Sähkötekniikka vaihtui luovaan alaan: Tiina, 29, löysi suomalaisesta villalangasta unelma-ammattinsa

Tiina Hautamäki, 29, lähti lukion jälkeen opiskelemaan sähkötekniikkaa, mutta haaveili luovasta työstä. Unelmien ammatti suomalaisen villalangan parissa löytyi lopulta onnellisten sattumien kautta.

Kuvassa komeilee läjä lankavyyhtejä herkullisissa väreissä. ”Mikä näistä on sinun suosikkisi?” lankavärjäri Tiina Hautamäki kysyy Instagram-seuraajiltaan.

Toinen toistaan kauniimmista väreistä valitseminen tuntuu sulalta mahdottomuudelta. Mutta Tiinalle lempivärin valinta on helppo tehtävä. Se on tietenkin vihreä ”Honka”, jonka sävyä Tiina on hionut täydelliseksi pitkään ja hartaasti.

”Hongasta tulee mieleen hämyinen havupuumetsä. Se jotenkin kutkuttaa sielussa ja tuntuu omalta ja turvalliselta.”

Värit ovat Tiinan ammatti. Hän on Kaarama lankastudion perustaja ja värjää suomalaisten lammastilojen villasta valmistettuja villalankoja. Ohessa hän tekee valokuvauskeikkoja yksityisasiakkaille ja medioille.

Puolitoista vuotta pyörinyt Kaarama on käsitöitä koko ikänsä harrastaneelle Tiinalle unelmien täyttymys.

”Tämä työ on juuri sitä, mitä olen aina toivonutkin. Voin keskittyä omaan projektiini ja yhdistää kaikki luovat taitoni.”

Lue myös: Iines Aaltonen, 33, neuloi ensimmäisen piponsa pari vuotta sitten – nyt koko some neuloo Iineksen supersuosittuja ”muhkupipoja”

Tiina Hautamäki perusti Kaaraman lankastudion kesällä 2020. Ensimmäinen työtila oli kodin keittiö, nyt Tiinalla on noin 60 neliön työhuone Tampereen PMK-talossa eli suomalaisten puuvillatehtaiden keskusvarastossa.

Tiina on harrastanut käsillä tekemistä pienestä asti. Tiina neuloo edelleen iltaisin ja viikonloppuisin yrittäjyyden ohella. Kuva: Sarita Piipponen

Kaikki lähti palosta käsitöihin

Tammikuussa 2020 Tiinan puikot viuhuivat kiivasta tahtia. Hän opiskeli viidettä vuotta kuvajournalismia Tampereen yliopistossa ja teki keikkoja freelancer-valokuvaajana. Vapaa-ajallaan hän neuloi. Jos hän ei neulonut, hän ajatteli neulomista.

”Muistan, ettei minua kiinnostanut silloin tehdä mitään muuta kuin käsitöitä”, Tiina kertoo.

Samoihin aikoihin Tiina kiinnostui myös langan kehräämisestä. Hän oli löytänyt kirpputorilta paperipussillisia eläinten vanhainkodin lampaanvillaa, ja niiden innoittamana hän osallistui kehräyskurssille. Kurssilla Tiina rakastui suomalaiseen lampaanvillaan. Sen voimakas tuoksu oli aito ja luonnonläheinen.

Kun korona hiljensi työt ja opinnot, Tiina uppoutui yhä syvemmälle langan kehräämiseen.

”Kehräsin lankoja koko kevään suorastaan pakonomaisesti”, Tiina nauraa.

Pian Tiina halusi kokeilla myös lankojen värjäämistä. Hän on aina rakastanut värejä, erityisesti vihreää. Hän unelmoi täydellisen vihreästä villalangasta, josta voisi neuloa vaikkapa lapasia, pipoja ja villapaitoja.

Ensimmäiset värjäyskokeilut tapahtuivat Tiinan ja hänen poikaystävänsä Petrin keittiössä. Tiina suojasi keittiön tasot muovilla ja sekoitteli verkkokauppa Ullakasta tilaamiaan heikkohappovärejä isossa kattilassa kuin kemisti konsanaan.

”Ennen kuin huomasinkaan, olin ihan koukussa. Värien kehittäminen ja yhdisteleminen on niin kiehtovaa. Pienilläkin muutoksilla reseptiikkaan saa aikaan isoja eroja. Mahdollisuuksia on loputtomasti.”

Tiina haki tietoa netistä ja teki värikokeiluja erilaisilla resepteillä. Lopulta värjättyjä lankoja oli niin paljon, ettei hän pystynyt käyttämään itse kaikkia lankoja. Heinäkuussa 2020 Tiina laittoi ensimmäiset värjäämänsä lankakerät myyntiin kauppa-alusta Etsyyn. Langat myytiin nopeasti.

Tiina Hautamäen lankastudion nimi Kaarama viittaa Pyhään Katariinaan, jota muinaiset suomalaiset pitivät lampaiden suojelijana.

Tiinan lankastudion nimi Kaarama viittaa Pyhään Katariinaan, jota muinaiset suomalaiset pitivät lampaiden suojelijana. Myös Tiina haluaa omalla toiminnallaan suojella kotimaisia lampaita ja edistää suomalaisen villan keräämistä ja tuotantoketjun kehittämistä.

Kaaraman lankastudion Tiina Hautamäki pitää suomalaisen langan tunnusta ja tuoksusta. Kotimainen villalanka erottuu usein ulkomaalaisesta villasta rasvaisuudellaan.

Kokonaan Suomessa valmistettu kotimainen villalanka erottuu usein ulkomaalaisista langoista rasvaisuudellaan. Suomalainen villa tarvitsee vain kevyen pesun, sillä villa on puhdasta eikä esimerkiksi ulkoloisia ehkäiseviä lääkekylpyjä tarvitse Suomessa tehdä. Valtaosa ulkomaalaisista langoista pestään perinpohjaisesti osin loislääkejäämien vuoksi, jolloin villan rasva ja siten myös lampaan tuoksu hälvenee. Kuva: Petri Kangas

Lue myös: Kaarrokeneule on yksi tämän hetken isoimmista käsityöhiteistä – neulo ihana pusero ohjeellamme, jossa on 9 eri kokoa!

Luovuuden vimma sai vaihtamaan alaa

Tiina neuloi teini-iässä löysiä ”hippipipoja” ja harrasti muutenkin käsillä tekemistä jo lapsena. Silti hän päätti lukion jälkeen hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan sähkötekniikkaa. Hän oli opiskellut pitkää matematiikaa ja fysiikkaa, minkä takia hän tunsi olevansa teknisissä asioissa vahvoilla.

Tiina kävi sähköteknikon opintojensa ohella työharjoitteluissa alan tehtävissä muun muassa kotikaupungissaan Seinäjoella. Kokemus ei innostanut jatkamaan alalla.

”Totesin, etten halua tehdä ainakaan työtä, jossa istutaan enimmäkseen toimistossa. Luovemmat asiat kiinnostivat minua enemmän kuin tekniikka.”

Tiina haki ja pääsi opiskelemaan kuvajournalismia. Nyt hän on opinnoissaan loppusuoralla. Valokuvaus on Tiinalle rakas työ ja harrastus, mutta media-alan työtilanne on oikukas. Siksi erilaisen luovan tekemisen yhdistäminen on Tiinan kohdalla hyvä ratkaisu. Toiminimensä alla Tiina tekee valokuvauskeikkoja ja värjää lankoja.

Kaaraman lankastudion langat saavat värinsä ylleen Tampereen PMK-talossa.

Kesästä 2021 Tiina on työskennellyt noin 60 neliön tilassa Tampereen PMK-talossa eli suomalaisten puuvillatehtaiden keskusvarastossa, joka toimii nykyään toimisto- ja varastotiloina. Tiinan tavoite on värjätä useampia kymmeniä kiloja lankaa kuukaudessa.  Kuva: Petri Kangas

Tiina Hautamäki työskentelee paljon yksin, mutta saa tarvittaessaan apaua ystäviltään ja poikaystävältään.

Tiina työskentelee paljon yksin, mutta saa tarvittaessaan apua ystäviltään ja poikaystävältään. Tukena on myös Instagramissa aktiivinen, tsemppaava ja innostunut neuleyhteisö. ”Vaikka vietän värjäämöllä suuren osan ajasta itsekseni, on koronankin aikana Instagramin myötä säilynyt se tunne, etten tee näitä hommia yksin.” Kuva: Petri Kangas

Lue myös: Innokas neulominen voi vetää kädet ja niskan kramppiin – 4 hyvää tapaa hoitaa ja ehkäistä jumeja

Suomalainen villalanka on kovassa huudossa

Kun Tiina sai lankansa Etsyssä kaupaksi, hän mietti, voisiko värjääminen taipua ammatiksi asti. Hän vuokrasi naapuritalon kellarista noin 20 neliön tilan työhuoneeksi. Tilassa oli vesipiste ja tilaa pöydälle ja keittolevylle. Samalla Tiina perusti oman verkkokaupan.

Nyt Kaaraman lankoja myyvät muun muassa Kässäpuoti verkossa, Nurja Tampereella, RainboWool Turussa ja Lankapuoti Tiukula Tikkalassa. Kiinnostuneita jälleenmyyjiä olisi enemmänkin, mutta kädet uhkaavat loppua kesken.

”Tekemistä riittää. Ultimaattinen haaveeni on palkata jonain päivänä työntekijöitä.”

Kaaraman langat erottuvat edukseen muun muassa siksi, että ne valmistetaan suomalaisesta villasta. Suomalaista villaa on hyödynnetty langanvalmistuksessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi norjalaista villaa. Kaarama on ollut eturintamassa tekemässä muutosta.

”Tuntuu, että ihmiset alkavat nyt havahtua siihen, että meillä on Suomessakin villaa. Villaa on taidettu pitää viime vuosiin saakka vain lammastalouden oheistuotteena. Minusta villa on järkevää käyttää hyödyksi. Kotimainen villa on ekologinen ja eettinen materiaali.”

Kaaraman lankastudiolla suomalaiset villalangat saavat ylleen upeita värejä.

Tiina nimeää myyntiin menevät värisävyt mielikuviensa mukaan. Esimerkiksi Tyrksyn sininen on turkoosiin taittuva kuin valtameri ja Sarastus on hempeän vaaleanpunainen kuin varhainen auringonnousu. Lisäksi erilaisilla lankalaaduilla on omat nimensä: Nyyrikki, Mielo, Rauni ja Hertta. Kuva: Tiina Hautamäki

Arki pitää kiireisenä

Värjääjän päivät kuluvat kuumien värjäyspatojen äärellä. Lankojen värjäyksen ohella on monenlaisia muita tehtäviä: tuotekuvausta, somemarkkinointia, verkkokaupan päivittämistä ja viestittelyä asiakkaiden kanssa. Lisäksi Tiina on yhteydessä jälleenmyyjiin ja kehräämöihin.

Enää Tiina ei kehrää lankojaan itse. Käsin kehräys on sen verran hidas prosessi, että langat on tehokkaampaa kehruuttaa kehräämöissä.

Tiinalla on enää hyvin vähän tekemistä sähkötekniikan kanssa. Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden kursseista on saattanut olla hyötyä langanvärjäysprosessin tehostamisessa, mutta muita kytköksiä sähkötekniikkaan saa hakea kaukaa.

”Edellisessä työtilassani kellarissa napsahti välillä sulake, koska käytin niin montaa keittolevyä samaan aikaan. Tämä taitaa olla ainoa sähköön liittyvä seikka nykyisessä työssäni”, Tiina naurahtaa.

Katso videolta, miten Tiina värjää lankansa:

Oma juttu löytyi

Lankavärjärin täytyy sijoittaa kerralla suuria summia rahaa lankavarastoonsa. Lankaa on helpointa tilata suuria määriä kerralla, koska tilauksen matka lammastilalta kehräämön kautta värjäämöön voi kestää useita kuukausia, joskus peräti vuoden. Villan kuljetus on myös iso kuluerä.

Tiinan on hankala arvioida tilipussinsa suuruutta rahallisesti, koska tulot ja menot vaihtelevat paljon.

”Olen tullut tällä työllä hyvin toimeen. Pyrkimyksenäni on elää mukava elämää. Mutta on minussa kunnianhimoakin. Laitan kaikki paukkuni lankoihin ja valokuvaamiseen. Katsotaan, mihin se johtaa.”

Välillä Tiina stressaantuu, kun ajattelee, mitä kaikkea voisi ja pitäisi vielä tehdä. Hän muun muassa aikoo suunnitella langoilleen sopivia neuleohjeita. Stressi helpottaa, kun voi ajatella, mitä kaikkea on jo saanut aikaiseksi. Nyt työ myös tuntuu juuri itselle sopivalta.

”Tuntuu hassulta, että nyt minä olen se henkilö, joka kerron löytäneeni oman juttuni. Mutta niin se on. Tämä työ täyttää kaikki tämänhetkiset haaveeni.”

Avainsanat

Keskustelu

Tietääkseni PMK on lyhenne sanoista Puuvillatehtaiden myyntikonttori. Ei keskusvarasto.

Kaikkea hyvää Tiinalle! Toivon todella että hän menestyy valitsemallaan tiellä.Siihen tarvitaan ostavia asiakkaita,käsityöläisiä ostamaan langat ja heille asiakkaita ostamaan tuotteita jotka ovat ympäristö-ja ilmastoystävällisiä ja tuottavat hyvinvointia myös niille villantuottajille eli lampaille. Jos villasta ja villatuotteista maksetaan kunnon hinta niin se väistämättä kohdentuu lampaisiin koska hyvinvoiva lammas tuottaa laadukkaampaa villaa ja enemmän. Ja silloin lampaankasvattaja saa paremmin tuottoa ja pystyy taas paremmin huolehtimaan lampaidensa hyvinvoinnista. Tällä yhtälöllä kaikki voittavat.

Kommentoi juttua: Sähkötekniikka vaihtui luovaan alaan: Tiina, 29, löysi suomalaisesta villalangasta unelma-ammattinsa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X