Rakastatko Downton Abbeyta? Paljastamme 8 salaisuutta suosikkisarjan kulisseista

Downton Abbey kietoo katsojan kartanoelämän pauloihin. Kotiliesi tapasi sarjan tähtiä Lontoossa. Missä piilee ilmiön suosio?

Downton Abbey -sarja on viime vuosien suosituin brittisarja ja nautinnollinen yhdistelmä mennyttä ja nykyaikaa. Sen 1900-luvun alun ajankuva on moitteettoman yksityiskohtainen. Samalla sen leikkauksen ketteryys on nykykatsojalle suunniteltu, ja valaistus ja kuvaus ovat kuin elokuvista. Puitteet menestyssarjalle ovat kohdallaan.

Lue myös: Rakastatko mummoilua? Saatat olla mummotyttö eli granny girl!

Downton Abbeyn naiset

Downton Abbey on käsikirjoittaja lordi Julien Fellowesin luomus. Downtonin ainekset – aatelisten ja palvelusväen monimutkaiset suhteet ja suuret tunteet kartanomiljöössä – olivat läsnä jo Gosford Park -elokuvassa, josta Fellowes voitti Oscarin vuonna 2002. Downtonissa asuu Granthamin jaarli Robert, kreivitär Cora, heidän kolme tytärtään sekä palvelusväkeä. Tunnelmaa tihentää kaikkitietävä isoäiti, vanha kreivitär Violet, jota esittää mainio Dame Maggie Smith.

Tarina alkaa vuodesta 1912, jolloin kartanon perijä kuolee Titanic-onnettomuudessa. Koska laki ei salli naisten perivän omaisuutta, Downton saa vastahakoisen perijän sukulaismies Matthew’stä. Sarjassa pohditaan, säilyykö Downton perheen kotina ja voiko perinteinen elämäntapa kestää modernin maailman muutoksissa.

Näitä 8 asiaa et tiennyt Downton Abbeysta

  • Sarjan historiallinen neuvonantaja Alastair Bruce sai monta lempinimeä, kuten Oraakkeli, Yoda, Iso-Al ja Jumala, koska osasi vastata mihin tahansa historiaan liittyvään kysymykseen.
  • Aateliset eivät meikanneet, joten maskeeraajat käyttivät usein vain tekoripsiä sekä aavistuksen verran hillittyä meikkivoidetta, poskipunaa ja huulipunaa.
  • Rouva Patmore, herraskartanon kokki on meikittä, mutta hänelle maalataan käsivarsiin palohaavat ikään kuin hän olisi polttanut ne uunia käyttäessään.
  • Näyttelijättäret pitävät mekkojen alla vaatimattomia, ihonvärisiä ja liukuesteellisiä tohveleita, jotka on ostettu Marks & Spencer -tavaratalosta. Monet
    naisista pitävät lipokkaita vapaa-ajallakin.
  • Dame Maggie Smithillä on oma peruukkimestari, joka on huolehtinut jo pitkään tähden tukkatarpeista.
  • Downtonia varten teetettiin oma vaakuna, joka vilahtaa menuissa ja kirjepaperissa. Jopa olutpullojen etiketit suunniteltiin aikakauden tyyliin sopiviksi.
  • Syöminen ja juominen arvokkaassa linnassa kuvausten aikana oli ehdottomasti kielletty.
  • Downtonin väki herättää huomiota kaikkialla. Hugh Bonneville kävi Los Angelesissa vaatekaupassa Batesia esittävän Brendan Coylen kanssa. Eräs nainen alkoi näyttelijät nähdessään hyperventiloida, ja herrasmiehet joutuivat farkkuostosten lomassa virvottelemaan järkyttynyttä ihailijaansa.

Amerikkalaiset rakastavat vanhaa mannerta

Tutkijatohtori Anneli Lehtisalon mukaan brittiläinen historiallinen draama eli pukudraama on ollut kansainvälinen laatubrändi jo pitkään. Sen suosion takuuna pidetään uskottavuutta ja ammattitaitoista kädenjälkeä, joka puhuttelee laatutietoista aikuisyleisöä. Pukudraamalle tyypillisesti Downtonissa historialliset mullistukset, kuten ensimmäinen maailmansota, antavat sysäyksen yksilöiden tarinoille, Lehtisalo sanoo. Mediatutkija Mari Pajala jatkaa, että britit käyttävät historiaa valikoiden: he suosivat maailmansotia, mutta välttelevät synkkiä siirtomaakuvauksia – näin on myös Downtonissa.

Irlannin itsenäistyminen on tärkeä kiinnekohta, jota käsitellään Sybilin ja irlantilaisen autonkuljettajan Bransonin avioliiton kautta.

Etenkin amerikkalainen yleisö on innostunut Downtonista. Pajala huomauttaa, että Yhdysvalloista katsottuna Eurooppa on vanha manner, johon liitetään menneisyyden hohtoa. Eurooppalainen menneisyys on eksoottista mutta riittävän tunnistettavaa. Lisäksi englannin kieli yhdistää.

Downton kosiskelee amerikkalaisia markkinoita myös tarinan tasolla: Robert on nainut amerikkalaisen perijättären turvatakseen Downtonin tulevaisuuden. Side Yhdysvaltoihin on historiallisesti pätevä, sillä rikkaat perijättäret etsivät aatelissulhasia Englannista 1800-luvun lopussa. Coraa esittävän amerikkalaissyntyisen Elizabeth McGovernin mielestä amerikkalaiset nauttivat Downtonista täysin rinnoin, koska sarja tuntuu tuoreelta.

– Yhdysvalloista puuttuu periodidraaman perinne. Amerikkalaiset ottavat sarjan innolla vastaan, kun taas britit pitävät sarjasta hillitymmin ja kriittisellä silmällä katsoen, McGovern sanoo.

Menneen ajan kohteliaisuudet viehättävät

Koska Downtonin tuotanto on yksityiskohtien runsaudensarvi, oli näyttelijöidenkin opeteltava etiketti ja tapakulttuuri. Jaarlia näyttelevän Hugh Bonnevillen mielestä Downton muistuttaa meitä menneistä kohteliaisuuksista, jotka on häivytetty nykyelämästä. downton abbey
– Toisinaan on riemastuttavaa vierailla aikakaudella, joka on emotionaalisesti varautunut, koska nykyään tunteita ilmaistaan niin voimakkaasti ja vapaamielisesti.

Bonneville muun muassa pohti, miten miehet koskettivat toisiaan.
– Sosiaaliset rajoitukset sanelivat, kuinka toista käteltiin. Siihen aikaan ei halailtu miesten kesken ja kättelykin kävi keveällä kosketuksella.

Sarjan puvustus on ensiluokkaista, josta varsinkin sarjan naiset pääsivät nauttimaan. Edithiä esittävän Laura Carmichaelin mukaan taidokkaasti suunnitellut puvut auttavat näyttelijää kertomaan tarinan. Hänen suosikkiasunsa oli housupuku, jonka Edith puki päälleen kokeillessaan maanviljelyä.

– Pidin siitä, koska se oli niin erilainen verrattuna mekkoihin. Olin vähällä saada kuvauksiin Meryl Streepin housut Minun Afrikkani -elokuvasta, mutta asu vaihtui. Onneksi sain kuitenkin käyttää Merylin puseroa!

1920-luvun muoti miellytti sarjan näyttelijöitä. Ainakin korsetit olivat armollisempia.

– 1920-luvun tyyli on suosikkini. Pidän matalasta vyötäröstä ja suoralinjaisista mekoista, McGovern kertoo.

Myös Sybiliä esittävä Jessica Brown Findley on huojentunut.

– Aiemmin tarvitsin apua pukeutumisessa, nyt vain laitoin raskaustoppaukset mekon alle, ja se oli siinä.

Katsojatkin ovat uppoutuneet pukujen maailmaan.

– Saan paheksuvia katseita pukeutuessani siviilissä nahkatakkiin, Carmichael kertoo.

Downton Abbey -sarja: Aatelisten kuvaukset kartanossa, palvelijoiden studiossa

Vaikka ”yläkerran” kuvaukset on suurelta osin hoidettu kartanoympäristössä ja ”alakerran” kuvaukset Lontoon studioilla, Downtonin näyttelijöiden keskuudessa luokkarajat eivät päde.

– Alakerrassa taitaa tosin olla kovempi meteli, McGovern naurahtaa.

Uusissa jaksoissa myös yläkerran väki muutti studioon.

– Olemme läheinen tiimi, ja me vietämme yhdessä paljon aikaa, Bonneville kertoo.

Kuvausvuoroa odotellessaan näyttelijät kuluttavat aikaa muun muassa pelaamalla silmäniskumurhaajaa. Myös huumori on sallittua.

– Toivoisin, että työryhmän välinen vitsailu kantaisi katsojien korviin, McGovern lisää.

Uutinen filmitähti Shirley MacLainen roolista Coran äitinä kolmannella tuotantokaudella aiheutti säpinää, ja varsinkin nuorempia näyttelijöitä jännitti. MacLaine oli kuitenkin helposti lähestyttävä ja innostunut tapaamaan itselleen tutut hahmot.

– Oli inspiroivaa kuunnella Maggie Smithin ja Shirleyn tarinoita. Toivottavasti olen heidän iässään yhtä täynnä muistoja. On etuoikeus nähdä mestarit työssään, Findley eli ”Sybil” muistelee.

Coraa näyttelevä McGovern näki MacLainessa hengenheimolaisen – amerikkalaisen brittien joukossa.
– Joskus näin Shirleyn kasvoilla häkeltyneen ilmeen. Minullakin on välillä se ilme, hän hymyilee.

Sittenkin retropornoa ja keskiluokan oopiumia?

Pukudraamojen tärkeimpiä teemoja on aina ollut yhteiskuntaluokka. Downtonissa aatelisperhe suhtautuu palvelusväkeen myötämielisesti. Lähes jokaisella on luottopalvelijansa, jolle uskoutua. Palvelusväki on tyytyväinen, ja harvahaaveilee kartanon ulkopuolisesta elämästä. Kreivitär Violetille vilahdus keskiluokkaisuutta aiheuttaa näppylöitä.

Perinteinen ja vakaa luokka-asetelma voi olla yksi syy Downtonin suosioon.

Mediatutkija Pajalan mukaan Downton Abbey -sarja esittää luokkajaon kauniina ja kuvauksellisena elämänmuotona, vaikka palvelustyö oli erittäin raskasta.

– En olisi halunnut elää 1900-luvun alussa, ellen olisi kuulunut siihen yhteen prosenttiin, joka oli upporikas.

Suurimmalle osalle ihmisistä se oli surkeaa aikaa, jaarlia näyttelevä Bonneville toteaa.

Pajala on pannut merkille, että luokkajakoa eniten kyseenalaistavat miespalvelija Thomas ja kamarineiti O’Brien ovat sarjan ”pahiksia”. Ystävykset manipuloivat työtovereita ja isäntäväkeä omaa etuaan tavoitellen. He kieltäytyvät
samastumasta työnantajaansa ja ihmettelevät, miksi ”hyvät” palvelijat suhtautuvat työnantajaansa tunteellisesti.

Pajalan mukaan tunteet yhdistävät yläluokkaa ja palvelijoita ja ne pehmittävät ja sovittelevat luokkajakoa. Siksi myös O’Brienin ja Thomasin inhimilliset hetket nähdään suhteessa henkilöihin, jotka ovat sosiaalisessa hierarkiassa korkeammalla. Pahiksista tehdään sympaattisia ja luokkaero sinetöidään tunteiden välityksellä, Pajala sanoo.

Pukudraamaa on usein kritisoitu konservatiiviseksi lajityypiksi, tutkijatohtori Lehtisalo jatkaa. Brittilehdissä Downtonia on kutsuttu ”retropornoksi” ja ”keskiluokan oopiumiksi”, joka vie huomion nyky-Britannian ongelmista,
kuten köyhyydestä ja tuloeroista.
– Luulen, että katsojia kiehtovat hahmojen väliset suhteet eivätkä luokkaan liittyvät teemat, McGovern pohtii.

Vaikka Downton romantisoisikin luokkasuhteita, se ei ole vain nostalgista haikailua, Lehtisalo huomauttaa. Pukudraamaa voi tulkita monelta kantilta. Downtonissa ensimmäinen maailmansota kuvataan luokkajakoa liennyttäväksi ajanjaksoksi, jolloin hierarkkinen tapakulttuuri vähitellen väistyy kotirintaman velvollisuuksien tieltä.

Bransonissa henkilöityy luokkaristiriita

Autonkuljettaja Branson on luokka-asetelman kannalta kiinnostava hahmo. Vietyään englantilaisen aatelisen vihille vannoutunut sosialisti ja Irlannin itsenäisyyden kannattaja tasapainoilee kahden luokan välillä.
– Oli kiehtovaa tutkia Irlannin historiaa Bransonin näkökulmasta. Oli kiinnostavaa esittää hahmoa, jonka aatteet ovat ristiriidassa hänen rakkauselämänsä kanssa, Allen Leech kertoo.

Bransonina Leech pääsi maistamaan myös hienostoelämää.
– Aatelisten pöydässä istuminen oli minulle vierasta, koska ennen pukeuduin kuljettajan univormuun ja nyt piti pukeutua illalliselle. Onneksi Shirley MacLaine neuvoi minulle, mitä ruokailuvälineitä tulee käyttää, Leech nauraa.

kollaasi

Saippuasarjamaisuus koukuttaa

Vahvat ja juonivat naiset Downtonin yläluokkaiset naiset painivat perimiseen ja avioliittoon liittyvien kysymysten kanssa, kun työläisnaisia koskettavat itsenäisen ammatin tavoittelu ja yksinhuoltajuus. Pukudraama on lajityyppi, jossa kerrotaan naisten vapautumisen tarinaa, Lehtisalo kiteyttää.

Naiskeskeisyys on suosion tae, sillä tärkein kohdeyleisö arvostaa kiinnostavia ja voimaannuttavia naishahmoja. Downtonin naiset ottavatkin ohjat käsiinsä tämän tästä. Kreivitär Violet ohjailee poikansa perheen kohtaloa, ja Cora hoitaa kartanon asioita ja tytärtensä naimakauppoja miehensäkin puolesta.

– Cora saa tahtonsa läpi vaivihkaisesti vihjaillen, McGovern kuvailee.

Topakka taloudenhoitaja Hughes pitää heikoimpien puolta, ja urhea pääsisäkkö Anna on vakuuttunut, että pystyy vapauttamaan sulhasensa vankilasta. Aatelistytöt Edith ja Sybil itsenäistyvät maatilan töissä ja sairaala-apulaisina.
Jopa arka keittiöpiika Daisy ottaa askelia kohti uusia haasteita.

Downtonin naiset suhtautuvat yhteiskunnan muutoksiin miehiä avoimemmin. Downtonissa ei kuitenkaan ole kyse vain naisten asemasta, vaan romantiikasta. Lehtisalon mukaan romanttiset juonenkulut kudotaan yhteen naisten
asemaan liittyviä ongelmien kanssa.

Pajalan mukaan sarjassa hyödynnetään melodraamasta tuttua ja nykykatsojaan vetoavaa ihmissuhdejuonittelua, mikä on uudempi piirre pukudraamassa.Turkkilainen aatelis-auervaara ei olisi voinut kupsahtaa Maryn sänkyyn Jane
Austen -filmeissä, Pajala muistuttaa.

Naisiin verrattuna kartanon miesväki on suoraselkäistä sakkia. Robert on hyväntahtoinen puoliso, isä ja työnantaja. Kamaripalvelija Bates on hämärästä menneisyydestään huolimatta jalouden perikuva puhumattakaan hovimestari Carsonista, joka vaalii aatelisperheen kunniaa vaikka sairaspedistä.

Lähteet: Jessica Fellowes, The World of Downton Abbey (Collins, 2011), The Guardian.

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 24/2012

Downton Abbey -sarja suoratoistopalveluissa, elokuvan ensi-ilta 13.9.2019

Avainsanat

Keskustelu

Paras ohjelma tällä hetkellä ulkomaisista ohjelmista.Yleensä katson mieluummin suomalaisia ohjelmia kuten kuningaskuluttaja,akuutti,prisma yms,mutta tätä sarjaa on pakko seurata.

Kommentoi juttua: Rakastatko Downton Abbeyta? Paljastamme 8 salaisuutta suosikkisarjan kulisseista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X