Amnestyn asiantuntija ottaisi lähestysmiskieltojen valvonnassa käyttöön pannat – kannatatko?

Pia Puu Oksasen mielestä oikeusistuimet suojelevat vanhemmuutta liikaa, kun antavat väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvien tavata lapsiaan.


Porvoossa marraskuisena maanantaina tapahtunut lapsensurma herättää vakavan aiheen epäillä, onko lähestymiskielto liian heikko ase väkivaltaa vastaan.

Surmasta epäillyllä ranskalaismiehellä oli lehtitietojen perusteella väliaikainen, poliisin määräämä lähestymiskielto.

Käräjäoikeus ei ollut ehtinyt tehdä vielä päätöstä laajennetusta lähestymiskiellosta, vaikka lapsen äiti oli tehnyt hakemuksen jo elokuussa.

Rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottavista ihmisistä lähisuhdeväkivallan uhrit ovat suurin yksittäinen ryhmä. Toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin Kotiliedelle keräämien tietojen perusteella lähestysmiskiellon käsittely kestää Suomessa keskimäärin kahdesta neljään viikkoa.

Porvoossa vaikuttavan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni Anders Cederberg myöntää, että valitettavan usein ajat venyvät.

”Yksittäisissä tapauksissa ilmenee varsin usein ongelmia esimerkiksi siten, että hakemus on puutteellisesti täytetty ja sitä joudutaan täydennyttämään. Käytännössä saattaa usein myös ilmetä ongelmia hakemuksen ja istuntokutsun tiedoksiantamisessa sille, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan. Myös hakemuksen kääntäminen vieraalle kielelle voi aiheuttaa viiveitä.”

Lehtitietojen perusteella Porvoon tapauksessa lähestysmiskieltoa ei voitu toimittaa puukotuksesta epäillylle isälle siksi, että hän pakoili, eikä hänellä ollut vakituista osoitetta.

Kiellon valvominen on uhrin vastuulla

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla huomattavasti enemmän kykyä suojella lasten henkeä.

”Me löydämme todella nopeasti aina ongelmia, jotka estävät ripeän etenemisen, mutta kyllä me olemme niin pitkään painineet näiden ongelmien kanssa, että tiedämme, milloin pitäisi toimia nopeasti, milloin on kyseessä henkeen ja terveyteen liittyvä vakava riski.”

Oksasen mielestä pelkän lähestysmiskiellon määrääminen ei riitä. Sitä pitäisi ryhtyä myös valvomaan tehokkaammin.

”Nyt kiellon valvominen on sen ihmisen vastuulla, jota sillä suojellaan. Näin ei pitäisi olla, vaan valvonnan pitäisi olla automaattista. Sen voisi hoitaa vaikkapa pannalla, niin että poliisilaitoksella tulee heti hälytys, kun panta on väärässä paikassa.”

Oksanen kiittää sitä, että vainoamisesta on Suomessa tehty rikollista toimintaa. Nyt kun laki on ollut voimassa neljä  vuotta, pitäisi hänen mielestään arvioida, toimiiko laki tarkoitustaan vastaavasti, ja ovatko vainoamisesta annettavat rangaistukset suhteessa rikoksen vakavuuteen. Siis tarpeeksi kovia. (Asteikko on sakoista enintään kahteen vuoteen vankeutta.)

Samoin pitäisi pohtia, pitäisikö väkivallan uhkaa turvakotiin paenneen ihmisen saada nykyistä helpommin turvakielto eli salata henkilötietonsa ja osoitteensa.

”Toistuva väkivalta ja sen uhka traumatisoivat ja vaikuttavat uhrin kykyyn arvioida omaa tilannettaan, vaaraa ja sen vakavuutta. Siksi näiden uhrien kanssa tekemisissä olevalla palveluverkostolla on suuri vastuu”, Oksanen sanoo.

”Korkeimman oikeuden ratkaisu oli käsittämätön”

Kaikkein nopeimmin Pia Puu Oksanen lähtisi kuitenkin rajoittamaan väkivaltaisten vanhempien oikeutta tavata lapsiaan.

Lehtitietojen perusteella lapsensa surmaamisesta Porvoossa epäilty isä sai tavata lasta valvotuissa oloissa pari tuntia viikossa.

”Isyyttä suojellaan silläkin uhalla, että väkivalta uhkaa muiden perheenjäsenten henkeä”, Oksanen sanoo.

Hän epäilee, että koko suomalaiseen tuomarikuntaan ja sen päätöksiin vaikuttaa korkeimman oikeuden vuonna 2007 tekemä, Oksasen sanoin käsittämätön ennakkopäätös.

”Tässä tapauksessa päällä oli laajennettu lähestysmiskielto ja isä oli saanut tuomion äidin pahoinpitelystä. Korkein oikeus halusi kuitenkin omien perustelujensa mukaan tukea isäsuhdetta ja isän sallittiin tavata 7-vuotiasta lastaan, vaikka lapsi itsekin vastusti tätä”, Oksanen ihmettelee.

Uusi laki vaikuttaa myös lapsiin

Oikeusministeriö on parhaillaan uudistamassa lakia lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta. Pia Puu Oksasen mielestä uusi laki mittaa, miten sitoutunut Suomen valtio on kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

”Suomi allekirjoitti ensimmäisten joukossa Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan yleissopimuksen. Siihen on selkeästi kirjoitettu, että sopimusvaltion on toteutettava tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei tapaamis- tai huoltajuusoikeuksien käyttäminen vaaranna väkivaltaa kokeneen puolison tai lasten oikeuksia ja turvallisuutta.

Amnesty jättää lausuntokierroksella olevaan lakiehdotukseen oman lausuntonsa.

”Me toivoisimme, että siinä ilmaistaisiin selkeästi, että väkivaltaa puolisoa kohtaan käsiteltäisiin väkivaltana myös lapsia kohtaan ja että se johtaisi ripeisiin toimiin ja suojaamistoimiin. Ettei enää tehtäisi tällaisia päätöksiä, joissa lapset altistetaan väkivallalle ja isyyden suojelu asettaa vaaraan kaikki muut perheenjäsenet.”

Kannatatko ajatusta, pitäisikö lähestymiskiellossa oleville asentaa pannat?

Katso tilanne vastaamatta

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Amnestyn asiantuntija ottaisi lähestysmiskieltojen valvonnassa käyttöön pannat – kannatatko?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X