi sen olemassaoloa. Siksi on järkevämpää kohdata omat negatiivisuutensa kuin uupua niiden alle”, Satu kertoo Annassa.

Satu Silvo

Lue myös: Satu Silvo Annassa: ”Erotiikka tekee parisuhteesta erityisen”

Satu Silvo on alkanut laulaa

Oman lauluesityksen tekeminen on asia, josta Satu Silvo on pitkään haaveillut, mutta ei ole ennen ehtinyt tai oikeastaan uskaltanutkaan kokeilla.

”Olen ollut itsetunnoton musiikin suhteen. Olen keksinyt itselleni esteitä, minkä vuoksi en muka voisi laulaa. Nyt teen esitystä ja oikeastaan ihmettelen, miten se voi tuntua näin nautinnolliselta”, Satu kertoo Annan jutussa.

Uskallus löytyi hieman yllättäen Atlantilta. Satu on yksi julkkiksista, jotka kävivät kuukauden ajan purjehtimassa Atlantin yli Joel Harkimon kanssa. Ohjelma esitetään TV5:lla syksyllä.

”Kun lentokoneeni reissun jälkeen laskeutui Suomeen, päätin, että nyt on lauluesityksen aika. Tuntuu hienolta, että keskeneräisenäkin uskallan tehdä sitä, mitä haluan. Laulaminen on balsamia haavoilleni, kuin solut rakentuisivat uudestaan”, Satu kertoo jutussa.

Vähän aikaa sitten Satu sai taas itsensä kiinni rajoittavasta ajatuksesta. Joogatunneilla harjoiteltiin käsilläseisontaa, mutta Satu oli jo pitkään ajatellut, ettei hän enää sellaiseen pysty. Sitten hän pysähtyi miettimään: kuka niin määrää? Ja sitten hän treenasi sitä – ja pystyi.

”On paljon asioita, joihin pystyn vaikuttamaan. Ja ne, joihin en pysty – niistä yritän uskaltaa luopua ilman katkeruutta”, Satu kertoo Annassa.

Lue Annan koko juttu: Ravintolan vaikeudet ovat pakottaneet Satu Silvon etsimään henkisiä selviytymiskeinoja: ”Huolihetket ovat hyvä keino käsitellä vaikeita tunteita”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Laulamaan ryhtynyt Satu Silvo Annassa: ”Tuntuu hienolta, että keskeneräisenäkin uskallan tehdä sitä, mitä haluan”

Tuula

Satu Silvo lauloi jossain Pekko elokuvassa ja hienosti lauloikin! ”Iho muistaa” oli toinen lauluista, toista en muista.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.