Leila, 56, kiinnostui vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta Ukrainan sodan vuoksi: ”En voi pelkästään kauhistella, on tehtävä jotain”

Vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa juuri nyt suomalaisnaisia valtavasti. Leila, 56, ja Tiina, 37, haluavat tukea maanpuolustustyötä, koska Ukrainan sota suututtaa heitä. 

Maanpuolustus ei ole aiemmin järin kiinnostanut helsinkiläistä Leila Karjalaista, 56. Muutama viikko sitten hän kuitenkin liittyi Reserviläisliittoon.

Liittyessään hän ei edes kunnolla tiennyt, mitä liitto tekee, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuohutti tunteita niin paljon, että Leila tunsi tarvetta tehdä jotain.

”Haluan olla mukana ja kannattaa toimintaa, joka ylläpitää maanpuolustusta ja edistää selviytymistä. Tämä sota on niin absoluuttinen vääryys”, hän sanoo.

Lue myös: Näin sisällissota vaikutti sukuuni – lue kuuden kulttuurihenkilön tarinat

Leila Karjalainen on halunnut valjastaa suuttumuksensa toimintaan.

Leila Karjalainen on halunnut valjastaa suuttumuksensa toimintaan. Kuva: Leilan kotialbumi

Rahaa pakolaisille ja sodasta raportoiville journalisteille

Leila on myös lahjoittanut rahaa Ukrainan pakolaisten auttamiseksi ja sodasta raportoivalle tutkivan journalismin sivusto Bellincatille.

Hakkeriryhmä Anonymoksen vinkistä hän kirjautui TripAdvisor-palveluun, mutta ei arvioidakseen venäläisiä ravintoloita, vaan kertoakseen sivustolla venäläisille käyttäjille, mitä Ukrainassa tapahtuu.

”Tuli vaan sellainen olo, etten voi pelkästään katsella ja kauhistella. On tehtävä jotain.”

Leila on yksi niistä tuhansista naisista, jotka ovat viime päivinä kiinnostuneet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, liittyneet alan järjestöihin ja ilmoittautuneet maanpuolustuskursseille.

Leilan ex-puoliso arveli, että tämä olisi viihtynyt armeijassakin

Leilaa kiinnostaisi myös opetella ampumaan, mutta asekoulutukset ovat olleet toistaiseksi täynnä.

Parikymmentä vuotta sitten hän osallistui Ilmajoella lotista kertovan oopperan tekemiseen ja tutustui Lotta Svärd -järjestön toimintaan.

Leila naurahtaa, että jos järjestö olisi vielä olemassa, hän liittyisi siihenkin.

”Olen ammatiltani nukutuslääkäri ja töissä sairaalassa, mikä on omalla tavallaan hierarkkinen paikka. Arvostan näiden järjestöjen kaltaisia jämäköitä systeemejä. Ex-mieheni arveli, että olisin varmasti viihtynyt armeijassakin”, Leila pohtii.

Sotkun tiskiltä maastoon teltan ja avaruuspeitteen kanssa

Kajaanilainen Tiina Rimpiläinen, 37, osallistui vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ensimmäisen kerran jo kuusi vuotta sitten. Nyt kursseja on takana kaksi, ja elokuuksi Tiina aikoo hakea kotikaupungissa järjestettävään, vain naisille tarkoitettuun suureen Lempi-harjoitukseen.

Aivan Kajaanin varuskunnan vieressä asuva Tiina on mukana myös Sotilaskoti-toiminnassa. Jo kymmenen vuoden ajan hän on pitänyt varusmiehiä kerran kuukaudessa kahvissa ja munkeissa Sotkun tiskillä.

”Sotkussa tuli puheeksi, että Naisten Valmiusliitto puuhaa vapaaehtoisille maanpuolustusharjoituksia. Rohkaistuin ja päätin lähteä kokeilemaan”, Tiina kertoo.

Toistaiseksi hän on osallistunut Kajaanissa ja Hämeenlinnassa kursseille, joilla on opeteltu muun muassa selviytymään maasto-oloissa, suunnistamaan, yöpymään ja valmistamaan ruokaa yksinkertaisista aineksista alkeellisissa oloissa.

”Yövyimme puolijoukkueteltassa. Opettelimme pystyttämään sen ja lämmittämään kamiinaa. Sahasimme puita, teimme halkoja ja rakentelimme myös hätämajoituksia mukanamme olleista avaruuspeitteistä”, Tiina kertoo.

Tiinaa (toinen oikealta) maanpuolustustoiminta on kiinnostanut jo pitkään.

Tiinaa (toinen oikealta) maanpuolustustoiminta on kiinnostanut jo pitkään. Kuva: Tiinan kotialbumi

Tiinan isänmaallisuus kumpuaa isovanhempien sotakokemuksista

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen konkarin ajatukset ovat pitkälti samoja kuin aloittelijan. Maanpuolustustoimintaan ajaa suuttumus ja halu toimia.

”Olen lisäksi eräihminen ja tykkään olla luonnossa, retkeillä ja touhuilla. Toisekseen isänmaallisuus on minulle tärkeä asia”, Tiina perustelee.

Hän ajattelee isänmaallisuutensa pohjautuvan sota-ajan eläneiden isovanhempien kokemuksiin ja kertomuksiin. Sodasta on puhuttu erityisesti isänäidin kanssa, vaikkei tämäkään ole mielellään avautunut.

”Ne olivat niin hirvittävän vaikeita aikoja”, Tiina sanoo.

”Ilman heitä en olisi tänä päivänä tässä eli olen syvästi kiitollinen. Kaikkien on täytynyt puhaltaa yhteen hiileen.”

Maastotaitojen lisäksi kursseilla on keskusteltu kyberturvallisuudesta

Tiina ymmärtää hyvin, miksi maanpuolustuskoulutus on alkanut viime viikkoina kiinnostaa muitakin naisia.

”Sodan pelko varmaan ajaa ihmisiä toimimaan, ja järjestöt pystyvät tarjoamaan konkreettista puuhaa.”

Maastotaitojen lisäksi Tiina on perehtynyt koulutuksissa muun muassa kyberturvallisuuteen, mikä olisi hyödyllistä kenelle tahansa, vaikkei maanpuolustus kiinnostaisikaan.

Ampuminen ei Tiinaa innosta, vaikka hänen puolisonsa metsästää, ja aseet ovat tulleet kotona tutuiksi.

”En pelkää aseita, mutta en ole kokenut, että ampuminen olisi minun juttuni. Uskon, että jos Suomeen tulisi kriisi, jokainen ihminen löytäisi paikkansa ja juttunsa, missä voisi olla hyödyksi.

Lue myös Seura.fi: Pakolliset kutsunnat kaikille – Halutaanko naiset nyt aseisiin oikeasti vai leikisti?

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Leila, 56, kiinnostui vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta Ukrainan sodan vuoksi: ”En voi pelkästään kauhistella, on tehtävä jotain”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X