Ihmiset

Ujo Katri Kulmuni päätyi parrasvaloihin keskustan puheenjohtajaksi: ”En ole mikään juhlien keskipiste”

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni oppi isoäidiltään, että asioihin pitää tarttua. Kenties siksi hän on uskaltanut lähteä tehtäviin, joissa joutuu parrasvaloihin, vaikka niissä paistattelu ei ole hänelle luontaista.

Ministerin ja puolueen puheenjohtajan tehtävät ovat muuttaneet Katri Kulmunin elämän kiireiseksi. Arkisin hän työskentelee eduskunnassa ja valtioneuvostossa ja lauantaisin kiertää Suomea puolueen tilaisuuksissa. Sunnuntaisin Katri Kulmuni yrittää levätä.

Lue myös: Yksivuotispäivä turvakodissa – Maria Ohisalo nousi syrjäytymisvaarasta politiikan huipulle

”Ihminen ei ole kone. Ajatus tylsistyy, jos ei välillä lepää.”

Katri korostaa olevansa reipas ja toimelias. Silti hän ei halua olla tilaisuuksissa se, jonka pitäisi koko ajan puhua ja edustaa.

”En ole mikään esiintyvä taiteilija. Sellainen juhlien keskipiste.”

Mieluummin hän tarkkailee tilanteita ja miettii, mitä ympärillä tapahtuu.

”Ehkä olen vähän ujo.”

Lue myös: Antti Lindtman tuli sittenkin isäksi ja kieltäytyi huippupestistä perheen takia

Katri Kulmuni
Katri Kulmuni on kasvanut Suomen ja Ruotsin rajalla sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen identiteettiin.  ”Me paikalliset olemme aina pyrkineet häivyttämään rajaa. Se on haluttu merkitä vain turistien vuoksi.” Kuva: Vesa Ranta

Suvun tila periytyi naisten kautta

Katri muistaa olleensa reipas ja iloinen lapsi. Hänellä on isoveli ja nuorempi sisar, ja samassa pihapiirissä asuivat ydinperheen lisäksi isoäiti ja Katrin isoisomummu.

Kun vanhemmat olivat töissä, isoäidit katsoivat jälkikasvun perään. Myöhemmin lapset auttoivat isoäitejä pihapiirin töissä: kitkivät kesällä perunamaata ja kukkapenkkejä ja auttoivat esimerkiksi  autonrenkaiden vaihdossa.

Tytöt osallistuivat siinä missä pojatkin. Perhe asui ja asuu yhä sukutilalla, joka on ollut samalla paikalla 1400-luvulta lähtien. Tila ja sen nimi ovat periytyneet suvussa myös naisten kautta. Avioliiton kautta sukuun liittyneet vävyt ovat ottaneet vaimonsa sukunimen. Ehkä siksi sukupuolten tasa-arvo on Katrille selvä asia.

Lue myös: Meän kieli on sekoitus suomea ja ruotsia – ymmärrätkö sitä? Tee testi

Katri Kulmuni kokee olevansa lähes puoliksi ruotsalainen

Katri kävi koulua Haaparannalla, Ruotsin puolella rajaa. Sinne Katrin vanhemmat olivat laittaneet lapsensa opiskelemaan.

”Se, että sain käydä kielikoulua, vaikutti elämääni todella paljon”, Katri Kulmuni sanoo.

Katrista kasvoi identiteetiltään kahden maan kansalainen.

”Minulla on Suomen passi, mutta koen olevani melkein puoliksi ruotsalainen.”

Vaikka oma kotikaupunki oli ja on yhä rakas, nuori Katri halusi nähdä muutakin. Hän päätti hakea Rovaniemelle Lapin yliopistoon lukemaan politiikkatieteitä.

Katri pääsi sisään, ja pian hän toimi ylioppilaskunnan hallituksessa ja lopulta sen puheenjohtajana. Kun yliopistossa tarjoutui mahdollisuus lähteä vaihtoon, Katri päätti hakeutua Pietariin. Hän halusi oppia puhumaan venäjää sujuvasti ja asui kaupungissa yhteensä lähes ­kaksi vuotta.

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa elinkeinoministeri ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo lapsuudestaan Torniossa, kansainvälisistä nuoruuden kokemuksistaan ja elämästään poliitikkona. Lue koko juttu Kotilieden numerosta 25/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ujo Katri Kulmuni päätyi parrasvaloihin keskustan puheenjohtajaksi: ”En ole mikään juhlien keskipiste”

Salla

Hämeenlinnan kortti.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.