Tarinat

Oletko sinäkin osa tätä myyttiä? Suomalaiset väittävät olevansa luontoihmisiä, mutta totuus on toinen

Pelkäämme susia, lokkeja ja punkkeja, emmekä enää osaa kulkea metsässä eksymättä. Onko luontosuhteemme kutistunut kissavideoiden jakamiseksi netissä?

Punkit levittävät hengenvaarallisia tauteja. Sudet uhkaavat kylänraitilla lapsia. Karhut tunkeutuvat pihoihin, ja lokit kiusaavat kahviloiden asiakkaita. Merimetsot sotkevat kesämökkiläisten rantakalliot ja laiturit. Luonto uhkaa meitä kaikkialla!

Omalla asuinalueellani oli nähty hiljattain rotta. Yhteisessä Facebook-ryhmässämme pitkään alueella asuneet yrittivät huomauttaa, että yksittäisiä rottia on liikuskellut maisemissa aina. Ei vaikutusta, hetkessä moni oli valmis kieltämään pikkulintujen ruokkimisen pihoilla siltä istumalta.

Lue myös: Punkkien kanssa pärjää, kun suojautuu oikein.

Lisääkö lintujenruokinta rottakantaa? Mitä merkitystä on sillä, että pikkulintujen määrä on jo nyt romahtanut? Se ei kieltoa vaativia kiinnostanut.

Nykysuomalainen ei osaa liikkua metsässä

Me suomalaiset pidämme itseämme luontoihmisinä, metsäkansana. Uskomme elävämme lähempänä luontoa kuin muut eurooppalaiset.

Enpä tiedä.

Kun seuraa uutisia ja keskustelua sosiaalisessa mediassa, tuntuu siltä, että tällainen käsitys on romanttinen myytti, joka ei pidä enää paikkaansa.

Isovanhempamme saattoivat olla puolukkaämpäreineen vielä metsäihmisiä. Uusien sukupolvien luontosuhde köyhtyy tarinoiksi näistä ajoista. Emme enää osaa edes kulkea metsässä eksymättä ja kompastelematta.

Vietämme toki aikaa luonnon keskellä kesämökeillämme, mutta tekeekö se meistä metsäkansaa, että siemailemme valkoviiniä terassilla tai asettelemme hortensiaruukkuja golfkentäksi kynitylle nurmikolle?

Suoluonto ja pikkulintukannat tuhottu

Kurjistuva luontosuhteemme näkyy selvästi elintavoissamme ja poliittisissa päätöksissämme.

Olemme kunnostautuneet esimerkiksi suoluonnon tuhoamisessa, ympäristönmuutoksen professori Atte Korholan sanoin ”vertaansa vailla olevalla tavalla”.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan esimerkiksi pikkulintukannat ovat romahtaneet kolmanneksella vuoden 1970 jälkeen.

Villieläimien lisäksi kohtelemme kaltoin lemmikkejäkin. Eviran tuoreen tilastojulkistuksen mukaan tarve lemmikkien eläinsuojelutarkastuksiin on moninkertaistunut 2000-luvulla.

Voimme toki huijata itseämme jakamalla söpöjen kissanpentujen kuvia Facebookissa – ovathan nekin omalla tavallaan osa luontoa.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/18.

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun kommenttikentässä!