Koronavirus aiheuttaa yksinäisyyttä – vanhuksia auttava Sari Nurmo sujauttaa kauppakassiin kirjeen
Eristyksissä elävät seniorit kaipaavat nyt kauppa- ja asiointiapua. Sari Nurmo vierailee päivittäin aina yhdellä auttamiskeikalla. Kohtaaminen ovensuulla voi olla ikäihmiselle päivän odotettu hetki. Sarin vapaaehtoistyö saa välillä liikuttumaan.
Ovikello soi. 85-vuotias Hulda avaa oven ja ottaa HelsinkiMission vapaaehtoisen Sari Nurmon, 44, antaman kauppakassin vastaan hymy huulilla. Vaihdetaan kuulumisia, ja Hulda kyselee Sarin koiranpennun Brunon puuhista.
”Juttelemme usein kukista ja eläimistä”, Sari ja Hulda kertovat.
”Pidämme niistä molemmat.”
Sari osallistui HelsinkiMission senioreiden keikka- ja tukihenkilötoiminan koulutukseen tammikuussa ja aloitti vapaaehtoistoiminnan helmikuussa. Hänestä on tulossa Huldan vakituinen tukihenkilö.
Lisäksi Sari tekee kauppa- ja asiointiapukeikkoja, nyt koronakriisin aikana päivittäin. Hän on keikoillaan huomannut, että senioreilla on joitakin samoja, yllättäviäkin toiveita.
Haaveissa retket
Ennen koronaa Sari ja Hulda kävivät viikoittain yhdessä ulkona, esimerkiksi kahvilassa. Huldalle siitä oli iso ilo, sillä hän ei uskalla liikkua yksin kaupungilla. Päästä saattaa huimata ja hän tukeutuu rollaattoriin.
”Nyt emme voi ottaa lähikontaktia. Olemme tosin suunnitelleet kesäksi retkiä, esimerkiksi Porvooseen”, Sari kertoo.
Samalla voisi pistäytyä Brunbergin tehtaanmyymälässä ja kahvilassa. Kahvitteluhetkiä moni Sarin auttama seniori kaipaa, ja kauppalistalle on yleensä kirjattu kahvimaito.
Nyt koronaviruksen ja tartuntavaaran vuoksi läheiset kontaktit eivät sovi. Kahvittelun sijaan HelsinkiMission vapaaehtoisia kannustetaan soittamaan ja kirjoittamaan senioriystävilleen. Sarikin sujauttaa aina kuulumisiaan kirjeessä Huldan kauppakassiin.
Yksinäisen luo ilman kiirettä
Hulda mainitsee useaan otteeseen, että asuu yksin. Oman tyttären vierailut ovat aina odotettu hetki. Onneksi on myös HelsinkiMissio.
”Sari on ollut niin hyvä minulle. Parturissakin kävimme ennen tätä koronaa.”
Opintovapaalla toimittajan työstään oleva Sari näkee seniorien keskuudessa paljon yksinäisyyttä. Siksi hän ei halua rynnätä kenenkään luokse kiireessä. Ennen koronaa Sari varasi tapaamisiin Huldan kanssa pari kolme tuntia.
Sari selvästi nauttii tehtävästään. Toisen ilo tuo itsellekin suurta iloa.
”Teen tätä täydellä sydämellä.”
Ystävää ei teititellä
Kauppakeikoilla Sari on tavannut monenlaisia ihmisiä. Joku haluaa jutella ovensuussa, toinen pyytää jättämään kassin oven taakse. Se, mikä ikäihmisiä Sarin mukaan yhdistää, on se, että he eivät halua tulla teititellyksi.
”He haluavat ystävän. Eikä ystäviä teititellä.”
Myös Sarin kuulumiset ja kertomukset yleensä kiinnostavat, kunhan seniorille ei ala lässyttämään.
”Eräs rouva sanoi, että häntä inhottaa, kun hänelle puhutaan kuin lapselle. Onhan hän hento, mutta aikuinen nainen.”
Miehiä Sari ei ole vielä päässyt auttamaan. Ensimmäinen apukeikka herran luo on ensi viikolla.
Sari on ymmärtänyt, että moni kokee avun pyytämisen jopa nöyryyttävänä. Huldakaan ei halua oikeaa nimeään lehtijuttuun, vaikka pitää apua tärkeänä ja suosittelee sitä kaikille tuttavilleen.
Ja joka kerta Sari saa kiitosta tukemiltaan senioreilta. ”Siunausta. Olet enkeli!” ”Olet taivaanlahja!” saattaa lukea kauppalistan kulmassa.
Huldan nimi on muutettu.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Koronavirus aiheuttaa yksinäisyyttä – vanhuksia auttava Sari Nurmo sujauttaa kauppakassiin kirjeen