Ihmiset

Juontaja Susanna Laine Seurassa: ”Olen tehnyt paljon töitä rohkeuden löytämiseksi”

Susanna Laine oli ujo ja pelokas lapsi, josta kasvoi suosittu juontaja. Terveen itsetunnon rakentaminen on vaatinut omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamista, Seura-lehti kertoo.

Vaikka juontaja, toimittaja ja näyttelijä Susanna Laine, 37, on kokenut esiintyjä, silti toisinaan esiin hiipii ujous ja epävarmuus.

”Olen tehnyt pitkään ja paljon töitä hyvän itsevarmuuden ja rohkeuden löytämiseksi”, Susanna kertoo Seuran jutussa.

Kolmilapsisen perheen iltatähdeksi syntynyt Susanna oli pelokas ja arka lapsi. Hän leikki usein yksin. Kavereita ei ollut liikaa, ja hän tunsi monesti olevansa ulkopuolinen. Silti hän halusi esiintyä. Ainakin salaa mielessään.

13-vuotiaana Susanna tohti tarjoutua teatteriin avustajaksi. Ensimmäinen koetinkivi oli lausua ääneen oma nimi porukassa, jossa oli aikuisiakin näyttelijöitä.

”Uskaltaminen ja hyväksytyksi tuleminen antoivat varmuutta. Ehkä olen alun perin lähtenytkin esiintymisellä poistamaan epävarmuutta”, Susanna kertoo Seurassa.

Tärkeää teatterissa oli myös olla osa ryhmää.

”Siellä en ollut ulkopuolinen. Tunsin löytäneeni paikkani maailmassa. Kuuluin johonkin”, Susanna sanoo jutussa.

Lue myös: Älä häpeä ujoutta – 6 askelta, joiden avulla opit hyväksymään ujoutesi

Susanna on saanut apua terapiasta

Syksystä 2014 Susanna on juontanut TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmaa yhdessä Mikko Kekäläisen kanssa. Se palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden 2018 parhaana ohjelmana tammikuussa.

Saavutusten perustana on myös itsetuntemus.

”Olen minäkin terapiani istunut. Sen avulla tiedän suunnilleen, kuka olen, sekä mihin kykenen ja mihin en. Tunnistan rajani, heikkouteni ja vahvuuteni. Olen saanut tervettä itsetuntoa.”

Sitä tarvitaan, kun on jatkuvan arvostelun kohteena. Puoli seitsemän -juontajat saavat ylivoimaisesti enemmän hyvää kuin kielteistä palautetta, mutta siinäkin piilee vaara.

”On tärkeää, etten ala elää yleisön suosiolla tai rakenna sen perusteella minäkuvaa. Työtarjoukset eivät määrittele, kuinka hyvin minulla menee.”

Susanna Laine
© Sampo Korhonen

Nuorena puhjennut esiintymisvietti on yhä tallella, mutta nyt syyt ovat toiset.

”Nuorena esiintyminen oli valtavaa hyväksynnän hakemista. Se nälkää olen saanut tyydytettyä todella mojovasti. Esiintyminen on nykyään työtä, josta nautin. Tarinoiden kertominen ja elämyksien tuottaminen ovat intohimo.”

Lue myös: Riittämättömyyden tunteesta kärsinyt Marion Rung: ”Terapia auttoi ymmärtämään syitä epävarmuudelle”

Susanna asuu yksin

Yksin oleminen ei ahdista. Päinvastoin.

”Viihdyn valtavan hyvin omissa oloissani. Keskustan yöelämä ei vedä puoleensa enää lainkaan”, Susanna sanoo jutussa.

Seuraava haave onkin muuttaa kuuntelemaan lintujen laulua pois Helsingin keskustan vilinöistä.

Tulevaisuus näyttää, perustaako hän joskus perheen.

”Ymmärrän, että olen jo sen ikäinen, että esimerkiksi lapsen saaminen ei välttämättä kuulu elämäni kuvioon. Toki olen sitä joutunut syvästi pohtimaan. Valtavaa vauvakuumetta en pode. Elämä voi olla rikasta ilman perhettäkin. Olen jo saavuttanut niin monta unelmaa, joiden en ikinä uskonut toteutuvan. Eiköhän siinä ole aika paljon yhdelle elämälle”, Susanna sanoo Seuran jutussa.

Lue Seuran koko juttu: Susanna Laine selätti arkuuden: ”Olen tehnyt pitkään paljon töitä hyvän itsevarmuuden ja rohkeuden löytämiseksi”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Juontaja Susanna Laine Seurassa: ”Olen tehnyt paljon töitä rohkeuden löytämiseksi”

Jänis autonvaloissa

Valitettavasti epävarmuus näkyy yhä: on kuin eksynyt tv-studioon. Ei riitä, että on nätti: pitäisi olla jotain omaa sanottavaakin. Ei vakuuta.

Liisi

Susanna on hyvä juontaja karsimaa löytyy vaikka kuinka !Itselleni ja perheelle ohjelma on yksi joita katsontaan päivittäin.Ruuan jälkeen on niin mukava katsella ohjelmaa jossajuoruta ei vähätellä van ollaan sitä mitä on molemmat Mikon kanssa symppiksia!Fiksu ja kaunis nainen ei kuitenkaan kauneutensa vanki!

Muka reppana

Hän ihastuttava ja luonteva juontaja, ja ilmeisen aito ihminen. Ei voi mitään sille, että on kaunis. Tosin epäjourlistista on korostaa ulkonäköään täydellisin meikein ja asuin plus juhliin soveltuvia korkokenkiä. Se on kuitenkin pieni puute, koska ohjelma on aina suuri pettymys, jos joku muu on Susannan tilalla. Hän voisi toki olla vähemmän ”tällätty”, mutta nyt korumainen ulkonäkö vaan kuuluu kokonaisuuteen, eli vaikea muuttaa kesken kaiken vaikka muutos lisäisi uskottavuutta. Myös Vappu on usein ylikorostettu ulkonäöllisesti eikä ole alkuunkaan journalisti, vain itsekeskeinen juontaja. Onko hän jotenkin kehittynyt? Susannassa on lämpöä, kuten myös Jennissä. En ymmärrä ollenkaan näitä mollauskirjoituksia. Hän ansaitsee onnea myös yksityiselämään, eikä 37 vuotta ole mitenkään myöhäinen ikä perheen perustamiseen.

Missien tauti

Lyhyesti: puuttuu karisma. Silloin ihminen on itsestään epävarma, ja aina väörässä paikassa, pelkäämässä osaamisensa, persoonansa ohuuden paljastumista…

siirtyäeteenpäin

epävakaa, teennäinen, heittelehtivä juontaminen. Valahtaa välillä seiska uutisissa muihin maailmoihin ja kun kamera fokuseeraa sitten taas skarppaa. Tekee pahaa katsoa tuota teennäisyyttä, aitous ja aito välittömyys puuttuu. Näyttää elävän menneisyydessä ja jossain 20 v. biletys, ikuinen nuoruus – moodissa. Hänen elämään ei ole tullut mitään uutta 20 vuoden sisällä eli kun vertaa häntä vaikka Jenni Pääskylahteen, Vappuun tai keneen tahansa muuhun , niin Susanna on jöänyt paikalleen. On ulkonäkönsä ja teennäisyytensä vanki. Valitettavasti jumalaton kauneus ei korjaa sisintä, karismaa, mielenkiintoisuutta mitä esim. Rosa Meriläisellä, Outi Mäenpäällä, Sari havaksella on eli aina mielenkiintoisia persoonallisia juttuja, joita jaksaa lukea ja seurata eikä charmiakaan puutu. Voi Susanna reppanaa

Vastaa käyttäjälle Missien tautiPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.