Teräsbetoni-yhtyeen solisti Jarkko Ahola: ”On hienoa päästä jouluaattona kotiin”

Mikä tekee joulusta joulun? Muusikko Jarkko Ahola kertoo, kuinka hän pääsee joulufiilikseen.

Kun olin nuori, joulu ja suomalaiset joululaulut eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa. Kuin varkain olen päätynyt esittämään samoja lauluja yleisölle. Joulukuussa lähden kirkkokiertueelle jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna.

Fanitervehdyksiä Jarkko Aholalle

”Joka vuosi minulle luovutetaan kansiollinen J. Ahola Official Street Teamin fanitervehdyksiä, runoja ja aforismeja. Ne muistuttavat, kuinka hienoa työtä saan tehdä.”

Ehkä sisälläni asuukin romantikko ja jouluihminen. Esiintyessäni tunnen edesauttavani monen ihmisen siirtymistä joulufiilikseen. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, konserteissa ensin nauretaan ja sitten itketään.

Suomalaisessa joulumusiikissa on outo surumielinen fiilis. Kun tulen kiertueelta kotiin, laitan soimaan mieluummin amerikkalaista jazzpohjaista joulumusiikkia, esimerkiksi Frank Sinatraa tai Nat King Colea.

Omaa joulua en ehdi juuri valmistella, koska olen tien päällä melkein aattoon saakka. Kun minulla on pari välipäivää, koetan nukkua ja saada ääneni kuntoon. Kai se on kiinni omasta laiskuudestakin ja siitä, että olen viettänyt joulua aina muiden peesissä.

Joulumieli tulee sisältä

On hienoa päästä jouluaattona kotiin Akaaseen morjenstamaan vanhempia ja sisaruksia. Syömme siskon perheen luona, keskustelemme ja katsomme televisiosta Samu Sirkan joulutervehdyksen.

Siskon lapsia seuratessa mieleen palaavat lapsuuden joulufiilikset. Kun elämässä on ollut paljon muutoksia eikä omia lapsia ole, joulun taika helposti haihtuu ja joulusta tulee tylsä aikuisten juhla.

Jouluun ladatut odotukset ja viime hetken jouluostokset ovat ahdistavia, niistä on joulun tuntu kaukana.

Minun mielestäni ydin, joulumieli, tulee ihmisen sisältä. Jouluna autetaan vanhuksia, muistetaan yksinäisiä. Miksi sama henki ei voisi jatkua muulloinkin? Hyvyyttä voisi jakaa useammalle
päivälle.

Nautin yksinkertaisesta joulusta. Hyvä ruoka hyvässä seurassa riittää. Kun palaan sukulaisten luota kotiin, lämmitän saunan. Syömme ja nautimme vähän viiniä tai glögiä, juttelemme
ja pelaamme jotain. Kuulostaa varmaan helvetin tylsältä joululta.”

Jarkko Aholan lapsuuskuva

”Siskoni Carita, minä, pikkusiskoni Marjo ja äitini Marjut sumuisessa polaroidkuvassa vuonna 1981. Äidin mukaan laulelin kovasti joululauluja, en pelännyt pukkia ja sain lahjaksi kauko-ohjattavan auton. Kuvasta tulee hyvä fiilis.”

Juttu on julkaistu Kotiliesi 23/2016 -lehdessä.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Teräsbetoni-yhtyeen solisti Jarkko Ahola: ”On hienoa päästä jouluaattona kotiin”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X