Kätilö työskentelee vuonna 1945 Kätilöopistolla Helsingissä.

Millaista oli kätilön arki vuosikymmeniä sitten? Näin kunnankätilö kertoo pula-ajan synnytyksistä

Kätilökoulutus alkoi Turussa 1.11.1816. Kätilöt ovat yksi Suomen vanhimmista koulutettujen naisten ammattikunnista. Palaa vuosikymmenten taakse ja lue, millaista arki kätilönä onkaan ollut!

Anna Luoto lähti sotien jälkeisinä pulavuosina Pohjanmaalle kutsumustyönään kätilön ammatti. Vuonna 1991 häneltä ilmestyi kirja ”Kun ei ollut rahaa, tehtiin lapsi” (Tammi).

Siinä lyhyet kertomukset vievät lukijan pula-ajan Pohjanmaan köyhiin torppiin, ankaraan arkipäivään, jonka juhlistaa elämän suuri ihme, uuden ihmisen maailmaan tulo.

Tuolloin nuori kunnankätilö lähti lapsenpäästöön tiettömien matkojen päähän, usein hevosella ja jalkaisinkin.

Outi Pennasen juttu Kunnankätilölle on sunnuntaiehtoota katsella lasta vie Kotiliedessä 23/1991 lukijan vuosikymmenten taakse.

Mitä se kätilö tekee?

Anna Luoto toimi 23 vuotta arvostettuna kunnankätilönä Pyhäjoella, Pohjanmaalla, ja auttoi maailmaan lähes tuhat lasta. Hän opiskeli ammattiin vuosina 1946-48 Kätilöopistolla Helsingissä 60 muun oppilaan kera.

Eläkkeelle päästyään ammattiarjestaan kirjan kirjoittanut muisteli työsarkaansa lämpimästi. Kirjansa hän omisti Suomen äideille:

”Minua tarvittiin, ja tunsin olevani rakastettu. Siksi jaksoin rankkojakin työrupeamia,” Luoto muisteli Kotiliedessä.

Vastasyntyneitä Naistensairaalassa vuonna 1938.

Naiset synnyttivät pulavuosina solkenaan

”Toimiessani kunnankätilönä olin mukana äitiyshuollon kehittämistyössä. Silloin suomalaisnaiset opettelivat nyt itsestäänselvää neuvolassakäyntiä. Sain nähdä neuvolatoiminnan kehittymisen ja kunnan vähittäisen vaurastumisen,” Anne Luoto kertasi jutussa uraansa.

”Pulavuosina Suomi maksoi sotakorvauksia ja rahasta oli kova puute. Perheissä ei ollut aina leipää lapsille, ja vaatteissa sekä kengistä oli huutava pula. Äitiyspakkauksen lakana ja pyyheliina äidille saattoivat olla kodin ainoat kunnolliset liinavaatteet.”

Kun Anne Luoto aloitti Pyhäjoella kätilötoiminnan, oli pitäjässä vain kaksi taloa, joissa oli keskuslämmitys. Vesijohto löytyi lääkärin talosta ja vastaanotolta.

”Monessa talossa vesi haettiin Pyhäjoesta tai puroista. Ihmiset olivat kuitenkin tyytyväisiä. Kestettiin, sillä naiset kestivät. Suomen äidit ovat jaksaneet paljon, ja täytyihän heidän jaksaa.”

Äidin ja lasten kasvot ikkunassa entisaikaan

Ennen synnytykset olivat kivuliaampia

”Kotona synnyttävän naisen asema oli sikäli hyvä, ettei häntä jätetty yksin. Perhe oli ympärillä. Kätilön tehtävä oli olla naisen mukana ja lähellä. Sairaalassa äiti saatettiin jättää yksin pitkiksi ajoiksi. Synnytykset olivat ennen kivuliaampia, sillä ahdaslantioisia naisia oli paljon.”

Kunnankätilön läheisyys toi äidille turvallisuudentunnetta ja vähensi siten kipua.

”Kätilön työ kotisynnytyksessä, vuotavan synnyttäjän parissa, saattoi olla kilpajuoksua kuoleman kanssa. Erityisesti useasti synnyttäneet äidit vuotivat herkästi. Viidessä minuutissa äiti voi menehtyä verenvuotoon, ellei vuotoa saatu asettumaan,” pitkän uran tehnyt kätilö muisteli Kotilieden jutussa.

”Kätilö yritti hoitaa verenvuodon aiheuttamaan nestevajausta antamalla nestettä tipan sekunnissa peräsuoleen ja juottamalla suolapitoista vettä. Supistavia lääkkeitä saattoi antaa lihakseen, jolloin ne vaikuttivat hitaammin. Myöhempinä vuosina lääkkeitä annettiin suoneen, jolloin ne vaikuttivat nopeammin.”

Kurjuus oli osa perheiden arkea

”Entisaikaan näin kovaa kurjuutta. Muistan esimerkiksi korkeassa kuumeessa makaavan, keuhkotautisen, kuolevan äidin, jonka nuorimmainen oli sidottu keinutuoliin, sillä puolitajuton nainen ei kyennyt kaitsemaan lasta. Lapsen isä oli lähtenyt metsätöihin.”

Kätilö kohtasi työssään myös hygieniassa toisinaan suuria puutteita.

”Kävin kolmetoistalapsisessa perheessä, jossa lapsen vaippoja ei koskaan pesty. Ne kuivatettiin uunin päällä, ja vaipan kuivunut lika puisteltiin pois. Näin myös naisia, jotka olivat puutteen ja elämän ankaruuden vuoksi vajonneet apatiaan, luovuttaneet, eivätkä enää jaksaneet yrittää hoitaa kotia,” Anne Luoto kertoi jutussa.

Vauva vuonna 1945.”Kävin sellaisissa kodeissa, joissa pissa haisi ja jossa harjoitettiin kaikkinaisia paheita. Opin kuitenkin, että jokaisessa ihmisessä on jotakin hyvää sittenkin. Tervettä moraalia saattaa löytyä sellaisestakin paikasta, josta sitä ei ikinä luulisi löytyvän.”

Palkitsevinta kätilön työssä oli kokea vanhempien ilo lapsen synnyttyä

”Se on ihanin hetki, kun synnytys on sujunut hyvin ja lapsi syntynyt. Se on kuin sunnuntaiehtoota katsella lasta. Olen nähnyt vanhempien ilon uudesta ihmisestä, olipa lapsi jo kuinka mones perheessä tai perhe kuinkakin köyhä.”

Perheenäiti oli arvossaan

Ankarista ajoista huolimatta, kunnankätilö pitää naisen asemaa noinakin aikoina tasa-arvoisena.

”Ei nainen ollut perheessään ja yhteisössä alistettu. Perheenäiti oli arvossaan.”

Synnyttää naisen piti, sillä vaikka siihen aikaan pessaari oli jo olemassa, sen käyttöä ei ollut mahdollista köyhyyden ja uskonnollisten vakamuksen tähden. Käytännön todellisuudessa perhesuunnittelu oli mahdollista vain, jos mies alistui selibaattiin.

Sen sijaan naisen asema aviottomana äitinä oli tuolloin hyvinkin heikko.

”Yksinäinen lapsi ja hänen äitinsä olivat merkittyjä. Ei kukaan sanan sanaa sanonut, mikä osuus miehellä oli ollut asiaan.”

Sellaista asennetta kätilö Anne Luoto ei voinut hyväksyä.

Lisäksi vuosikymmenten aikana hän teki huomioita, miten miehet tarvitsivat opetusta ja koulutusta naisten kohteluun.

”Useimmat miehet eivät osaa lähestyä naista. Oikeaan sukupuolisuuteen kuuluu rakkaus, hellyys ja läheisyys ja naisen alkulämmittely kosiskellen.”

Moni nainen uskoutuikin kunnankätilölle kertoen katkeroittavasta aviomiehen kylmyydestä.

Perheenäitiä arvostettiin kovasti.

”Työni kunnankätilönä oli voimieni päivien kutsumusta, ja minä rakastin työtäni,” Anna Luoto kiteytti kiitollisena pitkän työuran merkityksen.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 23/1991

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Millaista oli kätilön arki vuosikymmeniä sitten? Näin kunnankätilö kertoo pula-ajan synnytyksistä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X