Tarinat

Kolumni: Lapsilisä loppuu juuri pahimpaan aikaan

Miksi lapsilisää ei makseta täysi-ikäisyyteen saakka, kysyy toimittaja Iina Alanko.

En varmaankaan ole ainoa, jolle tieto lapsilisän loppumisesta jälkikasvun 17-vuotissynttäreihin tuli yllätyksenä. Toki asia oli minulle joskus kerrottu, mutten ollut sitä sisäistänyt, niin oudosta ikärajasta on kysymys.

Yksinhuoltajana olen saanut korotettua lapsilisää, ja 158 euron lovi kuukausituloissa on tuntuva. Vuosituloissa se merkitsee yli 1 800 euroa. Enää en ihmettele, miksi joidenkin yksinhuoltajien lapset keskeyttävät lukion tässä vaiheessa: kirjoihin ei välttämättä enää löydy rahaa.

Miksi lapsilisää ei makseta täysi-ikäisyyteen saakka, vaan se loppuu juuri kun nuoren kulut ovat kovimmillaan? Kun lukion kirjat maksavat, matkustaminen kallistuu ja aikuistuvan ja maailmanvallotustaan alkavan nuoren vaatetus- ja vapaa-ajan menot ovat jyrkässä nousussa?

Lue myös Kaksplus.fi: Lapsilisä 2021 – katso lapsilisän maksupäivät ja määrä perheessäsi

70 vuotta sitten asiat olivat toisin

Vuonna 1948 voimaan astuneen lapsilisälain mukaan lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatukseen. Lakia laadittaessa oli ehkä tavallista, että 17-vuotiaalla on jo työpaikka ja hän pystyi osallistumaan itse aikuistumisen kynnyksellä nousevien  kulujensa kattamiseen.

Nykyisin asiat ovat toisin: vuonna 2019 peräti 97,6 prosenttia alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä opiskeli jossakin toisen asteen oppilaitoksessa. Siihen nähden en ymmärrä porua, joka on noussut oppivelvollisuuden ikärajan nostosta 18 vuoteen. Sehän koskee vain alle kolmea prosenttia ikäluokasta. Ihmeellisempää on se, että vuonna 2019 alkuun pantu kansalaisaloite lapsilisän maksun jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka ei kerännyt kuin 7 999 allekirjoittajaa.

Alle 18-vuotiaista toisen asteen opiskelijoista vain vajaa kolmannes sai Kelasta opintorahaa, jota voi hakea paikkaamaan lapsilisän loppumista. Tuen määrä oli keskimäärin 447 euroa vuodessa eli alle puolet lapsilisän määrästä. Loput 70 prosenttia eivät saaneet sitäkään.

Lue myös: Lapsia? Ei kiitos! Kolme miestä kertoo, miksi isyys ei houkuta

Lukio vaatii nykyään nuorilta paljon. Itseohjautuvaisuuden vaatimus ja jatko-opiskelupaikan ennakointi jo vuosia etukäteen stressaa. Ammattikoululaisetkin on jätetty oman onnensa nojaan lähiopetuksen vähennyttyä minimiin. Pitäisikö näiden nuorten käydä opiskelujensa ohessa vielä töissäkin?

Olisiko uudistuksen paikka? Samalla voisi korjata lapsilisälain muutkin älyttömyydet, esimerkiksi tuen kasvun lapsimäärän lisääntyessä.

Lähteet: Tilastokeskus, Kela

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kolumni: Lapsilisä loppuu juuri pahimpaan aikaan

Äiti minäkin

Itse asiassa lapsilisän suuruuden kasvu lapsiluvun kasvun myötä on siinä mielessä hyvinkin loogista, että kun vanhemman/vanhempien tuloja jaetaan perheen jäsenten määrän mukaan, useampi jakaja tarkoittaa pienempää summaa yhtä perheenjäsentä kohden. Ihan samalla lailla kahden vanhemman ydinperheessä voisi ihmetellä, miksi siitä maksetaan enemmän, että parisuhde rikkoutuu tai lapsi hankitaan alunperinkin yhden huoltajan lapseksi. Varsinkin näillä, jotka hankkivat lapsen tietoisesti niin, ettei mukana ole toista vanhempaa, eikö silloin ota itse tietoisen ”riskin”?

Iina Alanko

Täytyy myöntää, että tällainen logiikka ei minulle tullut mieleenkään, mutta voi asian tietysti noinkin ajatella. Oma logiikkani perustuu siihen, että lapsilisällä tuetaan lapsen aiheuttamia kuluja, jotka esim useamman lapsen perheessä ovat pienemmät koska monia tavaroita – kirjoja, leluja, vaatteita, ulkoilu- ja urheiluvälineitä, vaunuja, lastenkalusteita – voi kierrättää vanhemmalta nuoremmalle. Monien yksinhuoltajien kokema köyhyys taas on niin tunnettu yhteiskunnallinen fakta, että aika erikoiselta tuntuu ajatus siitä, että heidän lapsilisänsä pitäisi olla pienempi kuin kahden huoltajan perheessä.

mara

Lapsilisän nimi vaihtuu opintotueksi, kun nuori täyttää 17. ja sen suuruus on jopa yli 200 kk:ssa . mutta mikäpä tässä mankujille riittää?

Kokemusta on

Opintotuen suuruus riippuu vanhempien tuloista,jos nuori asuu kotona niin ei tarvitse vanhemmalla olla kovinkaan suuret tulot kun tukea ei saa ollenkaan

Raha ei tipahda taivaasta

Jos nuori asuu kotona, niin hänellä on ilmeisesti käytössään asumiseen tarkoitettu tila, sähkö, vesi ja varmaan ruokaakin saa. Miksi yhteiskunnan pitäisi vielä tukea maksaa? Vanhemmat ovat lastensa holhoojia, joten elatusvelvollisuus on heillä.

Ja on kyllä aivan normaalia, että 17-vuotiaat tekevät töitä kesällä ja muinakin loma-aikoina tienaten itselleen käyttörahaa. Kannattaa opettaa nuorille rahan arvo; että sen eteen pitää tehdä työtä. Vaikka sitten ruohonleikkuuta ja lumenluontia.

Työssäkäyvä äiti

Olen niin samaa mieltä, että lapsilisän pitäisi jatkua 18 ikävuoteen saakka. Ja kommentoijalle ”Raha ei tipahda taivaasta ” lasten elatusvelvollisuus alkaa todellakin jo lasten syntymästä. Tässä ei ole kuitenkaan siitä kyse. Vaan siitä, että harva 17 -vuotias on muuttanut jo kotoa pois. Lapsilisä on valtion etuus, ja 17 vuotias ei ole vielä aikuinen.

#töitä2021

Hah hah, vai töitä.
Minun 17v lukiolais poikani haki luultavasti jokaikiseen mahdolliseen ja mahdottomaan kesätyöpaikkaan . Tietää kyllä rahanarvon , ihan opettamatta. Ei rahaa= ei uusia vaatteita, koulukirjoja , bussikorttia, polkupyörää, ym ym. Mitään kesätyöpaikka ei tullut !! Hakemuksia jo tammi/ helmi/ maalis / huhti / toukokuussa tehnnyt.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.