Ihmiset

Tyttärensä menettänyt Eva-Riitta Siitonen saa voimaa mummon roolista: "Sanoin Vienolle, että en voi korvata hänen äitiään"

12-vuotias tyttärentytär Vieno on ylipormestari Eva-Riitta Siitoselle poikkeuksellisen läheinen. Vasta tyttärensä Hanna-Riikan kuoltua Eva-Riitta ymmärsi, että tämä oli jo pitkään punonut isovanhempia osaksi lapsensa elämää.

Joka lauantai töölöläisen kerrostaloasunnon ruokapöydälle katetaan kolme syvää lautasta. 12-vuotias Vieno Virtanen saapuu aamupalalle mummon ja ”Ison” luo, jos ei ole jo valmiiksi herännyt huoneesta, jonka on ottanut haltuunsa heidän kotoaan.

Vieno on ylipormestari Eva-Riitta Siitosen, 78, ja hänen Fredinä tunnetun muusikkomiehensä Matin, 76, nuorin lapsenlapsi.

Ennen aamupalaa Eva-Riitta on hakenut läheisestä leipomosta tuoretta patonkia ja hauduttanut riisipuuroa, Vienon suosikkia. Syömisen jälkeen Matti kuskaa Vienon uimatreeneihin.

Toisinaan mummo paistaa Vienolle ja tämän kavereille 50 pannukakkua tai porkkanalettuja, joiden tuoksu saa tytön huudahtamaan: tää ei voi olla totta!

Kaikki tämä tuntuu Eva-Riitasta hyvältä. Siltä, että hän on onnistunut vaalimaan tyttärensä, viime kesänä kuolleen Hanna-Riikka Siitosen pyyntöä, jonka tämä esitti jo vuosia sitten: myös arjessa pitää olla hyvä meno, ja kaikki saavat tulla porukkaan.

Vasta hiljattain Eva-Riitta ymmärsi, että toive ei koskenut pelkästään Vienoa. Siihen sisältyi Hanna-Riikan pyrkimys pitää Eva-Riitta ja Matti kiinni elämässä sen jälkeen, kun heidän tyttärensä olisi kuollut.

Lue myös: Anna: Nämä olivat Hanna-Riikka Siitosen koskettavat viimeiset sanat ystävälleen Nina Tapiolle

Lähes yhteishuoltajuus

Eva-Riitan ja Matin kodissa oli pitkään kaksi pinnasänkyä, sillä he hoitivat viikottain esikoisensa Petrin lapsia Wilmaa ja Wiljamia. Kun Petrin lapset kasvoivat, vuoteista luovuttiin.

Vajaat 13 vuotta sitten sänky ilmestyi taas makuuhuoneeseen. Hanna-Riikka oli sairastunut kilpirauhassyöpään jo aiemmin, ja syöpä oli muuttunut krooniseksi. Mutta Hanna-Riikka jatkoi elämää ja meni naimisiin näyttelijä Janne Virtasen kanssa.

Vieno syntyi vuonna 2006. Hanna-Riikan sairauden vuoksi Eva-Riitta ja Matti hoitivat Vienoa alusta asti vielä enemmän kuin poikansa lapsia. Hanna-Riikka tarvitsi paljon unta, ja molempien vanhempien epäsäännölliset työprojektit vaativat usein hoitojärjestelyjä.

”Hanna sanoi jossain haastattelussa, että meillä on vanhempieni kanssa Vienon yhteishuoltajuus”, Eva-Riitta muistelee.

Lue myös: Kotiliesi selvitti saattohoidon tilaa: Onko kuolema Suomessa 
hyvissä käsissä?

Vähän enemmän isoäiti

Hanna-Riikka menehtyi Terhokodissa viime heinäkuussa 47-vuotiaana. Jannelle ja isovanhemmille oli tärkeää, että Vieno otettiin kuoleman jälkeen konkreettisesti mukaan käytännön järjestelyihin. Ehkä se helpotti kaikkien surua.

”Lapselle pitää olla rehellinen. Toisaalta oli hyvin vaikeaa kertoa, että hänen äitinsä teki kuolemaa. Jälkikäteen olen pohtinut, puhuimmeko asiasta etukäteen Vienolle tarpeeksi suoraan.”

Lue myös: Poikansa menettänyt äiti neuvoo: Neljä lämmintä tapaa kohdata sureva

Hautaustoimistossa Vieno ilmoitti napakasti haluavansa äidin arkulle kellertäviä gerberoita tietämättä, että ne olivat aikoinaan Hanna-Riikan ja Nina Tapion Taikapeili-yhtyeen tavaramerkki ja koristivat useita levyjen kansia. Tytön toive kuultiin myös silloin, kun hän sanoi tahtovansa kantaa hautajaisissa äidin arkkua.

Vieno asuu yhä paljon Eva-Riitan ja Matin luona, koska Janne reissaa töidensä takia. Koko ajan Eva-Riittaa kiinnostaa entistä enemmän se, kenen kanssa tyttö pyörii ja mitä lähestyvä teini-ikä tuo tullessaan. Juuri nyt tärkeintä on olla aidosti läsnä ja kiinnostunut.

”Olen sanonut Vienolle, että en voi korvata äitiä. Hänellä on aina äiti, joka ei vain ole enää tässä maailmassa. Mutta sen voin luvata, että olen vielä vähän enemmän isoäiti.”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa ylipormestari Eva-Riitta Siitonen puhuu isoäitiydestään, hyvästä saattohoidosta ja siitä, miksi jokaisella tulisi olla siihen lakiin kirjattu oikeus. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 10/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!