Tarinat

Kuulutko suuriin ikäluokkiin? Silloin muistat, kun nämä nyt arkiset asiat olivat vielä outoja

Missä säilytettiin voipakettia ennen jääkaappia tai miten taudit parannettiin ennen kuin penisilliini oli keksitty? Suurten ikäluokkien suomalaiset saattavat vielä muistaa.

Suuret ikäluokat, siis sodan jälkeen vuosina 1946–1950 syntyneet ihmiset ovat kokeneet elämänsä aikana kaikki Suomen suuret mullistukset. He ovat opetelleet ensimmäisinä monet sellaiset asiat, jotka ovat meidän muiden arjessa täysin tavallisia.

Suuret ikäluokat syntyivät maahan, jossa asuttiin maaseudulla, kuljettiin hevosilla ja lähetettiin käsin kirjoitettuja kirjeitä. Eläkkeelle he ovat jääneet kaupunkilaisina, jotka voivat hankkia sähköauton ja sinkauttaa sekunneissa viestin toiselle puolelle maapalloa.

Lue myös: Suuret ikäluokat ovat kärsineet vanhempiensa sotatraumoista

Listasimme yhdeksän asiaa, jotka suuret ikäluokat ovat ottaneet käyttöön ja opetelleet elämänsä aikana. Lisää esimerkkejä löytyy tamperelaisen Kristiina Harjulan kirjasta Ollaanko me jo vanhoja, jossa hän käy läpi suurten ikäluokkien historian.

1. Jääkaappi toi kotiin tuoreen lihan ja kalan

Vielä 1950-luvulla yli kolme neljäsosaa suurten ikäluokkien sukupolvesta asui maalla taloissa, joissa ei ollut sähköä, Kaupungeissa he syntyivät hellahuoneisiin, joista muutettiin pikkuhiljaa elintason noustessa rintamamiestaloihin ja aravaosakkeisiin.

Lue myös: Hilkka Olkinuora kolumnoi suurten ikäluokkien kahden hoivan loukusta

Elämä alkoi kodissa, johon tuli kylmä vesi. Vessaan piti kävellä pihanperälle huussiin. Keittiö saatettiin jakaa toisen perheen kanssa.

Ruokatieto-sivuston mukaan vuoden 1948 työtehomessuilla esiteltiin ihannekeittiö, jossa oli kuivauskaapin ja tiskialtaiden lisäksi kuuma ja kylmä juokseva vesi, sähköhella, pyörivä kulmakaappi kattiloita varten, pyyhekaappi sekä korkea keittiöjakkara.

Ennen jääkaappia kaikki mahdollinen haettiin tuoreena kaupasta. Kaupunkilaiset saattoivat pitää voita ja maitoa ikkunan välissä. Ruoka pilaantui helposti ja säilyvyttä parannettiin suolaamalla, kuivaamalla ja hapattamalla.

Tavallisille perheille alkoi ilmestyä jääkaappeja 1950-luvulla, vaikka ne olivatkin vielä hyvin kalliita. Jääkaapin myötä ruokapöytään ilmestyi aiempaa useammin tuoretta kalaa tai lihaa.

Markus-setä viihdytti lapsia radiossa

2. Radiossa soivat Lauantain toivotut levyt

Teini-ikäisinä suuret ikäluokat kuuntelivat vanhempiensa tavoin paljon radiota. Vuonna 1955 Suomessa lunastettiin miljoonas radiolupa.

Pianon koskettimia muistuttavista nappuloista väännettiin kuulumaan Suklaasydän, Kuningaskobra ja Tiikerihai. Pekka Lipposen nimen tiesivät kaikki, samoin Markus-sedän lastentunnit.

Kun Lauantain toivottujen levyjen vakava osuus oli ohitettu, radioaalloilla soi nuoreen polveen vedonnut kevyempi ohjelmisto.

Sillä oli tosin rajansa. Reino Helismaan Rovaniemen markkinoilla löi alkutahdit rillumarei-musiikille, jonka esittäminen ei radion pääjohtajan Hella Wuolijoen mielestä vielä 1950-luvulla sopinut soitettavaksi radiossa.

3. Äitiyspakkauksen pahvilaatikolla tauteja vastaan

Heti sodan jälkeen, vuonna 1944 Suomessa säädettiin kansanterveyslaki, joka velvoitti jokaista kuntaa perustamaan äitiys- ja lastenneuvolan neljän vuoden kuluessa. Ajatus ei ollut suomalaisten oma, mutta neuvolan ilmaisuus ja verkoston laajuus oli.

Tuleva äiti sai neuvolassa käytyään myös äitiyspakkauksen, jossa oli aluksi aikuisen lakana, flanellikapalot, sideharsovaippoja, emalivati ja paperipatja. Näihin päiviin säilynyt laatikko oli tarkoitettu vauvan ensimmäiseksi vuoteeksi. Sen erityinen tarkoitus oli suojata vauvaa tarttuvilta taudeilta ahtaissa asunnoissa.

Ensin pakkaus annettiin vain vähävaraisille äideille, vuodesta 1949 lähtien kaikille.

2000-luvulla tämä suurten ikäluokkien vauvasänky sisältöineen palkittiin parhaana suomalaisena keksintönä kautta aikain.

1940-luvun äitiyspakkaus

4. Penisilliini pelasti tuberkuloosilta

Nuorelle äidille tarkoitetussa kasvatusoppaassa varoiteltiin 1940-luvun lopussa pelätyistä lapsuusajan taudeista, hinkuyskästä, tuberkuloosista ja kuristustaudista eli vaaralliseksi kehittyneestä kurkkumädästä.

Sodan jälkeen pelkästään tuberkuloosiin menehtyi vuosittain tuhansia lapsia.

Kaikki muuttui, kun markkinoille tuli ihmelääke nimeltä penisilliini. Ensim­mäistä kertaa sitä käytettiin las­ten tuber­ku­loo­sin parantamiseen Lastenk­li­ni­kalla kesällä 1947. Lää­kettä oli tuolloin saatu Suo­meen Uni­cefin avus­tuk­sella.

Vuonna 1951 lääke tuli apteekkeihin kaiken kansan saataville, ja kuolleisuus lähti nopeaan laskuun.

5. Farkkutehtaan ovet oli pakko lukita

1960-luvun alussa trendikäs nuoriso alkoi liikkua farmarihousuissa. Ensimmäisillä teollisesti valmistetuilla farkuilla oli hieno nimi, James Dean-housut. Tosin tytöt saivat pitää näitä muotihepeneitä vain vapaa-ajalla, sillä koulussa tytöt saivat pitää housuja vain urheilupäivinä, eikä silloinkaan farkkuja.

Farkut rantautuivat Suomeen merimiesten mukana. Mattisen teollisuutta pyörittäneet Ole Salonen ja Sakari Mattinen ostivat sellaiset, purkivat, kaavoittivat ja alkoivat valmistaa teollisesti tehtaallaan Heinolassa.

Leena Voutilaisen kirjoittaman James päällä joka säällä -kirjan perusteella vuonna 1959 tehdas valmisti 43 ooo housut ja seuraavana vuonna jo 114 000 paria.

Tuolloin tehtaan ovet piti napsauttaa lukkoon, sillä kiivaat asiakkaat parveilivat ovien takana. Kaupoista farkut myytiin nopeasti loppuun.

Paul Anka Helsingissä

6. Paul Anka ensimmäisenä poptähtenä Linnanmäellä

Suuret ikäluokat olivat ensimmäisiä suomalaisia, joiden elämässä voi puhua nuoruudesta, lapsuuden ja aikuisuuden väliin ujuttautuneesta erityisestä elämänvaiheesta.

Nuoruuteen kuului tietysti nuorisokulttuuri, joka levisi musiikin välityksellä maasta ja maanosasta toiseen.

Kun amerikkalainen supertähti Paul Anka vuonna 1959 esiintyi Linnanmäellä, kymmenet poliisit olivat varmistamassa 18-vuotiaan maailmantähden turvallisuutta teini-ikäisen yleisön keskellä.

7. Ehkäisypilleri mullisti naisen elämän

E-pilleri mullisti naisen elämän 1960-luvulla. Pienen pillerin ansiosta nainen sai pikkuhiljaa mahdollisuuden hallita omaa ruumistaan. Käsitys seksistä alkoi muuttua, kun pelko raskaaksi tulemisesta väheni.

Lääkintohallituksen apteekkitoimisto myönsi e-pillerille myyntiluvan huhtikuussa 1964.

Alussa pillereiden hormonimäärät olivat niin suuria, että ne aiheuttivat paljon sivuvaikutuksia.

”Naisten kesken vitsailtiin, että e-pillerin aiheuttamat haluttomuus, ärtyneisyys ja vuotohäiriöt hoitivat jo ehkäisyn sinällään”, muistelee Vappu Taipale myöhemmin Lääkärilehdessä.

Kalevi Keihänen

8. Keihäsmatkoilla kostealle lomalle Kanarialle

1960-luvulla suomalaiset pääsivät nauttimaan etelänlomista. Edellisellä vuosikymmenellä oli tehty ensimmäiset tilauslennot Kanariansaatille Las Palmasiin. Se kävi kätevästi olympiavuonna valmistuneelta Helsinki-Vantaan lentokentältä. Toki etelänlomailu oli vielä kallista ja hankalaa, eikä lomaakaan ollut niin paljon, että kotoa olisi voinut poistua viikkokausiksi.

Kalevi Keihänen toi massamatkat kaiken kansan ulottuville. Keihäsmatkat kiikuttivat satojatuhansia suomalaisia Espanjaan ja Kanarialle vuosina 1965–1974. Keihänen vauhditti matkojensa menekkiä mainostamalla niitä viinalla tyyliin ”Otatte vain pienet ja olette perillä”.

9. Naispappeutta odotettiin yli 20 vuotta

Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6. maaliskuuta 1988. Täpötäysissä kirkoissa vihittiin papiksi yhteensä 94 naista.

Suomi salli naispappeuden pohjoismaisia naapureitaan myöhemmin. Tanskassa naispappeja on ollut 1940-luvulta, Ruotsissa 1950-luvulta ja Islannissakin jo  1970-luvulta.

Suomessakin naispappeudesta äänestettiin kirkossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963. Silloin se jäi vain haaveeksi.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kuulutko suuriin ikäluokkiin? Silloin muistat, kun nämä nyt arkiset asiat olivat vielä outoja

Riitta Korhonen

Meillä oli muuratut isot maakellarit,keväällä sinne nostettiin( sahanpurua) väliin paksuja jää lohkoja.oli syvä kaivo ja siinä oleva vesi kylmää,oli toinenkin kaivo johon laskettiin maitotonkat jäähtyyn.Oli myös laudoista tehty vesiränni,jota pitkin juoksutettiin vesi karjakeittiön säiliöihin!! Ja tietysti pumppu jolla vesi nostettiin.

Nimimerkki En viitsinyt lukea pitemmälle

1. Jääkaappi toi kotiin tuoreen lihan ja kalan
Lainaus kirjoituksesta:
Vielä 1950-luvulla yli kolme neljäsosaa suurten ikäluokkien sukupolvesta asui maalla taloissa, joissa ei ollut sähköä, Kaupungeissa he syntyivät hellahuoneisiin, joista muutettiin pikkuhiljaa elintason noustessa rintamamiestaloihin ja aravaosakkeisiin.

Jo tämä 1. kohta tuntuu oudolta. Mistä tieto sähköttömien talouksien määrästä on peräisin? Olen syntynyt 1946, asunut pienessä kirkonkylässä ja siellä kaikissa taloissa oli sähköt.
Eivät kaikki suurten ikäluokkien lapset syntyneet hellahuoneisiin! Kyllä monilla perheillä oli jo silloin isompi kaupunkiasunto, joko oma tai vuokrattu tai omakotitalo.

Hoksu

Sähköttömissä talouksissa asuvien määräksi kerrottu 3/4 epäilyttää, koska ilman sähköä oli 50-luvun alkupuolella maallakin vain sivukyliä tai niitten yksittäisiä talouksia.
Kansanterveyslaki hyväksyttiin 70-luvun alussa, sitä ennen oli voimassa terveydenhoitolaki.

Synt 1947

Kyllä mä kuljin koulussa pitkissä housuissa tai farkuissa paljon useammin kuin hameessa. Ei se kiellettyä ollut, höpö höpö, ei ainakaan Espoon maalaiskunnassa missä kävin koulua. Ei liioin Stadissa. Ja hirmu tärkeetä että housut oli lantiosta istuvat ja puntit juuri niin kapeet tai leveet kuin muoti kulloinkin määräsi! Nuorisomuoti taisi myös tulla suurten ikäluokkien mukana…

Vapautunut

Kuinka niin pillerit vapautti seksin? Olihan kondomit jo paljon paljon aikaisemmin. Eikö ne olleet uudet asenteet jotka vapautti? Minusta uudet asenteet ja tavat tuli jo joitakin vuosia ennen kuin pillerit oli kaikkien saatavilla. Mehän käytettiin kondomeita.

Vastaa käyttäjälle HoksuPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.