Näyttelijä Elina Knihtilä on ollut aina ylpeästi feministi: "Nuorempana jouduin miettimään, saanko töitä, koska minua pidetään hankalana"
Jo pikkutyttönä Elina Knihtilä oppi, että tytöille kuuluvat samat oikeudet kuin pojille. Aina sen ääneen sanominen ei ole kannattanut. Feministiksi julistautuva Elina tietää, että naisiin suhtaudutaan yhä kulttuurissamme joskus kummallisesti.
Kun näyttelijä Elina Knihtilä, 47, makasi vastasyntyneenä lastenvaunuissa, hänen äitinsä tapasi kylillä vanhan isännän. Tämä kommentoi:
”On se tyttö tyhjää parempi.”
Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin feministi ei ole enää automaattisesti kirosana.
Elinaa ei ole koskaan hävettänyt sanoa olevansa feministi. Hänelle aatteessa on aina ollut kyse pyrkimyksestä mahdollisuuksien tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Se edellyttää, että tunnistamme vallitsevia ajatusmalleja naisen roolista. Jos huomaamme niitä, saatamme yllättyä.
Kehno feministi
Teatterikorkean ovet aukesivat, kun Elina oli 21-vuotias. Elina esitti usein nutturapäisiä äitejä historiallisissa draamoissa. Hän oli luonteeltaan kiltti ja sopeutuvainen eikä uskaltanut kritisoida rooliensa yksipuolisuutta.
Elina sai pian rooleja, joissa piti itkeä. Ajan hengen mukaisesti näyttelijän piti tuoda esiin syviä tunteita, ja Elina osasi kyynelehtiä.
”Olisi minulta varmaan haluttu muutakin, mutta menin se edellä, mistä palkittiin, ja itkeminen oli ainoa asia, jonka osasin.”
Nuoren Elinan sisällä alkoi muhia pettymyksen tunteita. Niinpä hän antoi lopputyössään palaa. Nykyisin se nolottaa.
Tuore teatteritaiteen maisteri oli viimeisillään raskaana, kun häntä haastateltiin lopputyöstä mediaan.
”Silloin feminismi ei ollut trendikästä. Mietin, että en saa töitä, koska kaikki pitävät minua hankalana.”
Heikot naisuhrit
Tasa-arvoon liittyviä epäkohtia on kulttuurin rakenteissa, vaikka emme niitä aina huomaa. Mielenkiintoinen esimerkki on tutkimus väkivallasta rikossarjoissa. Niissä murhattu on yleensä nuori kaunis nainen.
Elina kysyy, miksi uhriutamme nuoren naisen kehoa, kun väkivaltatilastoissa uhreja ovat useimmiten miehet.
”Populaarikulttuuri vaikuttaa ajatteluumme. On hienoa oivaltaa, että hei, tällaista maailmankuvaa minulle nyt tarjotaan.”
Itku herkässä
Elina on oppinut kantapään kautta, että naisen kyynel tulkitaan heikkoudeksi ja emotionaaliseksi epätasapainoksi. Muistamme vaikkapa Arja Alhon ja Tarja Halosen kyyneleet ja kuinka niihin suhtauduttiin aikanaan eri tavoin kuin presidentti Sauli Niinistön kyyneleeseen.
Elinasta naisellisiksi luokiteltuja ominaisuuksia ei pidä ajatella heikkouksina. Hän haluaa itse opetella olemaan häpeämättä asioita, joita ei ole mitään syytä hävetä. Esimerkiksi kyky liikuttua ei ole huono ominaisuus, vaan osoitus myötätunnosta.
”Minulle itku kertoo siitä, että asialla on merkitystä.”
Minkälaisia epäoikeudenmukaisia kokemuksia Elina Knihtilällä oli lapsena? Mitä hän ajattelee taipumuksestaan vältellä konflikteja? Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 9/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Näyttelijä Elina Knihtilä on ollut aina ylpeästi feministi: "Nuorempana jouduin miettimään, saanko töitä, koska minua pidetään hankalana"