Tarinat

Kotilieden lukijat paljastavat – tällainen olisi unelmieni äitienpäivä

Kysyimme Kotilieden lukijapaneelilta, millaisia perinteitä heidän äitienpäiväänsä kuuluu ja miten he mieluiten viettäisivät juhlapäivää. Paljastui, että kaikkein tärkeintä äideille on yhdessäolo, mutta muitakin toiveita esitettiin.

Äitienpäivään liittyy paljon rakkaita perinteitä, jotka toistuvat samankaltaisina vuodesta toiseen – ainakin niin kauan kuin lapset asuvat kotona. Moni lukijakyselyyn vastannut äiti painottikin perheenkeskeistä laatuaikaa kuvaillessaan unelmiensa äitienpäivää.

Lue, millaisia ajatuksia ja toiveita äitienpäivä Kotilieden lukijoissa herättää.

Toiveissa herkkuja ja yhdessäoloa

”Nyt kun nuorinkin lapsistani on jo täysi-ikäinen ja kaksi vanhempaa lasta asuvat omillaan, arvostaisin eniten yhteistä hyväntuulista ja aikatauluttamatonta aikaa. Toki äitienpäiväkakku ja hyvä ateria ovat kivoja tapoja viettää aikaa yhdessä. Ateria voisi toisaalta olla hyvinkin yksinkertainen, jotta kenelläkään ei kuluisi aikaa valmistuksessa. Nuotioretki takametsään tai pihalle makkaran ja voileipien kera taitaisi oikeastaan tässä vaiheessa elämää voittaa hienon aterian.”

”Unelmieni äitienpäivä olisi, että sänkyyn tulisi brunssi, jossa olisi ainakin tirisevää pekonia. Ja juomaksi kuohujuomaa. Päivä jatkuisi laiskottelun merkeissä ilman mitään suunnitelmia.”

”Toivon ihan vaan oleilua mun rakkaitten (tyttären perhe + oma aviomies) kanssa. Vaikka jokin hauska kaikenikäisten kulttuurielämys. Konserteissa on käyty ja balettiesityksiä nähty, eli unelmat ovat kyllä toteutuneet milloin missäkin muodossa.”

”Molemmat lapseni ja kaikki lapsenlapseni minun luonani. Kunhan vaan joku muu tekisi tarjoilut ja siivoaisi. Pitopalvelu olisi mainio ratkaisu. En jaksa itse stressata itseäni ruuanlaitolla. Lisäksi porukkaa on sen verran paljon, että on vaikea mahtua ruokailemaan.”

”Parhaiten mieleeni on jäänyt äitienpäivä, jonka yliopistossa siihen aikaan opiskellut tyttäreni minulle järjesti. Oli aurinkoinen, kuulas kevätpäivä ja tyttäreni vei minut Stadionin torniin (hän muisti minun kertoneen, että en koskaan Helsingissä asuessani ollut ehtinyt käydä siellä). Ihailimme pitkään Helsingin maisemia ja sitten lähdimme yhdessä syömään. Sain häneltä kauniin ruusukimpun ja kirjan lahjaksi. Kirjat ovat meidän molempien lempilahjoja.”

”Koko perheen kera jossakin ihanassa paikassa, vaikka kylpylässä, jolloin saisimme vaan olla yhdessä ja pääsisimme valmiiseen pöytään. Herkkuja tietysti pitäisi olla joka käänteessä.”

Perinteet ovat rakkaita niin äidille kuin lapsillekin

”Miten kauniina aurinko aamulla nousi, valkohattarat taivahan sinessä sousi Ne pilvet ja aurinko tiesivät varmaan, tämä sunnuntaipäivä on äitini armaan”

Tämän runon lausuimme joka äitienpäivä. Aina oli joku lausumassa, koska meitä on viisi sisarusta. Aamuvarhaiset vuokkoretket, hipihiljaiset hääräilyt keittiössä, yhteinen aamiainen juhla-astioin ja liinoin kuuluivat äitienpäiväämme. Me emme kantaneet kahvia sänkyyn ja isäkin pääsi mukaan nauttimaan. Kortit ja lahjat olivat asiaankuuluvia, koskaan ei mitään suurta, lähinnä itsetehtyä ja hauskaa. Kun olimme pieniä koululaisia, oli koululla äitienpäiväjuhla, johon osallistuimme. Joskus pakkauduimme isän kuplavolkkariin ja körötimme mummolaan, jonne oli parin tunnin ajomatka. Matkalta poimittiin valkovuokkoja mummolle. Vieläkin muistan vuokkopientareet, kun kuljen noilla seuduilla.”

”Edellisenä päivänä leivottiin täytekakun pohja, ja kävimme hakemassa äidille ruusun ja lahjan. Heräsimme pikkuveljeni kanssa aikaisin aamulla ja suljetun keittiön oven takana teimme kakun valmiiksi ja yritimme olla hiljaa, että äiti ei heräisi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kun kaikki oli valmista, veimme kahvit ja lahjat äidille sänkyyn, ja odotimme malttamattomina, että pääsisimme syömään kakkua, jonka olimme itse valmistaneet.”

”Itse tehty äitienpäiväkortti ja valkovuokkokimppu heti aamulla äidille toki lahjan kera. Lahja oli yleensä rahallisesti vaatimaton ja usein se oli ruukkuruusu. Äiti valmisti vähän juhlavamman aterian perinteisesti klo 12, kuten aina sunnuntaisin. Iltapäiväkahveille menimme koko perhe molempien mummojen luokse, jonne oli tullut muitakin lapsia lapsineen. Sunnuntaiksi pukeuduimme aina vähän paremmin ja kyläilyyn etenkin. Niin myös äitienpäivänä.”

”Haettiin luonnonkukkia, valko- ja sinivuokkoja metsästä, myöhemmin tuli mukaan äitienpäiväruusu ruukussa. Se haettiin lähipuutarhasta. Ruoka oli tavallista sunnuntairuokaa ja saatiin myös täytekakkua. Radiosta kuunneltiin ohjelmaa, ja meillä tytöillä oli pyhämekot päällä niin kuin muutenkin oli tapana 50-luvulla.”

Lasten apurina hyörii isä

”Heräsin aikaisin isäni kanssa ja lähdimme pyöräilemään ja keräämään äidille valkovuokkoja. Äiti jäi kotiin nukkumaan. Kun tulimme kotiin, keitimme kahvia ja teimme äidille aamupalaa. Aamupalan tarjoilimme äidille sänkyyn onnittelujen kera.”

”Aamu alkoi toinen toisemme herättelyllä, sitten keittiöön valmistamaan äidille kahvitarjoilua sänkyyn vietäväksi. Koulussa tehdyt kortit laitoimme tarjottimelle kahvikupin ja voileipien tai pullan seuraksi. Jos olimme kerännet valkovuokkoja, ne laitettiin keittiön pöydälle odottamaan äitiä.

Usein isä oli ostanut ruukussa kasvavan äitienpäiväruusun. Joskus oli pieniä lahjoja yksi jos toinenkin valmistellut salaa ja ne vietiin myös tarjoilun mukana äidille. Ensin kuitenkin laulettiin oven takan muutama laulu ja lisää lauluja esitettiin äidin nauttiessa aamukahviaan. Asiaan kuuluivat myös onnitteluhalaukset ja selitykset lahjoista, joiden avaamista jännittyneenä seurasi kukin oman pakettinsa kohdalla. Mitähän äiti sanookaan? Tykkääkö lahjastani? Meitä oli parhaimmillaan viisi sisarusta, ikähaitari 16 vuotta. Vanhimpana vastasin asioitten sujumisesta ja iän myötä tuli sekin yllätys, että laulaessani minua alkoi itkettää kauniin hetken herkkyys.”

”Isä herätti minut, sitten menimme makuuhuoneen oven taakse ja lauloimme: onnen kyyhky lentää, kaukomaille entää..”

Lue myös: Lukijoiden kauneimmat äitienpäivärunot – valitse mieleisesi Äitienpäivä on lähtöisin Yhdysvalloista Askartele äitienpäiväkortti Mitä äidille lahjaksi? Äitienpäivän hemmotteluaamiainen