Tarinat

Älä jaa väärennettyä tietoa Ukrainan sodasta somessa! Asiantuntija kertoo, miten tunnistat feikit kuvat ja videot aidoista

Törmäsitkö Ukraina-aiheiseen videoon, joka herätti pelon tai huolen tunteen? Silloin kannattaa olla tarkkana. Voi olla, että video ei oikeasti liity mitenkään Ukrainaan ja joku pyrkii vaikuttamaan sinuun, sanoo informaatiovaikuttamisen asiantuntija Christina Forsgård.

Sosiaalisessa mediassa kiertää tällä hetkellä runsaasti kuvia ja videoita Ukrainan sodasta. Kaikki materiaali ei kuitenkaan ole aitoa, vaan joukkoon mahtuu paljon tekaistua sisältöä tai materiaalia, joka ei todellisuudessa ole Ukrainasta.

Tunnekuohuissa moni erehtyy jakamaan sometileillään näitä epäaitoja kuvia ja videoita. Miten feikit kuvat ja videot tunnistaa aidoista, informaatiovaikuttamisen asiantuntija Christina Forsgård?

”Tärkeintä on katsoa, mistä lähteestä kuva tai video tulee ja kuka sen on jakanut”, Forsgård sanoo.

Vaikka videon olisi jakanut fiksulta vaikuttava tuttava, se ei takaa, että videon alkuperäinen lähde on luotettava. Videon jakojen määrä ei myöskään kerro mitään sen luotettavuudesta.

”Ihmisillä on taipumusta jakaa kaikenlaista sisältöä sen enempää ajattelematta, sillä reagoimme kaikkeen tunteella”, Forsgård sanoo.

Mistä luotettavan lähteen tunnistaa?

Suomessa luotettavia lähteitä ovat perinteiset mediat. Mediat voivat toki tehdä virheitä, mutta virheellistä tietoa jakanut media korjaa virheensä. Luotettavia lähteitä ja sisällön jakajia ovat myös viranomaiset, Forsgård linjaa.

Myös kuvan tai videon sisältöä voi yrittää eritellä. Vaikka kuvien manipulointi on kehittynyt niin pitkälle, että tavallinen silmä ei erota aitoa kuvaa feikistä, joitakin kuvan ominaisuuksia kannattaa yrittää analysoida.

”Katso, mikä on vuodenaika ja mitä kylttejä taustalla näkyy. Mitä näkyy maassa ja ilmassa?” Forsgård neuvoo.

Kuvakaappaus TikTokista
Ukrainassa ei ole tällä hetkellä kesä ja lehtiä puissa, joten tämä video ei ole Ukrainasta. Kuva: Tiktok

Ukrainassa on tällä hetkellä kevät, eikä puissa ole lehtiä. Jo siitä voi päätellä, että yllä oleva otos ei ole sotarintamalta peräisin.

Forsgård neuvoo myös tutkimaan kuvan metatietoja ja tarkistamaan käänteisen kuvahaun kautta, onko kuvaa julkaistu jossain muussa yhteydessä aiemmin.

Lue myös Ylen juttu: Valheenpaljastaja: Näin tunnistat kuvahuijauksen ja jäljität valokuvia verkossa

Jakamalla väärennettyä sisältöä saatat tukea Venäjää

Miksi paikkansapitämätöntä sisältöä jaetaan nyt erityisen paljon? Suurin osa somen materiaalista on hyvässä hengessä tuotettua. Joukkoon mahtuu kuitenkin vaikuttamisyrityksiä ja rehellistä propagandaa, josta osa on lähtöisin suoraan Venäjältä.

”Ihmisiin voidaan vaikuttaa myös viesteillä, jotka eivät pidä paikkaansa”, Forsgård sanoo.

Perimmäinen tarkoitus valheellisen sisällön levittämiselle on luottamuksen horjuttaminen esimerkiksi demokratiaan, viranomaisiin ja muihin ihmisiin. Tätä vaikuttamista on tehty jo pitkään sosiaalisessa mediassa.

”Se osuu kaikkiin niihin ihmisiin, joilla on huono yleissivistys. Kun nämä ihmiset saadaan mukaan, heistä tulee hyödyllisiä hölmöjä propagandan levittämiselle.”

Kun puhkeaa sotatilanne, valheellisen sisällön seuraava päämäärä on lietsoa pelkoa. Tunteet ovat propagandan keskeisiä välineitä. Esimerkiksi suomalaisia pelotellaan nyt sisällöllä, joka vihjaa sodan uhkaan täällä meillä.

Lue myös: Sota Ukrainassa herättää huolta, ahdistusta ja pelkoa – miten tunteiden kanssa selviää? Asiantuntijat jakoivat parhaat vinkkinsä

Kuvakaappaus TikTokista: tyttö seisoo sotilaan edessä ja videossa teksti ”Little Girl try to Stop. Pray for Ukraine.”
Ympäristöstä ja tytön kesäisestä vaatetuksesta voi päätellä, että tämä video ei ole Ukrainasta. Video on Palestiinasta. Kuva: Tiktok

Kolmas syy feikkimateriaalin levittämiselle on toivottomuuden lisääminen, Forsgård sanoo. Jos ukrainalaiset itse alkavat uskoa toivottomuuteensa, taistelutahto hiipuu pois ja Venäjä saa haluamansa.

”Toivottomuuden tunteen luominen on todella vaarallista. Tämä on yksi sodankäynnin keino, ja tällä hetkellä kaikki keinot ovat käytössä”, Forsgård sanoo.

Aiheuttiko video tunnereaktion? Ole tarkkana

Ennen kuin Ukraina-sisältöä jakaa omilla sometileillään, Forsgårdilla on jokaiselle yksi tärkeä muistutus:

”Kysy itseltäsi, aiheuttiko video tai kuva sinussa jonkin valtavan tunteen? Erityisesti silloin, jos sisältö aiheutti huolta tai muun tunnereaktion, kannattaa hengittää syvään ja rauhallisesti. On hyvä pohtia hetken aikaa ja tarkistaa sisällön lähde.”

Jos jälkikäteen huomaat jakaneesi valheellista sisältöä, on vastuullista oikaista virhe. Myönnä omille seuraajille tai lähipiirille, että jakamasi video tai kuva oli väärennös.

Lue myös: Miten voi auttaa ukrainalaisia? Paikan päällä toimiva kotimainen avustusjärjestö on luotettavin tapa lahjoittaa, sanoo asiantuntija

Kommentoi

Kommentoi juttua: Älä jaa väärennettyä tietoa Ukrainan sodasta somessa! Asiantuntija kertoo, miten tunnistat feikit kuvat ja videot aidoista

Allikki

Tähän astisista feikkivideoista ja -uutisista ylivoimaisesti suurimman osan olen todennut olevan Venäjä-vastaisia. Vaan – eikös tämäkin artikkeli väittänyt ihan päinvastaista? – Millä oikeutuksella?

Vastaa käyttäjälle AllikkiPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.