Tarinat

Lammilainen Kati metsästää ympäri vuoden: ”Luoti on eläimelle armollisempi kuolema kuin sairaus”

Lammilainen opettaja Kati Heinonen on metsästänyt lapsesta asti, tutkinut harrastuksensa vaikutusta ihmisiin ja todennut, että metsästys parantaa jopa kansantaloutta.

Olen asunut koko elämäni maalla ja viihtynyt metsällä pikkutytöstä asti. Isäni ja setäni metsästivät, joten aluksi kuljin heidän mukanaan, ja 15-vuotiaana suoritin lopulta itsekin metsästyskortin.

Ensimmäiset muistikuvani metsästämisestä liittyvät mummolan metsästyskoiriin, ja tiedän, että juuri koirat ovat houkutelleet naisia viime vuosina lajin pariin. Siskoni ja moni kaverinikin on ryhtynyt metsästämään hiljattain koiran houkuttelemina.

Itselläni koiria on ollut aina. Ne ovat hyviä kavereita niin metsällä kuin kotonakin.

Lue myös: Raumalainen Leinon perhe metsästää: ”Liharuoka valmistuu aina riistasta, arkena peuran tai kauriin jauhelihasta”

Kati on liikkunut metsällä pikkutytöstä ja metsästänyt teini-ikäisestä.
Kati on liikkunut metsällä pikkutytöstä ja metsästänyt teini-ikäisestä.

Metsästän ympäri vuoden. Ammun pienriistaa ­kuten jäniksiä, sorsia ja metsäkanalintuja, mutta käyn myös ­hirvi-, peura-, karhu- ja ilvesmetsällä. Syksy alkaa elokuussa kyyhkysjahdilla ja päättyy touko-kesäkuussa kesä­pukkijahtiin.

Vietän metsässä muutenkin paljon aikaa. Harrastukseen kuuluu oleellisesti riistakantojen tarkkaileminen, joten liikun lähimetsissä ihan vain kiikaroimassa ja katselemassa eläimiä. Karhun tai peuran näkeminen luonnossa on aina sykähdyttävä näky.

Metsällä en mieti sitä, että olen tässä nyt tappamassa eläintä. Ajattelen metsästämisen olevan enemmän riistanhoitoa. Jos hirviä ja peuroja ei metsästettäisi, liikenneonnettomuuksia tapahtuisi enemmän tai ylisuureksi paisuvaan eläinkantaan leviäisi sairauksia. Luoti on eläimelle minusta armollisempi kuolema kuin sairaus.

Osana riistanhoitoa poistan metsästä myös supikoiria ja muita haitallisia pienpetoja.

Lue myös: Ystävysten tarina – metsästys yhdisti oman tiensä kulkijat.

”En muista, milloin olisi ostanut lihaa kaupasta”

Harjoittelen ammuntaa säännöllisesti ampumaradalla, mutta jokaiselle metsästäjälle voi tulla eteen tilanne, ettei eläin kuole, vaan jää haavakoksi. Silloin on toimittava rauhallisesti, mutta määrätietoisesti ja pyrittävä lopettamaan eläimen kärsimykset nopeasti.

Toimin myös suurriistavirka-avussa poliisin apuna etsimässä ja lopettamassa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita eläimiä.

Lammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana koulutan uusia metsästäjiä. Koulutuksessa korostetaan lakeja ja pykäliä, joita metsästykseen liittyy paljon, koska siinä käsitellään asetta. Myös kestävän kehityksen periaatteet korostuvat ja ne ovat itsellenikin tärkeitä.

Eläin hyödynnetään niin pitkälle kuin mahdollista. Siitä käytetään hyväksi lihan lisäksi sisäelimet, sulat, luut, turkki ja nahkakin.

En muista milloin olisin ostanut lihaa kaupasta. Omaan pöytääni liha tulee siis metsästä, ja metsästän sen verran kuin itse syön. Linnunsulista teen koruja ja turkiksista asusteita, liivejä ja lakkeja. Sisäelimet ja luut menevät koirille ja hirvennahat myyntiin.

Riistanhoidossa esimerkiksi peuroista metsästetään nuoria eläimiä, ja ylipäänsä huolehditaan siitä, että metsään jää lisääntymiskykyisiä yksilöitä.

Ajattelen niin, että luonnossa eläin on saanut elää omalle lajilleen luonnonmukaista ja onnellista elämää. Vaikka Suomessa hoidetaan tuotantoeläimetkin hyvin, riista on tavallaan eettisempää ruokaa.

”Työterveyslääkärikin suositteli: Mene sinne metsääsi”

En ole ainoa, jonka mielestä metsästäminen on terveellinen harrastus. Muutama vuosi sitten opiskellessani terveystieteitä tein terveyskasvatuksen pro gradun metsästämisen hyvinvointivaikutuksista. Lähetin kysymykseni kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin. Odotin saavani 100 vastausta, mutta sainkin 1 817.

Opinnäytteeni perusteella harrastajien mielestä metsästyksessä on hienointa se, että se kohottaa mielialaa ja lisää ylipäänsä tyytyväisyyttä elämään. Todella ­suuri merkitys on myös sosiaalisilla suhteilla ja metsästyskavereilla.

Minusta metsästyksellä on koko kansantaloutta kohottava vaikutus, sillä erityisesti työssäkäyvät naiset olivat opinnäytetyössäni sitä mieltä, että metsästys parantaa työkykyä ja jaksamista ja auttaa palautumaan uupumuksesta.

Kun sairastin pitkittynyttä flunssaa, työterveyslääkärini suositteli: Mene sinne metsääsi, niin paranet.

Katilla on kaverinaan sekä metsässä jämtlanninpystykorva Unelma (vas.) sekä länsisiperianlaika Taiga.
Katilla on kaverinaan sekä metsässä jämtlanninpystykorva Unelma (vas.) sekä länsisiperianlaika Taiga.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Lammilainen Kati metsästää ympäri vuoden: ”Luoti on eläimelle armollisempi kuolema kuin sairaus”

LiSa

Ehkä olisikin hyvä miettiä metsällä ollessa, että siellä ollaan nimenomaan tappamassa elollista olentoa. Siellä ei myöskään olla tappamassa sairaita yksilöitä vai miten kyseinenvhenkilö tekee tautidiagnoosin ennen tappamista ja haluaako hän pataansa juurikin sairaan eläimen? Tappaminen oman hyvinvoinnin edistäjänä kuulostaa lähinnä sairaalta. Koko juttu on metsästäminen naamiointia ”hoidoksi”, mitä villieläimet eivät tarvitse. Ihmettelen, että Kotiliesi julkaisee tällaista patavanhoillista ja luonnonsuojelun vastaista propagandaa aikana, jolloin jäljellä olevaa luontoa kokonaisuudessaan tulisi suojella eikä tuhota.

Tuhotun puutarhan omistaja

Suomalainen peurojen ja kauriiden metsästys on täysin käsittämätöntä touhua: Yli 90% näistä eläimistä ammutaan ruokintapaikalle läheisestä piilokojusta. Tällainen ’metsästys’ ei ole sallittua missään muussa länsimaassa! Lisäksi vieraslaji valkohäntäpeura ja siirtoistutettu metsäkauris eivät täällä tule edes toimeen ilman jatkuvaa talviruokintaa. Nämä eläimet tarvitsevat viljaa ja juureksia noin 1-2 kg/vrk vähintään 5 kk:n ajan (= 150-300 kg/eläin). Kesäajan tämä metsästäjien karja laiduntaa ilmaiseksi kaikkien pelloilla ja puutarhoissa. Aivan törkeä harrastus, jossa säälimättä tuhotaan muiden omaisuutta, levitetään sorkkaeläinten myötä punkkivälitteisiä sairauksia ja aiheutetaan valtavasti liikennekolareita.

Tuhotun puutarhan omistaja

Toivottavasti Kotiliesi tekee jutun siitä, miten metsästäjien Suomeen siirtoistuttama ja talviruokinnalla ylläpitämä valkohäntäpeurapopulaatio tuhoaa maanviljelijöiden työtä, rumentaa maaseutua (kun kaikki pihakukat, pensaat, hedelmäpuut ym. syödään), pakottaa rakentamaan korkeita aitoja vähäisenkin puutarhan ympärille, levittää punkkeja ja aiheuttaa tuhansia liikennekolareita.

Diana Lindeman

Surullista luettavaa, miten tappaminen naamioidaan ”luontoharrastukseksi!” Kehtaakin tappaa karhuja ja ilveksiä! Valkohäntäkauris (valkohäntäpeura) ei oikeesti kuulu Suomen luontoon, kuitenkin metsästäjiä varten niiden kantaa ylläpidetään talviruokinnalla ja sitten ovat muka hyvällä asialla kun tappavat niitä! Metsästäjien koirat vapaana juostessaan tulevat ihmisten pihoille aiheuttamaan hämminkiä ja vaaratilanteita mm hevosille ja koirille. Metsästäjien koirat ovat riistan perässä ryntäilessä myös vaaraksi liikenteelle! Kukaan oikeasti koirastaan tai luonnosta välittävä ei päästä koiraansa vapaaksi metsään missä se voi tulla hirven tallomaksi, tippua kalliolta tai ylittäessään tietä jäädä auton alle! Eikä varsinkaan susialueelle, missä susi, joka kuuluu Suomen luontoon, puolustaa reviiriään ja tappaa myös mm sinne kuulumattomat toiset sudet ja koirat! Oikeat luonnonystävät tähtäävät kameran tähtäimen läpi eläimiä!

JOK

Yhtä teennäistä läppää niin tämä naismetsöstäjän kuin miesmetsästäjienkin omaa häntää kohottava muka pyyteetön tilitys ja oman harrastelen puolustus..

Naava

Kuudes sukupuuttoaalto meneillään ja luontokato, missä on Kotilieden tilannetaju, ko. julkaisu on erittäin surullinen, tyypillinen metsästäjien valkopesu julmalle eläinten tappamiselle, tappamisen ei voi koskaan olla eettistä.
Mihin perustuu ”metsästyksellä on koko kansantaloutta kohottava vaikutus” ? Uskomatonta, on kuin metsään ei voisi mennä ilman asetta.
Tunnen suurta surua ja pelkoa eläinten puolesta nähdessäni metsästäjiä metsässä.
Missä on myötäeläminen ja rinnakkainelo !

Erityislopettaja

Lähinnä maaniselta ja pakkomielteiseltä vaikuttaa suhteensa tappamiseen,miten mahtaa sujua ainoa veretön kuukausi heinäkuu ? Eläinten tappamisesta unelmoiden ?

Wiljam

Mahtavaa Disneymaailman kommentointia.. 😁😲
Akvaariorakkauttako.
Elämä alkaa, ja elämä päättyy. Luonnossa ei ole vanhainkotia, ei kivunlievitystä.
Useimpien eläinten osa on päätyä niitä saaliinaan käyttävien eläinten(kuten ihmisten) toimesta.
Ei voi se ihminen olla kovinkaan paha joka tappaa riistaa. Ei pahempi kuin serkkupojat susi tai kettu.
Kun ihminen tappaa riistaeläimen se pyritään tekemään nopeasti ilman turhaa kiusaamista.
Jonain kauniina tai sateisena päivänä on minun oma hetki kuolla. Mieluiten keskellä luontoa, vaikkapa kesken eräretkeä. Vielä jos joku luonnon eläin saa hyödynnettyä minun kalmoni, sitä parempi. Silloinhan olen osa luonnon energiakiertoa. Olen itse hyödyntänyt elannoksi kasveja, kalaa, riistaa. Mikä olisi hienompaa kun joku nälkäinen eläin hyödyntäisi minut energialähteenään.

T:puolison omaishoitaja

Jos Kati sairastuu, toivottavasti hän osaa lähteä kitumasta ettei tule veronmaksajille sairauskuluja eikä läheisille kärsimystä.

Marja-Leena61

Mitenköhän täällä metsäisestä maailmankolkassa olisi aikoinaan selviydytty, ellei olisi opittu pyytämään ruokaa luonnosta. Jo ammoin naiset opettelivat virittämään ansoja pitääkseen perheen ravittuna.
Toki nykyisin saa ruokaa marketin hyllyltä 😏
Ei luonnossa liikkumiseen ja myös metsästykseen liittyviä eettisiä ja kestävän kehityksen periaatteita ja käytänteitään voi ymmärtää pelkästään lukemalla tai asenteellisten vastarintaan asettumalla.
Toivotan sinulle, Kati, elämysrikkaita päiviä hienon harrastuksesi parissa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.