Nurzian, 44, teini-ikäinen poika haki äidilleen töitä, kun epätoivo iski – miksi maahanmuuttajanaisten on niin vaikea työllistyä Suomessa?

Nurzia Afzali haluaisi ansaita itse omat rahansa siinä missä suomalainen nainen. Miksi se on niin paljon toivottu?

Tule katsomaan, mitä olen löytänyt! Nurzia Afzali istuu mustalla nahkasohvalla kotonaan Leppävaarassa. Hän haluaa näyttää 18-vuotiaalle pojalleen Farhanille työpaikkailmoituksia, joita hän on tallentanut päivän aikana puhelimeensa.

Nuori mies löntystää olohuoneeseen ja tarttuu äitinsä puhelimeen. Hän silmäilee otsikoita: leipuri-kondiittori, Espoo, leipuri, Vihti, keittiötyöntekijä, Helsinki…

Farhan ryhtyy rutiininomaisesti täyttämään hakemuspohjia. Hän on kahdeksan kuukauden ajan auttanut koulupäivänsä jälkeen äitiä hakemaan töitä.

”Välillä Farhan sanoo, että hän on väsynyt. Vastaan, että tule nyt, meidän pitää laittaa hakemus ensimmäisten joukossa”, Nurzia sanoo.

Lue myös: Mehdistä piti tulla lentäjä, mutta hän ajautuikin jengiin – tekee nykyään töitä maahanmuuttajien hyväksi: ”Tiedän, millaisia vaikutuksia rasismilla voi olla” 

Nurzia muutti lastensa kanssa Afganistanista Suomeen 11 vuotta sitten. Tänä keväänä Nurzia sai vihdoin ensimmäisen työpaikkansa päiväkodissa lastenhoitajan sijaisena ja viihtyy työssään. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzia muutti lastensa kanssa Afganistanista Suomeen 11 vuotta sitten. Tänä keväänä Nurzia sai vihdoin ensimmäisen työpaikkansa päiväkodissa lastenhoitajan sijaisena ja viihtyy työssään. Kuva: Jonne Räsänen

Tuurin lisäksi tarvitaan kontakteja, ja niitä kaikilla ei ole

Nurzia, 44, on äiti neljälle lapselle, joista vanhin on 26- ja nuorin 4-vuotias. Afganistanista paennut perhe on asunut Suomessa 11 vuotta, joten lapset puhuvat sujuvaa suomea.

Nurziakin osaa suomea, mutta kieli tuntuu edelleen vaikealta. Siksi hän turvautuu herkästi poikiensa apuun. Myöskään tietotekniikka ei kuulu Nurzian vahvuuksiin.

Näillä lähtökohdilla on vaikeaa saada töitä. Se vaatii tuuria tai kontakteja, sillä maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa syntyneitä heikommin.

Erityisen huonosti töitä saavat maahanmuuttajanaiset. Parin vuoden takaisen tilaston mukaan vain noin puolet Suomeen muuttaneista naisista käy töissä, ja koronapandemian aikana ero ulkomaalaistaustaisten ja kantasuomalaisten välillä on vain kasvanut.

”Suomen työllisyystilanne on heikentynyt, mutta erityisen paljon se on heikentynyt Suomeen muuttaneiden kohdalla”, sanoo maahanmuuttoa tutkiva Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta.

Vuonna 2021 ulkomaalaisia työnhakijoita oli yli 100 000. Samaan aikaan Suomessa on työvoimapula.

Lue myös Anna.fi:n juttu: Maahanmuuttajaäiti koulussa on koko perheen onni: ”Äiti on nyt iloisempi kuin ennen”

Mies ja poika kuolivat räjähdyksessä

Afganistanissa Nurzia asui miehensä ja neljän lapsensa kanssa noin puolen miljoonan asukkaan Kandaharin kaupungissa. Perheellä oli oma talo ja ­valokuvaliike, jota perheen isä pyöritti. Nurzia oli kotiäiti.

Toukokuussa 2011 ääriliike Taliban hyökkäsi kaupunkiin. Nurzian puoliso ja toisiksi nuorin poika menehtyivät räjähdyksessä.

”Äiti sanoi, että tänään isäsi ja pikkuveljesi kuolivat. Ehkä huomenna äiti ja sisko”, Nurzian vanhin poika Masoud muistelee.

Nurzia halusi turvaan Eurooppaan. Hänen poikansa Masoud ja Farhan ja tytär Zahran olivat tuolloin 15-, 7- ja 2-vuotiaita.

Perhe sai apua ja heidät ohjattiin lentokoneeseen. Saavuttuaan Helsinki-Vantaan lentokentälle Nurzia kysyi vastaanottavilta poliiseilta, missä maassa he olivat.

”Sitten soitimme isäni ­serkulle, joka asuu Suomessa. Hän sanoi, ­että Suomessa on hyvä olla”, Masoud ­kertoo.

”En halua vain istua kotona”

Opettaja. Se on ainoa ammatti, jota naiset voivat Afganistanissa harjoittaa. Nurzia oli käynyt kuusi vuotta peruskoulua, mutta ammattia hänellä ei ollut.

Suomessa Nurzialla oli kova halu päästä töihin.

”Suomalainen mies ja nainen tekevät molemmat töitä, joten minäkin tahdon töihin.”

Suomalainen nainen ja mies tekevät molemmat töitä, joten minäkin tahdon töihin.

Nurzia halusi lähihoitajaksi, koska ajatteli olevansa kolmen lapsen äitinä hyvä hoivaaja. Ensin täytyi kuitenkin opetella suomen kieli.

Kuusi vuotta hän opiskeli kieltä lyhyillä kursseilla. Mutta kun pääsyä seuraavalle kurssille joutui jonottamaan kahdeksan kuukautta, kieli pääsi unohtumaan.

Nurzia luopui ajatuksesta pyrkiä ­lähihoitajaksi.

Nurzia asuu poikiensa Farhanin, 18 ja Mehranin, 5 ja tyttären Zahranin, 13 kanssa Espoossa. Masoud, 26, asuu omillaan. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzia asuu poikiensa Farhanin, 18 ja Mehranin, 5 ja tyttären Zahranin, 13 kanssa Espoossa. Masoud, 26, asuu omillaan. Kuva: Jonne Räsänen

Koulutuskaan ei aina auta muualta tulleita

Ulkomaalaistaustaisista naisista yli 40 prosentilla on korkean asteen tutkinto. Se on enemmän kuin maahanmuuttajamiehillä ja suomalaisilla miehillä.

Koulutuksesta ei kuitenkaan ole juuri apua työnsaannissa. Kotimaassa tehtyä tutkintoa ei välttämättä tunnisteta Suomessa.

”Usein osaamista ei Suomessa katsota osaamiseksi, ellei ole koulutusta tai työkokemusta Suomesta. Korkeakoulutetut voivat käydä tutkinnontunnustamisprosessin, mutta se ei aina auta työllistymisvaiheessa”, kertoo työelämäasiantuntija Ulla ­Tarkka.

Hän työskentelee Suomen Pakolaisavussa ja on auttanut satoja maahanmuuttajia työnhaussa.

Toinen ongelma on, että korkeakoulutetuille suunnatuissa työpaikoissa vaaditaan usein hyvää suomen kielen taitoa. Vaatimuksena voi olla myös hyvä englannin kielen ja ­viranomaistehtävissä jopa ruotsin kielen taito.

Tämä on haaste naispuolisille maahanmuuttajille, joista suuri osa pyrkii sote-alalle. He kilpailevat työpaikoista kantasuomalaisten kanssa.

”Naiset kohdentuvat työmarkkinoilla kohtaan, jossa vaaditaan lähtökohtaisesti enemmän osaamista ja kielitaitoa”, Pasi Saukkonen kertoo.

Lue myös: Yksi loistava bisnesidea sai venäläisen Nura Leinon kotoutumaan Suomeen – vihanneskimppu villitsee

Nurzian unelma oli tulla kondiittoriksi

Toukokuussa 2017 Nurzia sai nuorimman poikansa Mehranin ja jäi äitiyslomalle. Mehranin afganistanilainen isä asuu Kreikassa eikä saa viisumia tullakseen Suomeen.

Vuoden äitiysvapaan jälkeen Nurzia aloitti leipuri-kondiittorin opinnot ammattikoulu Omniassa. Kielikurssikaveri oli suositellut koulua.

”En odottanut kolmea vuotta lapsen kanssa kotona. Halusin päästä ­heti opiskelemaan ja töihin”, Nurzia sanoo.

En odottanut kolmea vuotta lapsen kanssa kotona.

Leipurin ammatti oli oikeastaan itsestäänselvä valinta. Nurzia rakastaa leipomista. Hänen suosikkejaan ovat makeat leivonnaiset ja koristeelliset kakut.

”Aina kun meillä on syntymäpäivät, äiti tekee synttärikakun”, Farhan kertoo.

Maaliskuussa 2021 Nurzia valmistui ja ilmoittautui TE-toimistossa työnhakijaksi. Hän halusi kokopäiväisen leipuri-kondiittorin työn Espoon seudulta. Työpäivä ei saisi alkaa liian varhain, koska hänen piti viedä kuopus aamuisin päiväkotiin.

Kahden kuukauden päästä TE-toimistosta ilmoitettiin, ettei Nurzian toiveiden mukaista työtä löydy. Leipurin työ alkaa aikaisin aamulla. Tämä tuli Nurzialle yllätyksenä.

”En tiennyt sitä. Afganistanissa leipuri oli miesten ammatti.”

Virkailija kehotti hakemaan töitä hampurilaisravintolasta, mutta Nurzia tyrmäsi idean.

”Olen valmistunut ammattiin. Haluan mennä töihin kivaan paikkaan.”

Nurzia harrastaa ­juhlakakkujen leipomista. Hän haaveilee, että voisi jonain päivänä tehdä niitä asiakkaille tilauk­sesta. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzia harrastaa ­juhlakakkujen leipomista. Hän haaveilee, että voisi jonain päivänä tehdä niitä asiakkaille tilauk­sesta. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzian nuorimmainen Mehran puhuu sekaisin daria ja suomea. Hän käy samaa päiväkotia, jossa Nurzia on töissä. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzian nuorimmainen Mehran puhuu sekaisin daria ja suomea. Hän käy samaa päiväkotia, jossa Nurzia on töissä. Kuva: Jonne Räsänen

Miksi ne eivät vastaa työhakemuksiini?

Nurzia alkoi etsiä töitä poikansa Farhanin avulla. He hakivat kahvilaan Helsingin keskustassa. Vastaus: sinulla ei ole työkokemusta. He hakivat leipurin paikkaa yliopiston ravintolassa. Vastaus: sinulla ei ole työkokemusta. Lopulta Nurzia ehdotti työharjoittelua. Vastaus: valitettavasti meillä ei ole sellaiselle tarvetta.

Useimmista paikoista ei tullut vastausta lainkaan. Farhan käänsi viestejä Nurzialle, ja Nurzia pettyi. Farhania ärsytti.

”Välillä en jaksanut enää”, Farhan sanoo.

Marraskuussa 2021 Nurzia osallistui Pakolaisavun Sauma-työelämä­valmennukseen. Siellä laadittiin työhakemuksia ja valmistauduttiin työhaastatteluihin.

Kurssi myös tarjosi suuren mahdollisuuden: huonekalujätti Ikea oli luvannut palkata kahdeksan pakolaista 18 hengen ryhmästä.

Muualta tulleiden lapset auttavat työnhaussa

Ei ole tavatonta, että maahanmuuttajaperheiden lapset auttavat vanhempiaan työnhaussa. Monella aikuisena Suomeen muuttaneella on heikot tieto­tekniset taidot, eivätkä kaikki omista tietokonetta.

Ensimmäinen vaikeus on työpaikkailmoitusten löytäminen.

Pakolaisavun Ulla Tarkka kertoo, että joskus työnhakija kertoo hakeneensa ”varmaan sataan” työpaikkaan eikä ole saanut yhtään vastausta. Kun Tarkka kysyy tarkemmin, selviää, ettei varsinaista hakemusta ole lähetetty.

”Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että ihminen on kirjoittanut hakukoneeseen sanat ’työpaikka’ ja ’rakennus’. Ja sitten klikannut jotain ­kuvaketta, jossa lukee ’haluan töihin’”, Ulla Tarkka kertoo.

Jos työnhakija pääsee haastatteluun asti, homma kaatuu usein kieleen. Heikolla kielitaidolla on hankalaa markkinoida itseään, ja harvalle työnantajalle riittää, että hakija kertoo olevansa ahkera työntekijä.

Jopa työnhakijat, joiden kielitaitoa Tarkka on pitänyt hyvänä, ovat saaneet työnantajilta palautetta, ettei kielitaito riitä.

”Vaikka kielitaito ei olisi työtehtävän kannalta olennaista, se vaikuttaa siihen, millaisen kuvan pystyy antamaan itsestään. Jos kommunikaatio ei suju, asiat ovat paljon vaikeampia.”

Nurzian toiseksi vanhimmalle pojalle, 18-vuotiaalle Farhanille, on luontevaa auttaa äitiä työhakemusten tekemisessä. Se on hänelle tuttua hommaa, koska hän on hakenut itselleen kesätöitä. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzian toiseksi vanhimmalle pojalle, 18-vuotiaalle Farhanille, on luontevaa auttaa äitiä työhakemusten tekemisessä. Se on hänelle tuttua hommaa, koska hän on hakenut itselleen kesätöitä. Kuva: Jonne Räsänen

Työllistyminen voi olla vaikeaa, vaikka olisi muuttanut Suomeen nuorena ja osaisi kielen. Putkiasentajaksi opiskeleva Farhan ei kuitenkaan pelkää jäävänsä työttömäksi. ”Putkitöitä on paljon tarjolla.” Kuva: Jonne Räsänen

Työllistyminen voi olla vaikeaa, vaikka olisi muuttanut Suomeen nuorena ja osaisi kielen. Putkiasentajaksi opiskeleva Farhan ei kuitenkaan pelkää jäävänsä työttömäksi. ”Putkitöitä on paljon tarjolla.” Kuva: Jonne Räsänen

Suuri pettymys kuukauden odotuksen jälkeen

Pöydän takana istui kaksi Ikean työntekijää. Kaksikko puhui paljon ja innokkaaseen sävyyn. He vaikuttivat olevan tyytyväisiä Nurziaan.

Nurzia kertoi käyvänsä Ikeassa lähes viikoittain lastensa kanssa, koska Espoon Ikea on ihan hänen kotinsa lähellä. Hän kertoi pitävänsä ­ravintola-, kassa- ja palvelutyöstä ja että hänellä on ajokortti ja hygieniapassi. Pakostakin he valitsevat sinut, kannusti ystävä haastattelun jälkeen.

Nurzia odotti vastausta kuukauden. Lopulta nainen puhelimen päässä kertoi, ettei Nurzia saanut paikkaa, koska hänellä ei ole työkokemusta.

Puhelun päätyttyä Nurzia itki ­koko illan.

”Minun olisi ollut pakko päästä Ikeaan. Ehdin jo ajatella suuria ajatuksia. Nyt kaikki oli poissa.”

Nurzian tytär Zahran yritti lohduttaa, mutta Nurzia oli epätoivoinen. Sinä iltana hänen ei tehnyt mieli syödä päivällistä.

Pitäisikö maahanmuuttajia suosia työnhaussa?

Et ehkä saa töitä nyt, mutta kun saat tutkinnon ja osaat suomea, sitten saat varmasti töitä. Tämän mantran voimalla moni maahanmuuttaja jaksaa painaa läpi kotoutumiskoulutusten, kielikurssien ja opintojen.

Kun vuosien aherrus päättyy työttömyyteen, pettymys on valtava.

”Siitä tulee lyöty olo. On tehnyt kaikkensa, ja silti kukaan ei halua kutsua sinua haastatteluun”, Ulla Tarkka kuvailee.

Siitä tulee lyöty olo. On tehnyt kaikkensa, ja silti kukaan ei halua kutsua sinua haastatteluun.

Aina järkisyyt eivät selitä, miksi maahanmuuttaja ei työllisty. Vaatimusta hyvästä kielitaidosta käytetään myös tekosyynä, ja kyse voi olla rasismista.

”Joissain tapauksissa kielivaatimus on tapa sivuuttaa hakija. Mutta on vaikea päästä jäljille siitä, missä kohtaa on tapahtunut sellaista, jonka voi luokitella syrjinnäksi”, tutkija Pasi Saukkonen sanoo.

Parhaiten Suomessa työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Euroopan muista maista muuttaneet pärjäävät suhteellisen hyvin. Heikoimmassa asemassa ovat Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat.

Ratkaisuna Helsingin kaupunki on kokeillut anonyymia rekrytointia, jossa hakemuksia käsitellään ilman nimiä ja kuvia. Mutta se ei riitä.

Sekä Saukkonen että Tarkka ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajia pitäisi alkaa suosia työnhaussa. Muuten muutosta ei tapahdu, ja syrjäytyminen periytyy seuraaville sukupolville.

Nurzia toivoo, että hän saisi ­määräaikaiselle työsopimukselleen ­jatkoa. Tilastojen mukaan maahanmuuttajien työllisyys nousee, kun asuinvuodet lisääntyvät. Kuva: Jonne Räsänen

Nurzia toivoo, että hän saisi ­määräaikaiselle työsopimukselleen ­jatkoa. Tilastojen mukaan maahanmuuttajien työllisyys nousee, kun asuinvuodet lisääntyvät. Kuva: Jonne Räsänen

Vihdoinkin onnisti: työpaikka sijaisena!

Nurzialla oli vielä yksi kääntämätön kortti. Hän voisi kysyä, olisiko hänen kuopuksensa Mehranin päiväkodissa tarvetta apukäsille.

Nurzia oli ollut työharjoittelussa samassa päiväkodissa seitsemän vuotta aiemmin haaveillessaan lähihoitajan ammatista. Nyt kiitettävästä työtodistuksesta voisi olla hyötyä.

Helmikuussa 2022 Farhan kirjoitti taas yhden hakemuskirjeen, ja ­pian Nurzia sai vastauksen: tervetuloa työhaastatteluun!

Farhan ajoi äitinsä päiväkodille ja istui autossa haastattelun ajan. Odotus ei kestänyt kauan: Nurzia palasi autolle leveä hymy huulillaan. Hänelle oli luvattu määräaikainen työpaikka lastenhoitajan sijaisena.

Nurzialle työsopimus oli tärkeä askel. Haave leipurin työstä saa odottaa, että kuopus kasvaa ja voi kulkea aamulla kouluun isosiskonsa kanssa.

”Olen tosi iloinen, etten tarvitse enää Kelan tukia. Tuntuu paremmalta ansaita itse”, Nurzia sanoo.

Työsopimus jatkuu kesäkuulle, ja Nurzia toivoo jatkoa. Hän nauttii työstään.

”Lapset tykkäävät minusta. Joka aamu he sanovat huomenta, Nurzia!”

Jopa ryhmän pienimmän Nurzia on hurmannut puolelleen. Kun Nurzia aloitti päiväkodissa, vuoden vanha lapsi itki kurkku suorana joutuessaan Nurzian syliin. Nyt lapsi kurkottaa iloisena Nurziaa kohti.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 12/2022.

Avainsanat

X