Koronavirus eristää seniorit kotiin – miksi kaikki iäkkäät eivät halua apua?

Onko iäkkäälle noloa pyytää apua? Vaiko itse pärjääminen kunnia-asia? Moni ihmettelee senioreja, jotka eivät tunnu välittävän liikkumissuosituksista.

Kaupassa näkyy monia yli 70-vuotiaita, vaikka heille koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla vakava. Sosiaalisessa mediassa keski-ikäiset tuskailevat, miten saisivat vanhempansa uskomaan, että nyt täytyy pysyä kotona.

Miksi moni seniori lähtee asioille, vaikka media tulvii tietoa koronaepidemiasta?

Yli 70-vuotiaat ovat sukupolvea, jotka kasvatettiin lapsesta pitäen pärjäämään itse, psykologi Soili Poijula vastaa. Joidenkin mielestä avun pyytäminen voi tuntua jopa häpeälliseltä.

Lue myös: Koronakriisi saa meidät auttamaan toisiamme, mutta miten kauan tsemppihenki kestää – ja mitä sitten seuraa?

Joku haluaa säilyttää edes osan ihmiskontakteista, toinen valita itse kaupasta tomaattinsa ja kolmas ei ymmärrä,  että sairastuessaan saattaa viedä tehohoitopaikan toiselta, sääntöjä noudattaneelta.

Kaikilla ei myöskään ole lapsia, ystäviä tai tuttavia, jotka voisivat tai haluaisivat auttaa. Ehkä joku miettii, kehtaisiko apua ottaa vastaan täysin vieraalta.

Lue myös: Tunnetko olosi yksinäiseksi? Lue nämä psykologin sanat, jotka tuovat lohtua ja ymmärrystä poikkeukselliseen tilanteeseen

Senioreiden kauppalistassa toiveet ovat varsin perinteisiä.

Senioreiden kauppalistassa toiveet ovat varsin perinteisiä. Kuva: Otavamedia

Voiko auttajaan luottaa?

Kysymys saattaa olla luottamuksesta: haluaako vieras auttaja minulle hyvää? Vapaaehtoisia koordinoivilla tahoilla on oma vastuunsa.

Yhdistyksissä ja seurakunnissa vapaaehtoisiksi ilmoittautuneet saatetaan haastatella, ja monet kunnat ovat ryhtyneet soittamaan ikäihmisilleen ja tarjoavat apua viralliselta taholta. Esimerkiksi Helsingissä tämä apu koskee vain yli 80-vuotiaita kaupunkilaisia.

Seurakunnat ovat aktiivisia auttajia. Haagan seurakunnan toimintaan ilmoittautui heti lukuisia auttajia, ja kun puskaradio alkoi toimia, myös avun tarvitsijoita.

Seurakunnassa vapaaehtoiset haastatellaan, mutta asenne on selvä:

“Luotamme ihmisiin ja yhdessä löydämme kullekin sopivat tavat tehdä vapaaehtoistyötä”, tähdentää vapaaehtoistoimintaa koordinoiva Pauli Virtanen.

Lue myös: Pappi Kai Sadinmaa näkee kriisitilanteessa myös toivoa: ”Voimme hiljentyä ja nähdä, mikä on oleellista”

Avainsanat

Keskustelu

Ymmärrän ihan hyvin, ettei kaikki halua pysyä kotona. Muutenkin vanhempana joutuu paljon olemaan seiniensä sisällä ja sosiaalinen ystävä tm. verkko normaalistikin voi olla todella Nollakin. Kauppareissut ja asioidensa itse hoitaminen on tärkeitä dementoitumisen estoa ja piristyksiä riskistä huolimatta.
Sitä ei kukaan vierestä hoito-ohjeita antavat taida muistaa.
Ohjeita antavat ovat ns. Hyväosaisia tässäkin suhteessa.
Jokaisella on oikeus ottaa riski ja sairastua, jos niin käy ja haluaa.
Kaikille kuolemanpelko ei ole syy olla elämättä kuten parhaalta tuntuu.
Omatoimisuus on monelle ykkösasia niin kauan kuin siihen kykenee.
Iäkäs mummu totesi kerran, että se on sitten Kohtaloni.
Normaaliflunssaankin kuollaa paljon enemmän joka vuosi.
Rokotuspiikkejäkään ei influenssaan kaikki ota, koska niiden teho on useimmiten osu vai uppos, ja sairastut niiden vuoksi aina alkuun.
Senkin voi jättää ottamatta, ei ole pakollista.
Rokotuspiikkejäkin voi mitoittaa sen mukaan vähemmän, ettei mene roskiin kuten uutisissa kerrottiin tapahtuvan.
Suurempi pakko pitää olla lasten perusrokotuksille, niistä moni vakaumuksensa tm.vuoksi jättää lapsensa suojaamatta ja saa aikaan jo pois kartalta saadut Taudit uudestaan leviämään kuten Tuhkarokot, Poliot ym. joihin lapset pieninä pitäisi rokottaa aina kysymättäkin.

Iäkäs kaupankävijä voikin olla alle 70v. Ikäistään vanhemman näköinen.
Aika monessa maassa on tuo ikäraja 65v. tai peräti 60v.

Kommentoi juttua: Koronavirus eristää seniorit kotiin – miksi kaikki iäkkäät eivät halua apua?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X