Tarinat

Tutkija Jeena Rancken: "Jäin koukkuun yliluonnolliseen"

Yliluonnollisista kokemuksista väittelevä tutkija Jeena Rancken tietää, että kokijalleen oudot tapahtumat ovat todellisia. Niistä voi olla myös hyötyä: moni on saanut yliluonnollisen tapahtuman jälkeen puhtia muuttaa elämäänsä.

Kulkija vilkuili taakseen. Hän oli liikkeellä lehti-ilmoituksen vuoksi. Etsitään henkilöitä, jotka haluavat kertoa yliluonnollisesta kokemuksestaan, siinä luki. Hän oli ilmoittautunut haastateltavaksi, mutta halusi vielä varmistaa, että hänen kertomansa ei tule kenenkään tietoon.

Yliluonnolliset kokemukset ovat tabu. Kun tutkija Jeena Rancken haastatteli väitöskirjaansa varten ihmisiä näiden yliluonnollisista kokemuksista, hän huomasi, että niistä puhuminen ei ollut helppoa. Kertojat olivat saaneet osakseen ivaa, jopa vihamielisyyttä. Heidän yllään leijaili hullun leima.

Joitakin ihmisiä henkimaailman voimat pelottivat. Jeenaakin varoitettiin, että aiheen tutkimisesta voi seurata hänelle jotakin kamalaa.

Varoitukset eivät saaneet Jeenaa hätkähtämään. Nyt hän on tutkinut aihetta yli kymmenen vuotta. Sosiaalipsykologian alan väitöskirja Yliluonnollinen kokemus. Tulkinta, merkitys ja vaikutus on syyskuun väitöstilaisuutta vaille valmis. Vastapaino julkaisee tutkimuksesta myös kirjan.

Poikkeuksellisen aiheesta tekee se, että aiemmin yliluonnollista ei ole juuri tutkittu tieteellisesti.

Lähes ulalla ufopiireissä

Syksyllä 2004 Tampereen kirjaston luentosalissa oli ruuhkaa. Tampereen UFO ry:n kokous oli alkamassa. Salin edessä luennoitsija kävi läpi kalvoja aivan niin kuin luennoitsijoilla on tapana. Jeena pidätteli hymyään.

”Ihmiset puhuivat vakavissaan ufoista, astraalimatkoista ja auroista. En ymmärtänyt käsitteitä.”

Jeena opiskeli Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologiaa ja teki harjoitustyötä seminaariinsa. Hän halusi tutkia opiskelijaystävänsä kanssa erikoisia puhetyylejä.

”Minua kiinnosti, miten normaalitilanteesta ja arkikielestä voi siirtyä puhumaan ufoista.”

Ufopiireissä astraalimatka ei tarkoita pakettimatkaa eikä aura lumenluontivälinettä. Ihmisillä on ympärillään energioita, ja jokaisella on henkinen olemus, joka voi matkailla.

Jeena pyysi ystävänsä kanssa yleisöä kertomaan yliluonnollisista kokemuksistaan ja laittoi lisäksi ilmoituksen ilmaisjakelulehteen. Hän ei arvannut, että seuraavat kaksi viikkoa puhelin pirisisi harva se päivä.

Avaruusalus pihalla

Kesämökki lepää yössä. Perheen teini kääntyy sängyssään, säpsähtää johonkin ääneen ja nousee. Ikkunasta näkyy valoa. Myös äiti herää, ja yhdessä he menevät ikkunan ääreen. Pihalla palaa outo valo. He herättävät myös isän, ja hänkin jähmettyy ikkunaan.

Näin eräs Jeenan haastattelema perhe kertoi yöstä, jolloin he näkivät avaruusaluksen.

Jeena Rancken
Jeena pyrki kuuntelemaan ihmisiä tuomaroimatta. Välillä neutraali asenne on vaikea säilyttää, jos uskomuksiin liittyy vallankäyttöä. Esimerkiksi joidenkin henkiparantajien lupaukset mietityttävät.

Tällaiset kertomukset sytyttivät tutkijassa halun ymmärtää ihmisten kokemuksia.

”Jäin vähän niin kuin koukkuun.”

Jeena määrittelee yliluonnollisen ilmiöksi, jota on vaikea todistaa luonnontieteellisin menetelmin. Hän syventyi tutkimuksessaan kahteen asiaan: ihmisten omiin tulkintoihin tapahtuneesta ja siihen, miten kokemus vaikutti kertojan elämään.

Jeena haastatteli väitöskirjaansa varten 84 henkilöä. Joukkoon mahtui laaja kirjo erilaisia tarinoita henkiolennoista, ennekokemuksista, ruumiista irtautumisista ja ufo- ja humanoidikokemuksista.

Osa kertomuksista käsitteli fyysisiä, päivällä ja hereillä tapahtuneita kokemuksia. Tällaisia olivat esimerkiksi tulkinnat, että ovi aukesi itsekseen tai jokin liikkui ilman näkyvää syytä. Toisessa päässä olivat lähemmäksi unitilaa tulevat kokemukset, kuten avaruuolentojen sieppaamaksi joutuminen.

Heti haastattelujen alussa Jeena huomasi, että ihmiset paljastivat hänelle asioita, jotka olivat heille itselleen hyvin tärkeitä. Kokemukset herättivät voimakkaita tunteita. Ihmiset itkivät ja nauroivat.

”Muistot olivat eläviä, vaikka joillakin kokemuksesta oli kulunut jo vuosikymmeniä.”

Positiivisia vaikutuksia yliluonnollisesta

Kun Jeena kysyi eräältä haastateltavalta, mitä yliluonnollista hän oli kokenut, haastateltava aloitti kertomuksensa mutta lopetti pian. Hän ei katsonut silmiin, istui vain hiljaa itsekseen. Tauon jälkeen tarina jatkui, mutta keskeytyi aina välillä, ja silloin huoneen valtasi hiljaisuus.

”Hän keskusteli henkioppaansa kanssa.”

Yleensä haastateltavan oli vaikea aloittaa kertomustaan. Moni totesi hikoilevansa tuskasta tai ei löytänyt oikeita sanoja.

Pitkällä aikavälillä yliluonnolliseksi tulkituista tapahtumista seurasi monelle jotakin positiivista. Kokemus inspiroi elämänmuutokseen tai tarjosi lohtua. Useilla se vahvisti uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.

Yliluonnollinen kokemus motivoi ihmisiä muutokseen.

”Moni korosti, kuinka kokemuksen avulla uskalsi ottaa elämän omiin käsiinsä.”

Esimerkiksi eräs rouva aloitti lauluharrastuksen yli viisikymppisenä. Hän sävelsi, ”sai lauluja sydämeensä” ja uskalsi esittää niitä yleisölle. Ilo tarttui Jeenaan.

”Ihmisillä oli innostusta toteuttaa haaveitaan.”

Osan kohdalla vaikutukset olivat rajuja. Joku irtautui päihteistä tai huumeista ilman vieroitushoitoa, toinen kertoi parantuneensa vakavasta sairaudesta. Yleensä muutos ei liittynyt rahaan tai rakkauden löytämiseen.

Tutkimuksen aikana Jeena ymmärsi ihmismielestä tärkeän seikan: halutessaan ja motivoituessaan ihminen pystyy tekemään elämässään isoja muutoksia.

Pelko tarttuu

Eräänä syysiltana Jeena lähti ajamaan maaseudulla sijaitsevaan kotiinsa. Yllättäen auton kojelauta pimeni. Jeena kuuli mielessään päivällä saamansa varoituksen: tietyt voimat eivät halua, että näitä asioita pöyhitään.

Jeena otti kätensä kännykän. Se oli pimeä. Sydän tykytti.

”Samaan aikaan minua nauratti se, miten helppoa on astua rationaalisesta maailmasta mielikuvituksen maailmaan.”

Mitään pahaa ei tapahtunut. Jeena ajoi kotiin, ja kännykkä alkoi toimia latauksen jälkeen. Jeena puhuu kokemusten tulkitsemisesta. Kauhuelokuvan jälkeen mikä tahansa narahdus pimeällä pihalla voi pelottaa.

”Jos seinällä oleva taulu tippuisi lattialle, miettisin, että siinä nyt vain oli vähän huonot naulat. Toinen saattaisi tulkita, että se oli Jumalan merkki, hän kun oli monta päivää rukoillut, että anna jokin merkki. Kolmas ajattelisi, että se oli viesti edesmenneeltä isoäidiltä.”

Jeenan elämä jatkuisi kuten ennenkin, mutta Jumalan merkkiin uskova saattaisi muuttaa koko elämänsä. Henkiolentoihin uskova puolestaan saisi varmuuden tuonpuoleisesta.

Melkein mikä tahansa on mahdollista tulkita yliluonnolliseksi. Esimerkiksi kansanperinteessä on ajateltu, että jokin eläin voi olla merkki.

Monet haastatelluista eivät itsekään tienneet, miten tulkita kokemustaan. Heitä harmitti ideologioista vapaan asiatiedon puute. Joku meni papin puheille, toinen psykologin, mutta uskottavaa selitystä ei yleensä löytynyt.

Lääkäri saattoi määrätä lääkkeitä, tieteellisesti suhtautuva tuttava puhua esimerkiksi hallusinaatiosta.

Moni koki jäävänsä kokemuksensa kanssa yksin. He päätyivät ajattelemaan, että uskovat yliluonnolliseen, kunnes toisin todistetaan.

Jeena Rancken
Jeenan mielestä espanjalais-amerikkalainen kauhutrilleri The Others (2001) on kiinnostava. ”Siinä on nokkela perspektiivin vaihdos: vaikka oma totuus tuntuisi kiveen hakatulta, se voi joskus kyseenalaistua mitä kummallisimmin.”

Mitä pitäisi uskoa?

Yliluonnollisia ilmiöitä pyrittiin varsinkin 1970-luvulla todistamaan mittareiden ja laitteiden kanssa, mutta ilman uskottavia tuloksia.

Kun jotakin yliluonnolliseksi tulkittua tapahtuu, paikalla on harvoin tutkijoita, eikä tapahtunutta pystytä toistamaan, kuten tieteellinen todistelu vaatii.

Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan. Tieteellisiä havaintoja tehdään aina kussakin ajassa hyväksytyn oppirakennelman puitteissa. Tämä määrittää muun muassa sen, millaisia asioita maailmassa ajatellaan olevan ja millaisia ei.

Vielä 1500-luvulla ihmiset uskoivat, että aurinko kiertää maata. Tiedossa olevat faktat tukivat selitysmallia. Kun sitten saatiin uutta tietoa, käsitys muuttui.

Jeenan mielestä tieteen ajattelutapa on vaihtumassa, ja käsitämme totuuden moninaisemmin kuin ennen.

Vaikka yliluonnolliset kokemukset eivät olisi meille näyttäytyvässä maailmassa totta, ne ovat tosia kokijoidensa sisäisessä maailmassa. Esimerkiksi enkeleistä puhuminen on nykyisin valtavirtaa.

”Eikä se, että esimerkiksi rakkautta ei voi mitata, tarkoita, etteikö rakkaus olisi kokijalleen totta.”

Jeena-nimen tarina

Isossa valokuvassa hymyilee äiti Amma. Värikkäät kankaat vievät mielen Lähi-itään, ja huoneen seinällä kimaltelee Ganesha-jumalan kuva. Toisaalta huonekalut huokuvat suomalaista nostalgiaa.

Jeena nostaa pannumyssyä ja tarjoilee jasmiiniteetä. Tutkijan kodissa on monta kulttuuria, uskontoa ja ajanjaksoa. Yliluonnollisen tutkiminen on avartanut Jeenan ajattelua.

“En mieti niinkään ulkoisia paineita tai sitä, mitä muut ajattelevat valinnoistani.”

Jeena Rancken
Jeena Rancken korostaa, että yliluonnollisten ilmiöiden tutkiminen on eri asia kuin niihin uskominen. Hän puhuu yliluonnolliseksi tulkitusta.

Rockabilly-laulajana esiintyvä Jeena on bändinsä Sweet Jeena and her sweethearts keulahahmo. Hän on viime vuosina hyppinyt tutkijan roolista rokkimimmin rooliin, välillä lennosta.

Se tuntui aluksi haastavalta, mutta nykyisin Jeena yhdistää esityksiinsä yliluonnollista tunnelmaa nykytanssijoiden avulla.

Yliluonnollisen tutkiminen ei tarkoita, että Jeena uskoisi itse yliluonnolliseen. Häntä harmittaa, että aiheen tabuluonne tarttuu helposti sen tutkijaan.

“Aivan samoin kuin jos olisit 1980-luvulla sanonut tutkivasi homokulttuuria, sinun olisi nähty olevan tavalla tai toisella kallellaan homokulttuuriin päin.”

Jeena on itse kallellaan itämaisiin filosofioihin. Hän sai nimensä, kun hänen äitinsä joi saksalaisesta lasista, jossa luki Jéna. Kallistaessaan viimeisiä pisaroita suuhun äiti keksi, että tulevan vauvan nimeksi sopii sanan suomalaisempi versio Jeena.

Jännä yhteensattuma on, että Intiassa nimi Jeena on yleinen.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 12/2017 lehdessä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tutkija Jeena Rancken: "Jäin koukkuun yliluonnolliseen"

Janni luotonen

Olen joskus kuullut kodissamme askeleita ne kuulosti siltä että se olisi ollut painava 😶😶😮😯🤐😕

Sinun täytyy kommentoidaksesi.