Yksinkertaista elämää arvostava Anna-Liisa Tilus: ”Juuret maaseudulla määrittävät yhä sitä, mikä olen”

Kaikkien suomalaisten tuntema televisiokuuluttaja Anna-Liisa Tilus sanoo 55-vuotiaana tiivistyvänsä iän myötä enemmän omaksi itsekseen, pohjalaiseksi maalaistytöksi.

Anna-Liisa Tilus nähdään pian televisiossa muussakin kuin kuuluttajan roolissa. Maaseudulta maailmalle -sarja vie katsojan aikamatkalle vuosiin 1956–66.

Lue myös: Lola Odusoga ei ole koskaan tuntenut kuuluvansa mihinkään joukkoon.

Anna-Liisa lukee ohjelmassa uutisia ja on siitä innoissaan. Kuvaahan ohjelma myös sitä Suomea, johon hän itse 55 vuotta sitten syntyi.

Anna-Liisa Tilus

Anna-Liisa Tilus nähdään televisiossa pian muussakin kuin kuuluttajan roolissa.

Suomalaiset muistavat Anna-Liisan ennen kaikkea missinä, mutta hän itse kokee olevansa nykyään aivan toinen ihminen. Ehdottomasta tytöstä aikuiseksi kasvanut nainen, joka tavoittelee kiitollisuutta ja kykyä olla läsnä.

Turvallinen lapsuus kolmen sukupolven talossa

”Lapsuuskotini Himangalla oli maalaistalo, jossa asuivat myös isäni vanhemmat eli kolme sukupolvea. Isovanhempani kasvattivat viisi poikaa, ja kun omillekin vanhemmilleni syntyi ensin kolme poikaa, oli se melkoinen ihme, että veljessarjan jatkoksi tupsahti tällainen tummasilmäinen tyttölapsi.

Lue myös: Merja Tammi: Äiti ei koskaan sanonut rakastavansa minua.

Anna-Liisa Tilus lapsena

Anna-Liisa Tilus vietti lapsuutensa maaseudulla.

Sain vielä pikkusiskon, ja aikuiset kummastelivat, kun me leikimme pitsiverhot päässä ja työnsimme äidin korkokenkien kärkiin pumpulia. Meitä kiinnostivat ihan eri asiat kuin veljiä.

Lapsuuteni oli turvallinen maalaislapsuus. Meillä oli lehmiä, koiria ja kissoja. Välillä päästäisiäkin, joita kissat raahasivat sisälle. Sain leikkiä ja harrastaa vaikka sun mitä. Mutta lasten piti myös osallistua talon töihin.”

Tie missikisoihin aukesi vähän vahingossa

”Minulla ei ole koskaan ollut valtavaa paloa päästä maalta minnekään. En suunnitellut uraa puhumattakaan missitouhuista. Ajauduin niihin vähän vahingossa. Ensin olin Lestijärven diskolandiassa Aputyttö-kisoissa, sitten yhtäkkiä missikisoissa.

Anna-Liisa Tilus teininä

Anna-Liisa Tilus ajautui nuorena puolivahingossa kauneuskilpailuihin.

Kun muutin itsekseni kaupunkiin nuorena, jouduin ottamaan vastuuta ja kohtaamaan paljon uusia asioita. Ihmisiä oli yhtäkkiä moninkertainen määrä, samoin liikennettä.

Olin juuri täyttänyt 19, kun tulin Helsinkiin. Siinä vaiheessa tiesin suurin piirtein, mikä on metro. Aiemmin sekin oli ollut outo juttu.

Muutaman vuoden kuluttua tein jo mallin töitä ja pääsin kuvauksiin Pariisiin ja Japaniin. Omalla kohdallani voin sanoa, että matkailu on avartanut.

Misseydestäni on kulunut jo 35 vuotta. Sen jälkeen olen elänyt kokonaisen elämän, saanut kolme lasta, tehnyt monenlaista työtä ja toivoakseni oppinut asioita. En haluaisi enää kantaa pelkästään missin kruunua. Paljon muutakin on tapahtunut.”

”Olen edelleen suupielet ylöspäin syntynyt”

”Missitouhuissa jouduin opettelemaan erilaisten ihmisten kohtaamista monenlaisissa tilanteissa. Siksi olen onnellinen, että pystyin kantamaan mukanani maaseutua ja kodin perimää. Ne määrittävät minuuttani yhä.

Koen edelleen olevani suupielet ylöspäin syntynyt tyttölapsi, joka puhuu suoraan, välillä pohjalaiseen tapaan vähän liiankin suoraan.

Seison jalat tukevasti maassa. En luule itsestäni liikoja, vaikka tapahtuisi mitä. On turha kuvitella olevansa parempi kuin muut.”

Anna-Liisa Tilus kuvattu tuomiokirkon läheisyydessä talvella 2019. Kansi kuvattu studio valon tiloissa.

Anna-Liisa Tilus uskoo kiitollisuuden voimaan.

”Kymmenen vuotta sitten olin pontevampi”

”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tiivistyn omaksi itsekseni, sellaiseksi, miksi minut on luotu. Toki kaikilla, minullakin, on elämässä rooleja, mutta iän myötä tunnen olevani yhä enemmän oma itseni myös äitinä, työtoverina tai ystävänä.”

Olen onnellinen siitä, että minulla on aamukahvin kanssa leipää lautasella, saan olla terve ja minulla on hyviä ystäviä ja kivoja työkavereita.”

Uskon siihen, että kun on kiitollinen pienistä asioista, niitä huomaa äkkiä olevan paljon ja niistä tulee yhdessä iso kiitoksen aihe. Toivon siis joulupukilta ja luojaltani vähemmän muutosvastarintaa ja enemmän uteliasta mieltä ja ­ läsnäolon taitoa.”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa tv-juontaja Anna-Liisa Tilus kertoo ajatuksiaan ikääntymisestä, juuristaan ja elämästään. Lue koko juttu Kotilieden numerosta 27/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Yksinkertaista elämää arvostava Anna-Liisa Tilus: ”Juuret maaseudulla määrittävät yhä sitä, mikä olen”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X