Tarinat

Karista esiintymisjännitys brittikirjailija Viv Groskopin kikoilla: ”Kuka tahansa voi pitää hyvän puheen omalla tavallaan”

Suomalaiset saattavat olla laajalti introverttia kansaa, mutta se ei tarkoita, etteikö meistä olisi hyviksi puhujiksi. Toimittaja ja koomikko Viv Groskop kannustaa jokaista puhumaan. Hän jakaa videolla tärkeän keinon siitä, miten esiintymisjännitys kitketään.

Olitko sinä koulussa se, joka nautti päärooleista näytelmissä ja parrasvalosta esitelmissä? Vai olitko se, jolle luokan eteen astuminen aiheutti suunnatonta pakokauhua ja sydämentykytystä? Oletko edelleen joku näistä tyypeistä?

Lue myös: Älä häpeä ujoutta – 6 askelta, joiden avulla opit hyväksymään ujoutesi

Yleisen ajatusmallin mukaan on karismaattisia, ekstroverttejä ihmisiä, joilta esiintyminen sujuu kuin luonnostaan ja heitä, joita kukaan ei kuuntele. Tämä ajattelutapa on nyt häviämässä, sanoo brittikirjailija, toimittaja ja koomikko Viv Groskop.

”Ihmiset eivät enää osta stereotypiaa, että ainoastaan itsevarma ihminen voi olla hyvä puhuja. Jokainen osaa pitää puheen, ja jokainen pitää sen omalla tavallaan”, Groskop sanoo.

Groskopin vastikään suomeksi ilmestyneen kirjan Ota tila haltuun (Atena) sanoma on, että kuka tahansa voi pitää hyvän puheen, oli hän ekstrovertti tai introvertti.

Lue myös: Esiintymispelon voittanut kirjailija Kjell Westö: ”Edelleenkin vähän pelkään ihmisiä”

Suomalaiset saattavat olla introvertteja, mutta se ei estä heitä puhumaan hyvin

Miten introvertti voi olla hyvä puhuja? Tämän kuvittelisi olevan suuri kysymysmerkki etenkin suomalaisille, joita pidetään tunnetun stereotypian mukaan laajalti introverttina kansana.

Vuosi sitten Groskop vieraili edellisen kirjansa, Älä heittäydy junan alle, julkistuksen aikaan Helsingin kirjamessuilla. Messuihin liittyvissä juhlissa Groskop oppi, että suomalaiset ovat hiljaista sakkia.

Juhlissa Groskop ihmetteli ääneen kustantajalleen, miksi paikalla olevat suomalaiset olivat niin hiljaisia. Kustantaja kertoi Groskopille, etteivät suomalaiset pidä ”small talk:ista”. ”Mistä he sitten puhuvat?” Groskop kysyi. Kustantaja oli pitkään hiljaa, ja sanoi sitten: ”suomalaiset nauttivat hiljaisuudesta.”

Groskop uskoo, että stereotypiassa on totuuden siemen.

”Tiedän, että suomalaiset introverttina kansana on stereotypia, mutta stereotypiatkin ovat olemassa syystä. Uskon, että suomalaisilla on taipumusta introvertteihiin luonteenpiirteisiin.”

Groskopin kirjassa on monelle suomalaisille hyödyllinen sanoma: introvertti luonne ei ole este hyvälle esiintymiselle. Ujous voidaan yhtä hyvin hyödyntää valtiksi kuin sosiaalisuus.

”Ihmisten ei tarvitse esittää olevansa jotakin muuta kuin he ovat kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa. Toisiin ihmisiin voi vaikuttaa myös hiljaisuuden tai hallitun ja rauhallisen puheen avulla. Voit olla pelokas tai ujo – tärkeintä on näyttää, että olet ihminen.”

Lue myös: Pidä hyvä puhe juhlissa: 10 vinkkiä, miten juhlapuhe ja puheen pitäminen onnistuvat jokaiselta

Esiintyjän ei tarvitse enää olla itsevarma ja voimakas, tai varsinkaan mies

Groskopin kirja on suunnattu naisille, koska Groskop on haastatellessaan monia kuuluisia puhujia podcastissaan ja kouluttaessaan itse puhujia huomannut, että erityisesti naiset kokevat puheen pitämisen vaikeaksi.

”Miehet ovat olleet johtajia tuhannet vuodet ja siksi naisilla on hyvin vähän esikuvia naispuolisista puhujista. Minä olen kirjassani ottanut tehtäväkseni nostaa naispuolisia esimerkkejä perinteisten Martin Luther Kingin ja Winston Churchillin rinnalle.”

Groskopin mukaan sukupuoliroolit murenevat hitaasti, mutta puheen pitäjän ja johtajan roolimalli on kokenut suuren murroksen viimeisten 30-40 vuoden aikana. Ennen hyvässä puhujassa ihannointiin itsevarmuutta ja voimakasta johtajuutta. Nykyään hyvin erilaiset persoonat – sekä miehet että naiset – pitävät vaikuttavia puheita omalla tyylillään.

”Puhujat voivat nykyään näyttää enemmän tunnetta ja haavoittuvaisuutta. He eivät yritä antaa mielikuvaa, että puhe sujuu vaivattoman itsevarmasti, vaan näyttävät itsestään jotain aitoa ja haurasta.”

Groskop nostaa esimerkkeinä introverteistä puhujista Greta Thunebergin ja Malalan, jotka puhuvat vaikuttavasti hiljaisella äänellä ja hitaalla rytmillä. Groskop pitää myös Sanna Marinia tärkeänä suunnannäyttäjänä omalla rauhallisella puhetyylillään, joka poikkeaa perinteisestä voimakkaan johtajan puhetyylistä.

”Sanna Marin ei ole suuri, räikeä ja voimakas puhuja, kuten esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel. Marin puhuu omana itsenään: rauhallisesti ja harkitusti. Tämä tyyli on aika uutta julkisessa elämässä.”

Esiintymisjännitys vaivaa: On sallittua näyttää epävarmuutensa, mutta ei liiaksi

Miten esiintymisjännityksestä kärsivä henkilö sitten voisi käytännössä pitää vaikuttavan puheen tai ylipäätään uskaltautua näyttämölle?

”Kyse on aidon energian ja itsevarmuuden löytämisestä omasta sisimmästä. Puhumisen ja johtamisen tapaa ei tarvitse lainata historiasta tai muilta, vaan oman energian voi näyttää aidolla, omalla tavalla.”

Käytännössä esimerkiksi ujo henkilö voi sanoa heti esiintymisen alkuun, ettei ole puhujan paikalla mukavuusalueellaan. Rehellisyys ja oman inhimillisyyden paljastaminen tulkitaan usein yleisössä positiivisesti.

Esimerkiksi Harry Potter -kirjojen kirjoittaja J.K. Rowling totesi puheessa uransa alussa, ettei hän haluaisi pitää puhetta, ja että hän kirjailijaluonteena viettää mieluiten aikansa yksin suljetussa huoneessa. Näyttelijä Emma Watson puolestaan kertoi feminismi-aiheisessa puheessaan YK:ssa, että hänestä tuntuu omituiselta puhua ihmismassoille omana itsenään roolin sijasta.

Epävarmuuden ääneen sanominen voi helpottaa omaa jännitystä, ja lähentää puhujan ja yleisön välistä yhteyttä, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä.

”On hyvä olla rehellinen ja on sallittua olla haavoittuvainen, mutta ei kannata olla liian epätoivoinen ja vaatimaton. Kun olet kerran sanonut, ettet viihdy puhujan paikalla, sinun pitää jatkaa puhetta niin itsevarmasti kuin pystyt.”

Muodollisemmissa puheissa toimivin kikka on keskittyä puhtaasti puheen sisältöön ja tiedon välittämiseen kuuntelijoille.

Groskop jakaa videolla tärkeimmän ohjeensa siitä, miten esiintymisjännitys kitketään: