Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt!

Jo yli 40 prosentilla kotihoivan asiakkaasta on käytössään etä- tai virtuaalihoidon tietokone, tabletti tai puhelin. Kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja kuntien talous on tiukilla, teknologia säästää rahaa. Se tuo myös turvaa, mutta miten käy ihmiskontakteille?

Virtuaalikäynnit, lääke- ja ateria-automaatit, turvalaitteet ja kenties myös robotit ovat yksi ratkaisu, kun hoiva-alan työvoiman ja rahojen riittävyyttä mietitään tulevina vuosikymmeninä.

Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan

Alan nykyiset työntekijät eläköityvät nopeammin kuin uusia koulutetaan, ja väestön ikärakenteen vinoutumisen vuoksi ala joutuu kilpailemaan vähenevästä määrästä osaavaa työvoimaa.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä sanoo, että tekniset ratkaisut ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää hyödyntämättä.

“Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Kun katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen, eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tarvitsemme teknologiaa ja sitä hyödyntäviä uudenlaisia palveluja”, Niemelä painottaa.

Mutta millaiseksi vanhusten hoiva muuttuu, jos teknologiset palvelut ja robotit korvaavat ihmisten työpanosta? Millaiseksi se on jo nyt muuttunut?

Robotit jakavat jo nyt lääkkeitä

Lääkkeenne on valmiina otettavaksi!” lääkeannostelijarobotti huhuilee kotihoivan asiakasta. Jos tämä ei jostain syystä tule lääkettään ottamaan, robotti muistuttelee ja lopulta imaisee lääkeen takaisin sisäänsä. Välistä jääneestä lääkeannoksesta lähtee tieto hoitajalle tai omaiselle.

Säntillistä ja luotettavaa. Lisäksi robotin voi ohjelmoida puhumaan haluttua kieltä. Lääkkeitä ei häviä minnekään, eikä niitä tule napsittua liikaa tai väärin.

Teknologia parantaa turvallisuutta, se on selvää. Jos vanhalla ihmisellä on paikantava turvaranneke, jota voi hädän hetkellä painaa tai jonka välittämästä tiedosta muistisairaan omainen näkee, minne läheinen on eksynyt, niin ranneke voi pelastaa jopa hengen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna valmistunut tutkimusraportti summaa, että turvarannekkeen käyttö on jo vakiintunut toimintatapa kotihoidossa. Lisäksi erilaista älykästä talotekniikkaa, kuten liesivahteja, palovaroittimia ja ovien aukaisuista hälyttäviä laitteita, älymattoja sekä hyvinvointia seuraavia rannekkeita on yhä enenevässä määrin tarjolla.

Niille on kysyntää, sillä poliitikot ovat viime vuosina halunneet vahvistaa vanhusten kotihoitoa. Tämän vuoksi kodeissaan asuu yhä huonokuntoisempia ja apua tarvitsevia ikä-ihmisiä. Uusien teknisten laitteiden ja palvelujen avulla itsenäinen asuminen onnistuu entistä pidempään.

Sara-robotti kertoo historiasta.

Sosiaalinen robotti SARA on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita esimerkiksi historialuennon Suomen presidenteistä.

Sosiaaliset robotit viihdyttävät muistisairaita

Kotihoidossa teknologia säästää rahaa, kun hoitajien ei tarvitse käydä kotihoidon asiakkaiden luona niin usein.  Aivan viime vuosina joissakin kunnissa on myös testattu sosiaalisia robotteja, joiden tehtävänä on viihdyttää ja esimerkiksi laulattaa tai jumppauttaa laitoshoidossa olevia muistisairaita.

On luultavaa, että teknologiaa ja robotiikkaa pyritään käyttämään tehtävissä, joiden tuottaminen olisi muuten kalliimpaa. Pelkona on, että robotit korvaavat ihmistyötä.

Robotiikkaan perehtynyt tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistolta haluaa toppuutella robotteihin liittyvää intoilua. Hän korostaa, että ratkaisuja hoitaja­pulaan kannattaa etsiä myös työperäisestä maahanmuutosta ja omaisten osallistumisesta hoivaan.

Turja pitäisi parhaana ratkaisuna sitä, että robotiikkaa kehitettäisiin hoitajien avuksi, ei hoivatyön korvaajaksi.

Perimmiltään kyse on siitä, millaista on hyvä hoiva. Tai pikemminkin, millaista on riittävän hyvä hoiva, jos resurssit ovat niukat? Kone kun ei korvaa kosketusta.

Ovatko etäkäynnit yleisiä sinun maakunnassasi?

Sosiaalisia robotteja on Suomessa hoiva-alalla käytössä vielä vain harvassa kunnassa. Sen sijaan varsin yleisiä ovat kotihoidossa käytössä olevat erilaiset etäyhteystabletit, ateria-automaatit ja lääkeautomaatit. Varsinkin pitkien kulkuyhteyksien alueilla ateria- ja lääkeautomaatit säästävät kunnan työntekijöiden aikaa, kun hoidettavan kotona ei tarvitse käydä välttämättä edes viikottain.

Vuonna 2018 kotihoidon asiakkaista 41 prosentilla ympäri Suomen oli käytössään jokin näistä, selviää Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Yleisintä käyttö on Lapissa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämessä ja Uudellamaalla.

Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa etäyhteystablettien käyttö osana kotihoivaa on jo yli 60 prosenttia.

Katso alla olevasta kuvasta, mikä tilanne on sinun maakunnassasi:

Teknologian käyttö maakunnissa

Omatoimisuutta lisäävän teknologian, etä-/virtuaalihoidon tietokoneen, tabletin tai puhelimen, käyttö maakunnissa, prosenttiosuus kotihoidon asiakkaista vuonna 2018. Lähde: THL

Hoiva-alan tulevaisuutta mietittäessä on tärkeää muistaa, että joillekin kotihoidon rutiinikäynnit ovat merkityksellisiä ihmiskontakteja. Yksi oleellinen kysymys kuuluukin, keiden tulisi ottaa vastuuta yksinäisyyden hoidosta. Yksinäisyys vaikuttaa ihmisen terveyteen, mieleen ja onnellisuuteen monella tapaa.

Lue myös: Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta? Varaudu ajoissa ja mieti etukäteen näitä kolmea asiaa

Ja inhimillistä hoivaa voi tarjota vain toinen ihminen.

Mietityttääkö hoiva-alan tulevaisuus? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu hoivatyön ihmiskontakteille? Lue Kotiliedestä 23/2019 artikkeli, jossa kerromme, miten teknologiaa ja robotteja käytännössä hyödynnetään hoiva-alalla ja millaisia eettisiä kysymyksiä asiaan liittyy. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla  tai kuuntele juttu podcastina! 

Kuuntele juttu ’Kuka halaa mummia, kun hoivateknologia kehittyy?’:

Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2019. Hammar T., Mielikäinen L., Alastalo H. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018, Helsinki.

Keskustelu

Robotit tarvitsevat huoltoa, korjausta ja päivitystä. Nekin voi mennä rikki, toimintakelvottomaksi. Niiden vaikutusta ei vielä tunneta tarkkaan, joten täytyy tarkasti tietää mitä niiltä halutaan. Miksi niistä halutaan tehdä ihmisen näköisiä? Halutaanko niihin ulottaa inhimillisiä piirteitä? Laatikon näköinen lääkehuoltorobotti ei sytytä samoin kun sympaattinen pullukka michelinrobotti.

Kommentoi juttua: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X