Tarinat

Mikä tappaa suomalaisen miehen? Näistä syistä miehet elävät Suomessa lyhyemmän elämän kuin naiset

Suomalaisten miesten elinvuosien määrässä on tapahtumassa käänne. Elinajanodote ei kehity enää suotuisaan suuntaan. Alueelliset erot ovat maassamme suuret. Mistä tämä johtuu?

Yhtenä päivänä terve mies ja seuraavana jo sairas.

Yrittäjä Pasi Sarantila, 51, pyörittää Pasin Korjaamoa ja Imatran autopurkamoa. Varikkokuja 5:n pihassa seisoo autonromuja, sisällä remontoitavia.

Aiemmin, 35-vuotiaana, Pasi työskenteli tullilla ja oli omasta mielestään täysin terve. Sitten hän meni työpaikan tarjoamaan ikäkausitarkastukseen.

”Kun tulokset tuli, nää kaikki tauit oli päällä.”

Lue myös: Katso, miten vanhaksi asuinseudullasi eletään

Verenpaine oli koholla, samoin kolesteroli. Ylipainoakin oli. Puntari näytti 112 kiloa. Nyt paino on pudonnut. Lääkettä Pasi ottaa purkista joka päivä.

”Sukurasite.”

Sarantila kuuluu riskiryhmään ­sydän- ja verisuonitautien suhteen, kuten moni muukin itäisessä Suomessa. Hänen isälleen on tehty sydämen ohitusleikkaus jo useamman kerran.

Jos Pasi elää suomalaismiehen elinajanodotteen mukaisesti, hän elää noin 79-vuotiaaksi. Mutta Imatran seudulla näin ei keskimäärin tapahdu. Elinajanodote on siellä reilut pari vuotta alhaisempi kuin koko valtakunnassa.

Jos imatralaismiestä verrataan pohjanmaalaiseen, vaikkapa Seinäjoen tai Vaasan seudulla asuvaan naiseen, elinvuosissa on eroa jopa yhdeksän vuotta.

Se on aika paljon se.

Lue myös: Sairaimmat suomalaiset asuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa: terveyden kannalta Suomessa on kaksi kansaa

Elinajanodotteen kasvu hidastui Suomessa

Elinajanodote alkoi nousta Suomessa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. 1900-luvun alussa syntynyt suomalainen kuoli keskimäärin 50-vuotiaana. 1950-luvulta lähtien elintaso alkoi kohentua, mikä vaikutti terveyteen suotuisasti.

1970-luvulla eliniän pidentymistä vauhdittivat koko maahan saatu terveyskeskusjärjestelmä, vahva kansanterveystyö, Pohjois-Karjala-projekti sekä talouden ja koulutuksen kehitys.

Suomalaiset elivät aina vain vanhemmiksi. Sellaistakin on viime vuosikymmeninä kuultu puhuttavan, että kohta me kaikki elämme satavuo­tiaiksi.

Mutta ei sentään!

Nyt eliniän piteneminen on nimittäin hidastunut. Näin on käynyt Suomen lisäksi myös muissa länsimaissa, esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tutkijat ovat tästä huolissaan. Suomalaiset pojat sijoittuvat EU:ssa elinajanodotteen suhteen sijalle 16, tytöt sijalle 9.

Vuonna 2016 elinajanodote kääntyi suomalaismiehillä jopa laskuun, ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Yhden vuoden lukujen perusteella ei voi tehdä vielä suuria päätelmiä. Mutta poikkeuksellista tämä on.

Elinajanodote
Imatra on yksi niistä seutukunnista, joissa miesten eliniänodote on laskenut. Kuvassa paikkakunnan maamerkki, Imatrankoski.

Pasi vesijumppaa

Professori Erkki Vauramo kiinnitti huomiota elinajan kasvun hidastumiseen ensimmäisen kerran 2010-luvun alussa. Sen jälkeen niiden seutukuntien määrä, joissa elinajanodote on joissain ikäluokissa laskenut, on koko ajan lisääntynyt.

”Erityisesti miesten odotteet ovat hidastuneet tai jopa laskeneet”, Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa työskentelevä Vauramo sanoo.

Alkoholi, tupakointi, vähäinen liikkuminen. Siinä keskeiset syyt, jotka nakertavat miesten elinvuosia.

Klikkaamalla alla olevasta kartasta omaa seutukuntaasi näet, miten vanhaksi siellä keskimäärin eletään. (Seutukunnat 1.1.2018 aluejaolla.)

Imatralaisen Pasi Sarantilan kohdalla nämä eivät ole ongelmia. Pasi purkaa työkseen autoja osiin, mikä on fyysistä hommaa. Illalla yrittäjän pitää jaksaa tehdä paperityöt, mutta on elämässä muutakin: vesijumppa, jossa Pasi käy kolmesti viikossa.

Tupakan Pasi jätti jo kymmenen vuotta sitten. Alkoholia hän käyttää mielestään normaalisti.

”Pidän viinistä.”

Välillä sukurasitteet käyvät mielessä, mutta Pasi ei pelkää. Hän on kuulunut kymmenisen vuotta Imatran sydänyhdistykseen, ja myös terveyskeskuksen Tulppa-ryhmä on tullut tutuksi. Sairaanhoitajan koulutuksen saanut vaimo patisti hänet sinne aikoinaan.

Katso video. Kaija Sarantila kertoo, miten erikoisella tavalla kohtasi miehensä Pasin:

Tulpassa on opeteltu liikkumaan ja valitsemaan kaupasta sydänystävällisiä tuotteita.

”Mutta en mie mieti sitä, että eläis mahollisimman pitkään. Jos ei enää ymmärrä mitään ympäröivästä maail­masta, onko se sen arvoista? Enemmän menen tässä hetkessä.”

Elinajanodote Suomessa
Sairaanhoitajan koulutuksen saanut vaimo Kaija Sarantila on patistanut miehensä Pasin terveyskeskuksen Tulppa-ryhmään, jossa opetellaan sydänystävällisiä elintapoja.

Suomen poikki kulkee terveysraja

Jos Suomen kartalle piirretään terveysraja, se kulkee vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajaa pitkin. Raahen kohdalta alaspäin, kohti Lappeenrantaa ja Imatraa.

Terveyden näkökulmasta Suomessa asuu kaksi tai kolme kansaa. Etelä- ja Länsi-Suomi ovat oma kokonaisuutensa, itä ja pohjoinen omansa, jossa lähes kaikkia tauteja sairastetaan enemmän kuin muualla Suomessa.

Ja sitten on vielä ruotsinkielinen väes­tö. Se on terveempää, elää yhteisöllistä elämää ja kokee voivansa muita suomalaisia paremmin.

Terveyden jakaantumisessa on ehkä kyse geneettisestä rajasta. Näin sanoo emeritusprofessori, yleislääketieteen erikoislääkäri Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta.

”Pohjoisessa ja idässä asuva väki saattaa olla geneettisesti heikompaa. Ilmeisesti korkea verensokeri ja kolesteroli olivat aikoinaan eduksi, jotta ihminen kesti paremmin nälänhätää.”

Isoja alueellisia eroja selittää myös muuttoliike. Syrjäseuduilta suunta on kohti etelää ja länttä. Nuoret ja terveet lähtevät. Myös uskontojen positiivinen vaikutus elinikään näkyy alueilla, joissa asuu esimerkiksi lestadiolaisia.

Imatran seutu on terveyden kannalta kiinnostava alue, sillä siihen tiivistyy monia elinajanodotteeseen vaikuttavia asioita. Etelä-Karjala on jonkinlaisessa sarana-asemassa. Se on monilta terveyden tunnusluvuiltaan Pohjois-Karjalan kaltainen, siis heikko.

Ihmisten keski-ikä on Imatralla korkeampi kuin Suomessa keskimäärin ja koulutustaso alhaisempi. Aiemmin alueelle keskittyi paljon raskasta savupiipputeollisuutta ja miehet tekivät fyysistä työtä, mikä asetti terveydelle paljon vaatimuksia.

Nyt rakennemuutos on vienyt työpaikkoja, ja työttömyys on Etelä-Karjalan korkeinta. Alkoholia juodaan runsaammin kuin muualla Suomessa, ja sairastavuusluvut ovat melko tapissa. Teollisuustyö ja koulutus­taso näkyvät elintavoissa.

”Kovassa ruumiillisessa työssä saatetaan ajatella, että tuhti ruoka pitää tiellä. Perheiden ravitsemustottumukset ja liikkumattomuus siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Viime vuosina elintavoissa on kyllä näkynyt kohentumista”, sanoo projektipäällikkö Tuija Ylitörmänen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Ylipainoa on paitsi työikäisillä myös lapsilla. Sairauksissa korostuvat sepelvaltimotaudit ja astma – sekä psykoosit.

Elinajanodote Suomessa
Matti Räsänen sanoo, että Imatran miehiä rasittaa työttömyyden myötä tullut köyhyys ja päihdeongelmat.

Työttömyys söi Mattia

Imatralainen levyseppähitsaaja ­Matti Räsänen, 57, jäi 1990-luvun lamassa työttömäksi. Svetogorskissa, Leningradissa ja Moskovassa rakennustöissä olleelle miehelle ei ollut tarjolla kuin satunnaisia seisokkitöitä Stora Ensolla.

Avioliittokin oli juuri päättynyt. Kukaan ei patistellut aamuisin liikkeelle. Mieli oli maassa.

Työttömyys näkyy Matin mukaan Imatralla köyhyytenä, väkivaltana ja nuorten poismuuttona. Ja runsaana alkoholinkäyttönä.

Itse Matti ei juuri juo.

”Milloin janottaa, juon oluen.”

Katso video. Matti Räsänen kertoo elintavoistaan:

Syömisistään Matti on tarkka. Punaisesta lihasta on luovuttu nykyisen vaimon kanssa lähes kokonaan. Paistinpannua ei käytetä, ruoat valmistetaan uunissa ja kahviin pannaan sokerin sijaan makeutusainetta.

Kremppoja lähes kuusikymppisellä tietysti on: migreeniä ja kohonnutta kolesterolia, ja käsi on kipeytynyt. Mutta Matti ei kohkaa vaivoistaan. Ei miehillä ole tapana puhua terveydestä, ei ainakaan Imatralla.

”Se on miehisyyden merkki.”

Nyt asiat ovat melko hyvin. Matti on päässyt TE-toimiston kautta työllisyyskoulutukseen, joka tähtää jakeluauton kuljettajan töihin.

Elämä pyörii pienissä ympyröissä. Juttukavereiksi riittävät hyvin vaimo ja koira.

”Parisuhteella on hirveän suuri merkitys. Jos olisin yksin, lähtisin varmaan kapakoihin hakemaan seuraa.”

Myös naisten elinajanodotteen kasvu on laantunut

Vaikka miehet ovat kuroneet naisten pidempää elinikää kiinni, ero on yhä tuntuva.

Yhtä selitystä tälle ei löydy. Aluetutkija Timo Aro esittää mieluummin kysymyksiä. Miksi naiset ylipäätään pitävät terveydestään parempaa huolta ja ovat kiinnostuneempia hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä asioista? Mikä saa naiset lähtemään lääkäriin miehiä aiemmin?

Aro arvelee, että ehkä miehet menevät asiassa kuin asiassa helpommin riskirajoille.

”Se näkyy miesten harrastuksissa ja jo poikien leikeissä. Miehet tekevät muutoksia vasta kun on pakko.”

Mutta myös naisten kohdalla on tapahtunut käänne. Heidänkin elinajan­odotteensa kasvu on laantunut. Näin on käynyt eritoten suurissa kaupungeissa.

Taustalla voi vaikuttaa vuosikymmentenkin takaisia asioita.

”Naiset alkoivat ryypätä ja tupakoida naisten vapautusliikkeen myötä 1960–70-luvuilla, ja esimerkiksi Turun seudulla naisten keuhkosyöpä lisääntyi voimakkaasti”, professori Erkki Vauramo sanoo.

Päinvastainen esimerkki löytyy melko läheltä, Forssasta, missä elintavat pysyivät terveellisempinä.

”Ne on nämä Forssan naiset, tiukat hämäläiset.”

Elinajanodote Suomessa
Kun Sami Karttusen isä menehtyi syöpään 65.vuotiaana, Sami havahtui miettimään myös omaa terveyttään.

Sami käy kierroksilla

Sami Karttunen, 39, istahtaa alas kahden palaverin välissä. Hän on kuljetus- ja varastotoimintojen päällikkö Stora Enson Imatran-tehtailla, jotka kuuluvat Suomen suurimpiin tuotantolaitoksiin.

”Tehas pyörii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Puhelimeni voi soida vaikka yöllä.”

Privaatissa Sami on kolmen pienen tyttären isä ja vuorotyötä tullissa tekevän vaimon puoliso.

Joskus hänestä tuntuu, että kierrokset eivät laske illallakaan. Hän valvoo herkästi puolille öin. Kurkkaa vielä kerran sähköpostit ja painaa sitten pään tyynyyn pompatakseen ylös kuuden seitsemän välillä.

On ollut stressiä. Ja pientä unohtelua.

Sami pysähtyi ensimmäistä kertaa neljä vuotta sitten miettimään, voisiko hän vaikuttaa omaan elinikäänsä. Hänen isänsä menehtyi tuolloin syöpään 65-vuotiaana.

Aiemmin Sami oli harrastanut aktiivisesti kaukalopalloa, itsepuolustuslajeja ja enduroa. Nyt hän havahtui, että urheilu on jäänyt.

Hiljattain Sami osallistui työnantajan järjestämään, vuoden kestävään koulutukseen, jossa seurattiin myös unen laatua. Siinä huomattiin, että vaikka hän nukahti, hän ei vaipunut REM-uneen.

Myös ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa. Joskus Samilla menee koko päivä kahvin ja tupakan voimalla: kymmenen kuppia ja aski.

”Tätä olen kyllä yrittänyt parantaa. Viime viikolla taisin ehtiä syömään päivällisen jo kolmena päivänä.”

Vielä muutama vuosi sitten Sami ei syönyt ollenkaan salaattia. Nyt hän yrittää ottaa edes vähän.

Viime keväänä Samin flunssa oli jatkunut pitkään, voimat olivat poissa ja hengitys hankalaa. Lääkäri totesi, että Samilla oli keuhkokuume, ja määräsi kaksi erilaista lääkekuuria.

Sairastiko Sami suosiolla? Ei.

”Menin lääkärin vastaanotolta suoraan takaisin töihin.”

Nyt pitäisi käydä magneettikuvassa, koska käsi on ollut kipeä jo pitkään. Mutta ei ole tullut varattua aikaa.

Elinajanodote Suomessa
Stora Enson tehtaat tuovat monelle elannon Imatralla.

Mikä auttaisi pitämään miehet hengissä?

Suomalaisten eliniässä on tultu saturaatio­pisteeseen, jossa helpot asiat on jo kyetty ratkaisemaan. Terveydenhuollon palvelut pelaavat pääosin, ja lääkkeitä on.

Mutta terveyspalveluilla ei saada loputtomasti aikaan. Jos elinajan halutaan yhä pitenevän, pitäisi löytää ratkaisu loppuihin ongelmiin, ja ne ovat pirullisia, toteaa aluetutkija Timo Aro.

Pirullisuuksia piilee ensinnäkin alueiden välisissä terveyseroissa. Jos niitä pystytään tasoittamaan, elinikään voidaan vaikuttaa. On myös riskiryhmiä, esimerkiksi päihteiden liikakäyttäjiä. Tai ihmisiä, joille on kerääntynyt erilaisia sosiaalisia ongelmia.

Ikäihmisten elinvuosia puolestaan nipistää kuntoutuksen puute.

”Meillä on siirrytty kunnalliskotien ahtaudesta terveyskeskusten vuodeosastoille ja sieltä edelleen palveluasuntoihin. Monissa paikoissa näkyy passiivisen hoidon perinne. Osa vanhuksista voitaisiin kuntouttaa toimintakykyisiksi, mutta se jää tekemättä”, professori Erkki Vauramo sanoo.

Ennen kaikkea pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn. Lääkärit eivät ehkä pysty enää parantamaan sairaita kovin paljon paremmin, mutta he voivat puolittaa sairauksien synnyn, jos he saavat ihmiset elämään terveellisemmin. Kuvaan on astunut yksilönvastuu.

Miten hälyttävänä Vauramo pitää hidastunutta kasvua elinajanodotteessa?

”Kyllä kai ihminen on lähtökohtaisesti mieluummin elossa kuin kuollut.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Mikä tappaa suomalaisen miehen? Näistä syistä miehet elävät Suomessa lyhyemmän elämän kuin naiset

Tilastovalhe

On aivan älytöntä laskea keskiarvoja. Tilaston mukaanhan voidaan esim väittää, että ihmisillä menee keskimäärin hyvin jos puolet elää luksuselämää ja puolet asuu kadulla.

Jutussa väitetään, että 1900-luvun alussa syntyneet elivät keskimäärin 50-vuotiaiksi. Täyttä skeidaa. Keskiarvo perustuu suureen lapsikuolleisuuteen. Nuoria meni paljon myös sodissa (sisällissota, talvisota, jatkosota). Ei siis mitenkään verrattavissa nykypäivään.

Omat isovanhempani syntyivät 1900-luvun alussa, ja elivät 80-97 -vuotiaiksi!

Ismo

Näköjään on se elämäntapamuutos joka vaaditaan jos haluaa elää yli 90-vuotiaaksi. Itse aloitin lukemisen ja tilaan lehdet aina netistä: https://www.lehti-tarjous.net/

Pate

Nyt kun miehet kuolevat nuorempina, on se heidän oma syynsä. Jos tilanne olisi päinvastoin ja naiset kuolisivat nuorempina, etsittäisiin syytä välittömästi yhteiskunnan naisia sortavista rakenteista. Jostain syystä naisten terveyteen panostetaan enemmän, ja heidän on luontevampaa hakeutua terveyspalveluiden piiriin. Esim. rintasyöpäseulonta, missä on vastaava seulonta miesten kivessyövälle?

Vastaa käyttäjälle TilastovalhePeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.