Pirkko, 86, on työskennellyt samassa kirjakaupassa jo 70 vuotta – eikä aio lopettaa
Ruovedellä sijaitseva Vinhan kirjakauppa on Suomen toiseksi vanhin kirjakauppa. Pirkko Kauppinen on työskennellyt kaupassa 16 vuotiaasta saakka.
Ruoveden pääkadulla sijaitseva idyllinen puutalo kätkee sisälleen satoja kirjoja, mustepulloja ja täytetyn huuhkajan. Vinhan kirjakauppa on toiminut samassa rakennuksessa jo vuosikausia, ja se palvelee asiakkaitaan sukupolvien kokemuksella. Kaupasta löytää kirjojen lisäksi kortteja, paperitarvikkeita ja kirjakahvion. Kirjahyllyjen välistä löytää myös Pirkko Kauppisen, 86.
Pirkolla tuli syyskuun alussa 70 virkavuotta täyteen Vinhan kirjakaupassa. Mikä saa hänet yhä edelleen päivittäin kirjojen luokse? Entä miltä kauppavanhuksen tulevaisuus näyttää?
Vinhan kirjakauppa on Suomen toiseksi vanhin
Vuonna 1903 perustettu Vinhan kirjakauppa täytti tänä vuonna 117 vuotta. Kunnioitettava ikä tekee putiikista Suomen toiseksi vanhimman edelleen toiminnassa olevan kirjakaupan.
Perheyrityksen loi aikoinaan Kustaa Wilenius, Pirkon isoisä.
”Isoisä oli kirjansitoja, mutta perusti sitten siihen yhteyteen myös kirjakaupan. Siihen aikaan Suomessa ei vielä ollut montakaan kirjakauppaa”, Pirkko kertoo.
Vinhan kirjakauppa on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Vuosien varrella kauppa on vaihtanut omistajaa Pirkon isoisältä isälle ja isältä Pirkolle. Pirkko toimi kaupan omistajana neljäkymmentä vuotta. Uusin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2003, kun Pirkon pojasta Mika Kauppisesta tuli kirjakauppias jo neljännessä polvessa.
”Nyt olen taas työläinen”, Pirkko naurahtaa.
Lue myös Seura.fi: Ääni- ja e-kirjojen suosion synkkä puoli – Rojaltikorvaus kirjailijalle on vain viidenneksen perinteisestä kirjasta
Jotain muuta elämällä
Pirkko ei päätynyt kirjakauppaan sattumalta, vaan kasvoi siihen kiinni jo lapsena. Lapsuudenkoti sijaitsi kirjakaupan yläkerrassa, ja Pirkko auttoi vanhempiaan perheyrityksen kanssa lomien aikaan ja pyhinä. Myöhemmin hän kävi kirjakauppakoulun ja kauppaopiston.
Pirkolla oli aikoinaan muitakin haaveita ja suunnitelmia elämälle kuin kirjoja. Parin pankissa vietetyn kesän jälkeen hän ajatteli ryhtyvänsä pankkineidiksi. Tai ehkäpä suuntaisi kauppakorkeakouluun?
”Mutta äiti ja isä sanoivat, että kyllä tässä on sinun paikkasi. Joten minä jäin.”
70 virkavuotta myöhemmin päätös pitää yhä. Vaikka elämä olisikin voinut olla erilaista ilman kirjakauppaa, jossittelu on turhaa.
”Hyvin se on tässäkin mennyt. Ei minusta olisi ollut lattianluuttuajaksi kotona. En ole huusholli-ihminen, joka paistaisi ja keittäisi ruokaa kotona. Minun rytmini on se, että tulen töihin. Tämä on se, mistä minä pidän”, Pirkko sanoo.
Ajaako aika kirjakauppojen ohi?
Yli satavuotias Vinhan kirjakauppa on harvinaisuus. Yhä useampi yksityinen kirjakauppa on joutunut lopettamaan toimintansa viime vuosien aikana, kun asiakkaat ovat kaikonneet muualle. Kirjoja ostetaan yhä enemmän netistä tai mahdollisimman halvalla ketjumyymälöistä.
”Totta se on, että ajat ovat muuttuneet”, Pirkko sanoo ja huokaa.
”Halpahallit myyvät kirjoja niin halvalla. Me emme edes saa kirjoja sisälle siihen hintaan, jolla Adlibris myy niitä ulos. Tällainen tappaa kaikki pienet kaupat.”
Myös Vinhan kirjakaupan tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla. Koronaviruksen mukana tuoma pysähtynyt elämä on ollut vain jäävuoren huippu.
”Ehkä jos järkeään käyttäisi, olisi meidänkin pitänyt jo lopettaa. Mutta tässä on mukana tunneasioita.”
Jos Pirkko saisi valita, 70 virkavuotta kirjakaupalla ei olisi vielä riittävästi. Pirkon isäkin pysyi kirjakaupalla töissä 94-vuotiaaksi saakka.
”Aion olla täällä niin kauan, kunnes kuolema erottaa tai kunnes kauppa pannaan kiinni”, Pirkko sanoo.
Kirjojen keskellä eletyt päivät ovat tuoneet mukanaan kiinnostavia ihmisiä sekä taidetta ja kulttuuria. Tarinoita ja kohtaamisia. Niitä Pirkko ei vaihtaisi pois.
”Olen saanut viettää henkisesti rikasta elämää kirjojen keskellä. Tämä on elämäni.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Pirkko, 86, on työskennellyt samassa kirjakaupassa jo 70 vuotta – eikä aio lopettaa
Hattu päästä Pirkolle!
Kun seurailee nykyisen hallituksen talouspolitiikkaa, Pirkko ei tule kohta olemaan yksin…Jos ei saada jotakin järkeä tähän touhuun!
Virkavuosi! Missähän virassa Pirkko on ollut? Työvuosia on kyllä kiitettäväasti kertynyt sisältäen mm. yrittäjävuosia ja nyt yrittäjäpoikansa apuna. Kaikkea hyvää Pirkolle ja Mikalle!
Onneksi olkoon Pirkko! Olemme varmasti tavanneet jossain vaiheessa. Itse olin 50 vuotta kirjakaupassa töissä Helsingissä ja mukana Libron hommissa monia vuosia- Hienoa että olet aina vaan mukana! Lämpimin ”etähalauksin” Maisa
Hienoo
Olen käynyt ”Pirkon” kirjakaupassa joskus jo vuosia sitten. Siellä oli ihana kirjojen tuoksu ja omanlaisensa tunnelma. Hieno paikka!
70-luvulla lähetettiin kotimaan matkoilta postikortteja perheelle ja ystäville. Olin joskus 70-luvun puolivälissä pyöräretkellä tuolla Ruoveden suunnalla. Kävin tässä Pirkon kirjakaupassa ostamassa postikortteja ja -merkkejä.
Äitini 80v ja isäni 87 v yhä edelleen mukana perheemme yrityksen toiminnassaan, tosin ei täysipäiväisesti, mutta joka pv. Jotain pientä, joskus jopa ihan fyysisesti rasittavissa hommissa. Kun he kertovat lääkärille, heitä pidetään höpöinä ja epäillään dementiaa… Katsotaan minun suuntaan kysyvästi ? Nyökkään lääkärille, et totta se on, ja sitten hymyillen homma jatkuu. Ei uskota et joku nauttii siitä, että saa tehdä työtä. Kaukki ei haaveile oloneuvoksena olosta.
Nythän (toukokuun puolivälissä 2022) on uutisoitu, myös Yle:n uutisissa, että Vinhan kirjakauppa on myyty uusille omistajille. Vanhat omistajat pitävät kirjakauppaa vielä kesän 2022 ja sitten siellä alkaa remontti ja uusien omistajien paikka aloittaa keväällä 2023. Lisänä kuulemma antikvariaattitoimintaa, majoitustoimintaa yläkerran asuintiloihin, kirjakahvilan laajennusta, taidenäyttelytoimintaa, sekä toki kirjakauppatoimintaakin jonkin verran kuntalaisten, kesäasukkaiden ja turistien tarpeisiin.
Toivottavasti uudet omistajat laajentaisivat kirjakahvilaa ja muutenkin rakennusta esim. lisäsiivellä pihan puolelle, jotta lisätilaa taidenäyttelyille, kirjallisuuden harrastajien tilaisuuksille, kuntalaisille kirjalukijoille tapaamispaikkana ja myös alkoholittoman anniskelun lukija-tanssiais-paikkana, nykyään hiljaisen kunnan pääkadun syys-talvi-kevät-aikojen piristäjäksi. Ruovedellähän on ollut vahvat perinteet useiden tanssilavojenkin kuntana ja pienimuotoisemmin se kulttuuripuoli toisi samalla kirjakauppaankin asiakkaita.