Tarinat

Ukrainan kriisi synnytti halun auttaa: Liisa avaa kotinsa pakolaisille – asiantuntija kertoo, mitä pakolaisten majoittamista harkitsevan pitää tietää

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan, suomalaisten auttamisinto roihahti. Kotimajoitusverkosto on saanut lyhyessä ajassa satoja yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olisivat valmiita majoittamaan Ukrainasta saapuvia pakolaisia luonaan.

Kolme päivää sodan alkamisen jälkeen Liisa Välilä istui junassa matkalla töihin Helsinkiin, kun hän päätti, että hänen oli tehtävä jotain auttaakseen. Liisan tyttärellä oli kiovalainen työtoveri, jonka kohtalo huoletti koko perhettä. Tytär kuuli työtoverilta päivittäin uutisia suoraan Ukrainasta.

Liisa kaivoi puhelimen esiin ja näpytteli Jumesniemen kyläyhdistyksen sivuille päivityksen, jossa hän kertoi alkavansa kerätä vaatteita ja muita tarvikkeita Suomeen saapuville ukrainalaisperheille. Päivityksen loppuun hän lisäsi, että keräisi myös yhteystietoja ihmisiltä, jotka olisivat valmiita majoittamaan ukrainalaisperheen myöhemmin luokseen.

Ihmisten auttamishalu yllätti. Päivitys levisi ja vain viikossa kylän pieni kirkko oli tuotu täyteen tarpeellista tavaraa. Liisalla oli myös yhtäkkiä koossa yli 20 potentiaalisen majoittajan lista. Joukossa oli erityisesti lapsiperheitä.

Liisalle ja hänen miehelleen Juhalle oli heti selvää, että myös he majoittaisivat luokseen apua tarvitsevan perheen, vaikkei heillä ollut vastaavanlaisesta majoittamisesta aikaisempaa kokemusta. Rintamamiestalosta liikenisi pari huonetta.

”Anoppini on kokenut aikoinaan kaksi evakkomatkaa Karjalasta äitinsä ja pienten sisarustensa kanssa. Nyt meillä on mahdollisuus auttaa, joten autamme”, Liisa sanoo.

Liisa on ollut viime päivät tiiviissä yhteydessä Kotimajoitusverkoston Tampereen osaston kanssa. Ensimmäiset ukrainalaisperheet ovat jo Suomessa. Tilanne kehittyy koko ajan.

Lue myös: Eeva Kilpi pakeni lapsena sotaa Karjalasta – muistot evakkomatkoista nousevat yhä uniin

Moni auttaa jännityksestä huolimatta

Kotimajoitusverkostoilla on jo suunnitelmat esimerkiksi siitä, miten pakolaisina saapuvat lapset pääsevät täällä kouluun ja mitä töitä Tampereen seudulla olisi tarjolla. Tämä on Liisan mukaan tuonut turvaa monelle majoittajalle.

Liisaa itseään vieraan perheen vastaanottaminen ei juurikaan jännitä.

”Se on varmaan vähän luonnekysymys. Kun kohtaan kriisitilanteen, tapani on toimia. Puikot ovat viuhuneet viime päivät junassa, kun olen neulonut vauvoille sukkia.”

Vieraat ihmiset ovat Välilöiden kotona myös suhteellisen tuttu näky, sillä pariskunta pitää kaupunkikodissaan terapiavastaanottoa. Liisan lapsuudenkodissa kaikilta syömään tulleilta kysyttiin aina myös, jäävätkö nämä yöksi.

”Vieraat ihmiset ovat samalla lailla ottaneet omat lapsemme aikoinaan ulkomailla vaihdossa lämpimästi vastaan.”

Pappina ja psykoterapeuttina Liisa on tottunut toimimaan vieraiden ihmisten kanssa. Siksi hän arvostaakin erityisesti majoittajia, joille se ei ole tuttua ja jotka ovat jännityksestään huolimatta valmiita auttamaan ja avaamaan kotinsa ovet.

Nyt pariskunta laittaa paikat kotonaan valmiiksi siltä varalta, että heille saapuu pian vieraita. Välilät ovat varautuneet majoittamaan luokseen perheen niin pitkäksi aikaa kuin tarvitaan.

Onnistunut kotimajoitus on tasavertaista ja vapaaehtoista

Pakolaisten kotimajoittaminen kiinnostaa nyt valtavaa joukkoa suomalaisia.

”Olemme saaneet viime päivinä satoja yhteydenottoja. Pelkästään verkoston Facebook-ryhmään on liittynyt yli 2000 uutta ihmistä”, Kotimajoituksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen kertoo. Kotimajoituksen tuki ry on Kotimajoitusverkoston tukiyhdistys.

Kotimajoitusverkosto on vapaaehtoisten muodostama valtakunnallinen kansalaisverkosto, jonka tavoite on, että mahdollisimman moni turvapaikanhakija voi halutessaan asua turvapaikkaprosessin ajan kodissa vastaanottokeskuksen sijaan. Verkosto tekee yhteistyötä viranomaisten, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja tällä hetkellä myös esimerkiksi ukrainalaisyhteisön kanssa.

Kotimajoitus ei ole luonteeltaan kriittisen vaiheen hätämajoitusta, josta viranomaiset ja vastaanottokeskukset huolehtivat.

”Tuemme harkittuja kotimajoituksia tyypillisesti turvapaikanhakijoille, jotka ovat jo vastaanottopalveluiden piirissä. Ensi- ja päävastuu maahan saapuvista ukrainalaisista on viranomaisilla. Pyrimme siihen, että syntyvät kotimajoitussuhteet ovat aina mahdollisimman punnittuja ja osapuolet sitoutuvat niihin täysin vapaaehtoisesti.”

Kotimajoituksen tarve ei ole uusi ilmiö. Kotimajoitusverkosto sai alkunsa vuonna 2015, kun Suomeen saapui yli 30 000 ihmistä muun muassa Syyriasta, Irakista ja Afganistanista.

”Suomessa on tälläkin hetkellä täällä jo pidempään olleita turvapaikkaa hakevia ihmisiä, jotka saattavat etsiä kotimajoitusta. Kyse ei siis ole pelkästään ukrainalaisista.”

Ukrainalaisten pakolaisten ei nyt EU:n sisäministerien erikoispäätöksellä tarvitse hakea turvapaikkaa EU:n alueelta, mutta heille tarjotaan Suomessa vastaanottopalveluita vastaavasti kuin turvapaikanhakijoille.

1–3 vuoden tilapäinen työntekoon oikeuttava oleskelulupa tarkoittaa ukrainalaisille myös oikeutta koulunkäyntiin ja pääsyä terveydenhuoltoon.

Lue myös: Seura: Ukrainalainen Iryna, 23, pakeni sotaa Suomeen – poikaystävä jäi sotimaan Ukrainaan

Kotimajoitus nopeuttaa kotiutumista

Kotimajoitus edistää kaksisuuntaista kotoutumista. Kotoutuminen nopeutuu, kun turvapaikanhakija saa heti luontevia kontakteja paikallisiin, oppii kieltä ja pystyy jatkamaan elämäänsä kodinomaisessa ympäristössä.

”On iso asia, että Suomeen saapuva ihminen pääsee pian osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöä. Vastaanottokeskuksissa elämä saattaa olla laitosmaista, eikä laitostuminen ole minkään väestöryhmän etu”, Aaltonen sanoo.

Kotimajoituksen myötä suomalainen yhteisö rakentuu samalla yhdenvertaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi, ja syrjivät asenteet vähentyvät. Majoittaja pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja olemaan osa merkityksellistä kansalaistoimintaa.

”On valtava rikkaus, että molemmat osapuolet voivat kotimajoituksessa oppia toisiltaan. Harkitussa majoitustoiminnassa majoittajat tietävät, mihin ryhtyvät ja ovat valmistautuneita. Lisäksi molemmat osapuolet saavat verkostoltamme tukea prosessin eri vaiheissa. Toki tuemme myös kotimajoittajia, jotka ovat aloittaneet muuten kuin verkostomme kautta.”

Lue myös Anna.fi: Rea Tallgren avasi kotinsa Ukrainasta paenneelle pikkutytölle – ”Vielä reilu viikko sitten hänellä oli kotimaa ja koti”