Sisustus

Sastamalan kuningas Markku Ellala on kuollut –hän remontoi hirsitalostaan palatsin, katso kuvat kultaa kimmeltävästä kodista!

Sastamalalainen Markku Ellala ihaili jo lapsena kultaa ja kuninkaallisia. Hän asui kultaa kimmeltävässä talossa ja otti siellä vieraita vastaan kuninkaallisesti pukeutuneena. Ellala menehtyi torstaina 25.5.2023. Kotiliesi vieraili hänen kotonaan vuonna 2019.

Kuningas Farukin sohvakalusto. Sen parikymppinen Markku Ellala halusi. Asiassa oli vain yksi mutta: olisi ylipuhuttava vaimo. Kaluston hinta oli 6000 markkaa ja rahat riittäisivät siihen vain vaimon nostamatta olevan puolikkaan opintolainan turvin. Silti pitäisi syödä kuukausia tonnikalaa ja riisiä.

Markun kultainnostus ei tullut Sirpa-vaimolle yllätyksenä. Hän piti ostosta itse asiassa järkevänä, sillä kaluston arvo säilyisi. Seuraavana päivänä pari suuntasi pankkiin. He olivat sopineet, ettei noston syystä pukahdettaisi. Jos se selviäisi pankkivirkailijalle, lainan nostaminen saattaisi jäädä haaveeksi.

Kun kalusto vuonna 1980 kannettiin parin kaksioon, Markku oli onnellinen. Hän oli ihaillut kuninkaallisuutta jo vuosia ja nyt pala sitä oli omassa kodissa.

Opiskelukavereista ostos oli tyhmä, mutta silti moni halusi nähdä vihreällä sametilla verhoillun sohvan ja kaksi nojatuolia. Kun Markun ja Sirpan esikoisvauva iltaisin oli jo nukkumassa, pari luki sohvalla tentteihin usein opiskelukavereidensa kanssa.

Markun silmäkulmaan hiipi toisinaan kyynel. Hän tunsi elämänsä ensimmäisen kerran saaneensa ystäviä, jotka hyväksyivät hänet omana itsenään.

Katso kuvat Markun kuninkaallisesta kodista, Villa Royalista:

Tarinoita taivaasta

Nykyään Villa Royalia Sastamalassa isännöivän sisustustaiteilija Markku Ellala ei kasvanut kultalusikka suussa.

Lapsuuskoti oli köyhä pienviljelijäperhe Ranualla, peltoa oli neljä hehtaaria ja lehmiä neljä. Äiti hoiti Markkua ja tämän isoveljeä kotona, isosiskot olivat muuttaneet jo pois. Ruokaa kaikki saivat syödä mahansa täyteen, mutta melkein kaikesta muusta oli pulaa.

Lue myös: Maitotilallisten köyhä arki Suomessa: Kaikesta säästetään mistä voidaan

”Kiinnostukseni kultaan heräsi, kun kuuntelin äitini tarinoita taivaasta. Hän sanoi, että siellä on yllin kyllin kaikkea, mitä ihminen tarvitsee ja enemmänkin. Jopa kadut ovat puhdasta kultaa”, Markku kertoo.

Kun Markku jouluisin leikkeli tyhjistä kahvipaketeista lametta joulukuuseen, hän mietti, kuinka hienoa taivaassa mahtaakaan olla, koska kimallusta on kaikkialla.

Ensimmäisillä hillanpoimimisesta keräämillään palkkarahoilla Markku osti mikroskoopin, jolla hän tutki kasveja ja kiviä. Kesäisin hän lähetti viikoittain Outokummulle kissakultanäytteen toivoen löydöksensä olevan aitoa kultaa.

Kiinnostus kultaan, piirtämiseen ja lukemiseen tekivät Markusta erilaisen pikkupojan. Tämä johti koulukiusaamiseen, johon osallistui opettajakin. Aiheeksi riitti usein se, että Markku oli pullukka, eikä innostunut urheilusta.

Mies kultaisessa olohuoneessa

Tiukka kotikuri

Lapsena orvoksi jäänyt isä kouli poikaa kovalla kurilla ja antoi toisinaan selkään. Markku ei silti ole katkera. Hän epäilee, että isällä oli huoli, miten saisi kasvatettua herkästä pojastaan elämässä pärjäävän miehen.

Yhteentörmäyksiä sattui toisinaan. Markku toi esimerkiksi usein repussaan kotiin kirjaston kirjoja, vaikka isästä lukeminen oli ajanhukkaa. Kerran isä huomasi poikansa kädessä koulupäivän jälkeen lääkärikirjan. Markku sai tehtäväkseen lähteä saman tien palauttamaan kirjaa. Kävelymatkaa kertyi noin kymmenen kilometriä.

”Oli isässä hyvääkin. Hän lupasi esimerkiksi maksaa opiskeluni, vaikka epäilikin, onko minusta mihinkään. Ensimmäisen kerran muistan hänen kehaisseen minua, kun pääsin opiskelemaan tekniseen kouluun.”

Markun tapa selvitä tiukasta kotikurista ja koulukiusaamisesta oli uppoutua itseään kiinnostaviin asioihin.

Äitiään Markku muistelee lämmöllä. Äidille hän tunsi kelpaavansa sellaisena kuin oli. Jos olo tuntui oikein pahalta, äiti silitti hiuksia ja lohdutti. Äiti antoi myös tehdä hiuksiinsa kampauksia ja ihasteli Markun hyppysissä syntyviä upeita täytekakkuja.

Kaksio kultareunuksilla

Ensikosketuksensa kuninkaallisiin Markku koki Rovaniemellä 1971. Persian saahi ja saahitar tulivat tutustumaan tekniselle koululle ja 10 poikaa valittiin airueeksi. Markku oli yksi valituista.

Kun saahitar saapui poikien luokse, hän tervehti jokaista kädestä. Markku oli hetkessä myyty. Hänet mykisti arvokas ystävällisyys ja pukujen loisteliaisuus. Jo seuraavana päivänä Markku etsi kirjastosta tietoa Persiasta. Eniten tietoa tuntui löytyvän persialaisista matoista, jotka nekin tekivät vaikutuksen – ja joita on nyt Villa Royalin lattioilla.

Rovaniemellä Markku myös tajusi erilaisuutensa olevan lahjakkuutta. Opettajat hämmästyivät ja kannustivat, kun Markku sivuaineiden tunneilla suunnitteli ergonomisia tuoleja ja kultaisia puutöitä. Toisten opiskelijoiden mielestä Markku oli opettajien lellikki, mutta tästä nuorukainen ei välittänyt.

Tulevan vaimonsa Sirpan Markku tapasi 21-vuotiaana. Markku oli jo tuolloin opiskellut koneteknikon lisäksi nuorisoagrologiksi ja nuorisosihteeriksi, käynyt reservin aliupseerikoulun ja saanut ensimmäisen virkansa Salon Kiikalasta.

Nuorten rakkaus roihahti tanhupiirissä ensitapaamisella. Kun Sirpa pääsi opiskelemaan Tampereelle sosiaalihuoltajaksi ja Markku sai samasta kaupungista töitä, pari muutti ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Vaikka vuokrakaksio oli vaatimaton, Markku maalasi sen seiniin kultareunukset.

”Sirpa on suhtautunut intohimooni kultaan aina luontevasti, eikä esimerkiksi kotimme sisustus ole aiheuttanut riitoja. Toisinaan Sirpa on kuitenkin toppuutellut, jos olen ostanut hänelle vaikkapa kultakorun ja hänestä rahan olisi voinut käyttää vaikkapa lasten kurahousuihin tai uusiin kenkiin.”

Lue myös: Kuninkaallinen Tukholma lumoaa matkailijan

Kuvitellut kattokruunut

Kuningas Farukin kalustolla istuessaan Markku mietti nuorena elämäänsä. Hän oli päässyt opiskelemaan työn ohessa hallintotieteiden maisteriksi. Lopulta hän päätti viiden vuoden puurtamisen jälkeen jättää opinnot sikseen. Kieliopinnot tuntuivat ilman lukiotaustaa ylivoimaisilta eikä hallintomiehen ura tuntunut oikealta valinnalta.

Sen sijaan Markku opiskeli sisustustaiteilijaksi ja jatkoi sitten erikoismaalariksi ja entisöijäksi. Samalla kullasta ja kuninkaallisen loiston luomisesta tuli Markulle päätyö. Oli vuosi 1995.

Ellalan ensimmäinen iso työ oli Tervakosken kartanon sisustuksen suunnittelu ja toteutus. Sitä tehdessä syntyi idea oman matkailukohteen perustamisesta. Kun mies syksyllä 2003 näki myynnissä olevan 1700-luvulla rakennetun entisen Hyynilän kansakoulun Sastamalassa, ei hän epäröinyt ryhtyä remontoimaan sitä empiretyyliseksi kartanoksi. Aikaa remonttiin kului neljä vuotta ja rahaa noin 600 000 euroa.

Alkuinnostus oli pilata tuon ensimmäisen joulun. Kulkiessaan entisen koulun luokkahuoneissa Markku näki mielessään jo kaiken valmiina. Hän jopa väisteli kattokruunuja, joita ei vielä ollut valaisemassa huoneita. Tohkeissaan mies tahtoi perheensä viettävän joulun koululla, jossa oli kylmää ja likaista.

”Se oli surkea ajatus, josta perheeni syystä kieltäytyi. Minä olin kuitenkin niin innoissani, että paistoin aattona kinkun koulun keittiön uunissa ja raahasin vintiltä vanhan gramofonin, jolta kuuntelin joululauluja ja tunnelmoin.”

Illalla Markku suuntasi lopulta perheensä luo, asia sovittiin ja jouluateria syötiin yhdessä.

”Minun taiteilijaluonteellani ideoita tulee ja menee. Ne ovat elinehto uuden kehittämiselle. Yhtä tärkeää on se, että vierelläni on Sirpa, joka pitää jalkani maassa ja tasapainottaa arkeamme.”

Sirpa auttaa Markulle takkia päälle

Markku Ellala: ”Kultaan ei kyllästy”

Villa Royal on Markulle työ ja Sirpalle harrastus. Se on molemmille myös koti ja parin seitsemälle lapsenlapselle mummila. Vaikka sisustus on tarkkaan harkittu ja yltäkylläisen runsas, Villa Royalissa on tilaa lastenlasten leikeille, eikä tavaroiden rikkumista pelätä.

Lapsenlapsista on jännittävää, kun mamma ja pappa heittäytyvät leikkimään kuningatarta ja kuningasta.

”Roolivaatteet keksimme, kun avasimme kymmenkunta vuotta sitten kolmen vuoden remonttiurakan jälkeen kuninkaallisen kotimme matkailukohteeksi. Eräs paikallinen mies sanoi, että minulla pitäisi olla kuninkaan asu, kun otan vieraita vastaan.”

Ensimmäisen asun Markku vuokrasi teatterin puvustamosta, mutta pian ompelija teki parille asut mittojen mukaan. Ne päällään pari myös nauraa itselleen. Markku on esimerkiksi hauskuuttanut perhettään tanssimalla balettia kuninkaallisissa sukkahousuissaan.

Vaikka kuninkaallinen elämä, palatsit ja pukeutuminen kiehtovat Markkua, hän ei haluaisi kulkea joka päivä kuninkaan vaatteissa. Niiden pukeminen on työlästä ja ne ovat kuumat ja painavat.

Kultakoruja hän sen sijaan käyttää päivittäin. Ei pröystäilläkseen, erottuakseen tai omaa itseään pönkittääkseen, vaan koska pitää niistä.

”Jo muinaiset egyptiläiset tiesivät, että kulta energisoi ja antaa voimaa, ja sitä käytettiin jopa sairauksien parantamiseen. Minulle kulta on kiehtova intohimo ja maailman kaunein materiaali, johon en kyllästy koskaan.”

Kuninkaallinen haave: kakkuja Victorialle

Esikuva. Sitä Markku Ellala on nykyään monelle. Tästä kertoo esimerkiksi Facebookin fan club -ryhmän suosio ja ihailijaposti, jota Ellala saa päivittäin.

Suosio tuntuu hämmentävältäkin. Silti se on Markusta viesti siitä, että kannattaa uskoa unelmiinsa ja olla oma itsensä, vaikka se olisi toisinaan vaikeaa. Markun omiin unelmiin kuuluvat Villa Royalissa järjestettävät kuninkaalliset parisuhdeviikonloput.

Yksi kuninkaallinen haavekin Markulla on. Hän toivoo, että jonakin päivänä Villa Royalissa vierailisi oikea kuninkaallinen. Esimerkiksi Ruotsin kruununprinsessa Victoria kelpaisi hyvin. Tarjoiluna olisi ainakin Markun tekemiä kuninkaallisia kakkuja.

Markku on tavannut maailmalla diplomaatteja ja kuninkaallisiakin. Näiden tapaamisten jälkeen hänellä on aina pitkään euforinen ja hyvä olo. Ripauksen sitä hän toivoo voivansa itsekin välittää vierailleen, jotka astuvat Villa Royalin kuninkaallisen kodin kynnyksen yli.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 27/2018. 

Juttua muokattu 26.5.2023: Jutun alkuun lisätty tieto Markku Ellalan poisnukkuimsesta.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Sastamalan kuningas Markku Ellala on kuollut –hän remontoi hirsitalostaan palatsin, katso kuvat kultaa kimmeltävästä kodista!

helipee

Aika hirveän näköistä omaan makuuni, mutta kukin tyylillään 😀

Mummeli

No, tuota… Minusta funkkis ja jugend ovat viehättäviä🤔. Mutta toisaalta, eläköön erilaisuus!

Minäkin ihastuin 70 v

Todella hienoa kun joku poikkeaa valtavirrasta. Voin vain kuvitella miten esim. lapset ihastuvat. Tuovat iloa monelle!

MK

Hieno palatsi! Ei varmasti ole tylsää tuollainen elämä. Hyvä, että on erilaisia ihmisiä ja mieltymyksiä. Sehän on rikkautta!

Vastaa käyttäjälle Minäkin ihastuin 70 vPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.