Kamera päälle vai pois etäkokouksessa?

Pidätkö kameran pois päältä etäkokouksissa? Se voi kertoa syvemmästä itsetunnon ongelmasta, kertoo työpsykologi

Monella työpaikalla on tapana pitää kameraa pois päältä etäkokouksissa. Se ei ole hyväksi kellekään, kertoo työpsykologi Outi Reinola.

Likaiset hiukset, sotkuinen koti, kotiverkkarit… Etätyössä on monta syytä olla pitämättä kameraa päällä videokokouksessa. Monilla työpaikoilla on luisuttu siihen, että kameraa pidetään kiinni koko ajan.

”Tiedän, että on paljon yrityksiä, joissa kameraa ei pidetä päällä palaverissa. Kun pyydän etävastaanotoillani, että potilas laittaisi kameran päälle, he kertovat usein, ettei kameran käyttö ole työpaikalla ollut tapana”, työpsykologi Outi Reinola Terveystalosta kertoo.

Lue myös: Paikkariippumaton työ: 10 työtä, jotka hoituvat kotoa tai vaikka ulkomailta käsin

Video päälle etäkokouksessa vai ei? Videokamera on Reinolan mukaan valtava resurssi, jota monet ei hyödynnä etätyöskentelyssä.

Videokamera on Reinolan mukaan valtava resurssi, jota monet ei hyödynnä etätyöskentelyssä.

Reinola pitää kameroiden pois päällä pitämistä ongelmallisena tapana. Se, että etätyössä näkisi muiden ihmisten kasvoja ja tulisi itse nähdyksi, on tärkeää mielenterveydelle, yhteishengelle ja työmotivaatiolle.

”Pidän tärkeänä, että poikkeusaikoina näkisimme edes joitakin ihmiskasvoja. Sillä on väliä, onko kamera päällä vai ei. Kun näkee toisen kasvot, muiden ilmeet vaikuttavat omaan mielialaan ja tunteet tarttuvat. Kameran kuvalla voi piristää ja rohkaista muita.”

Kameralle puhuminen ei ole täysin mutkatonta

Reinola muistuttaa, etteivät videopalaverit pysty täysin korvaamaan kasvokkaista tapaamista eikä kameralle puhuminen ole ihan helppoa. Videolla ei näe kaikkia kehon liikkeitä, eikä tekniikka taivu täysin luontevaan keskusteluun. Kun videolla on monta ihmistä, keskustelusta tulee helposti sekavaa ja ohjelmat kaatuvat.

Lisäksi videopuhelussa kameran linssi on vähän kuvan yläpuolella, jolloin henkilö langan toisessa päässä katsoo harvoin suoraan silmiin vaan hieman alaviistoon.

”On todella ymmärrettävää, että kameralle puhuminen on ihmisistä vaivaannuttavaa ja hankalaa. Se vie todella paljon ylimääräistä energiaa ja voimaa.”

On todella ymmärrettävää, että kameralle puhuminen on ihmisistä vaivaannuttavaa ja hankalaa. Se vie todella paljon ylimääräistä energiaa ja voimaa.

Joillakuilla voi Reinolan mukaan olla laajemmaksikin kehittynyt kamerakammo, jossa kaikki kuvatuksi tuleminen tuntuu ahdistavalta. Tietokoneen kamera vääristää kuvasuhteita ja alaviiston kuvakulma on usein epäimarteleva. Kaikki eivät myöskään mielellään näytä omaa kotiaan.

Videolla ihmiset kiinnittävät erityisen tarkasti huomiota omiin ja muiden ilmeisiin. Ilmeily voi tuntua väkinäiseltä ja epäluontevalta.

”Kamera vaatii sen, että tsemppaa omaa kasvojen ilmettä. Videolla henkilön, joka ei hymyile, voi helposti tulkita näyttävän aina happamalta, synkältä tai arvostelevalta. Myös TV-esiintyjät pyrkivät usein korostetusti hymyilemään samasta syystä.”

Voi olla itsetutkiskelun paikka

Se, ettei pidä kameraa palavereissa päällä, voi johtua myös siitä, että se on muodostunut työpaikalla tavaksi. Reinola kannustaa ihmisiä näyttämään esimerkkiä laittamalla kameran päälle ja rohkaisemaan muitakin tekemään niin. Esimies voi pyytää tiimiläisiään laittamaan kameran päälle.

Kun työyhteisö ei näe toistensa kasvoja pitkään aikaan, voi joku erkaantua joukosta. Ilman kamerayhteyttä on hankala saada kunnollista kontaktia ihmiseen ja selvittää, mitä hänelle oikeasti kuuluu.

”Kameran kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jos kukaan ei kysele perään, ihminen saattaa etääntyä ja luisua kauemmaksi työyhteisöstä.”

Jos kameran pois päällä pitäminen on tietoinen päätös eikä ainoastaan ryhmän tavan mukaista, voi Reinolan mukaan kyseessä olla vakavampi heikkoon itsetuntoon liittyvä ongelma.

”Jos on sellainen olo, että ei halua, että kukaan näkee minua, voi kysyä, onko kaikki kunnossa. Jotkut ihmiset ihan vilpittömästi ajattelevat, että he näyttävät niin kauhealta, että ei voi näyttäytyä muille. Se on pohdiskelun paikka.”

Kameraa kannattaa pitää päällä työkokouksissa aina kun mahdollista.

Kun yksi henkilö uskaltaa laittaa kameran päälle, muutkin saattavat rohkaistua tekemään niin.

Kameran käyttäminen edes 5 minuutin ajan voi olla ratkaisevaa

Kameran käyttöä voi ja kannattaakin harjoitella esimerkiksi testaamalla sopivaa taustaa ja valaistusta ennen kokouksen alkua. Sekään ei haittaa, jos kokousta varten hieman laittautuu, jos ei halua näyttäytyä kotivetimissä. Sillä voi olla itselleenkin piristävä vaikutus.

”On ilman muuta selvää ja sallittua, että kun on etätyössä, ei tarvitse olla niin viimeisen päälle laitettu. Mutta se voisi tehdä ihan hyvää, että pitää joskus vähän ryhdistäytyä kamerallista palaveria varten.”

Esimies voi omalla esimerkillään kannustaa kameran käyttöön tai ottaa asiakseen jutella asiasta kahdenkeskeisissä keskusteluissa tai avoimesti tiimin kanssa. Kun asiasta puhuu, voi huomata, että monilla on vastaavia tuntemuksia. Silloin kameran käyttöön liittyvä pelon tunne voi hälvetä.

Reinola suosittelee kaikille työyhteisöille säännöllisiä työviikon tai -päivän aloittavia kamerallisia palavereja. Mutta ihan koko ajan ja kaikissa kokouksissa kameraa ei tarvitse pitää päällä, jos ei halua. Hyvä alku on 5 minuutin kamerallinen aika kokouksen alussa.

”Suosittelen käytäntöä, jossa kamera olisi päällä ainakin viisi minuuttia kokouksen alussa. Jokainen tervehtisi kasvoillaan ja sanoisi parilla lauseella, mitä kuuluu. Jo se voisi lisätä yhteisöllisyyttä.”

Avainsanat

Keskustelu

Työpsykologi taitaa olla vieraantunut todellisuudesta. Minä olen noita samoja naamoja nähnyt 20 vuoden ajan. Etäkokoukset sujuvat parhaiten ilman kameroita, voidaan keskittyä siihen työhön oikesti eikä tiirailemaan onko kaverilla paskaiset verkkarit vai peräti kauluspaita päällä.

Kannatan. Ja juuri tuo että tuntuu että vastapuoli miettii tympääntyneenä omiaan kun katse ei osu minuun.

Jos tulen ensimmäisen kerran kokoukseen avaan kameran esittäytymisen ajaksi. Muuten se on kiinni, koska kuvat käyttävät tietoliikennekapasiteettia ja yhteys tilanteesta riippuen alkaa pätkimään. Kokouksiin osallistutaan usein kännyköillä, jolloin yhteyden riitävän kapasiteeti takaaminen on vähän niin ja näin.

Kommentoi juttua: Pidätkö kameran pois päältä etäkokouksissa? Se voi kertoa syvemmästä itsetunnon ongelmasta, kertoo työpsykologi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X