Ohikulkija lahjoitti SPR:n vapaaehtoisen pitämään lippaaseen Suomen Punaisen Ristin lipaskeräyksessä Ukrainan konfliktin uhreille Helsingissä 1. maaliskuuta 2022.
Tarinat

Miten voi auttaa ukrainalaisia? Paikan päällä toimiva kotimainen avustusjärjestö on luotettavin tapa lahjoittaa, sanoo asiantuntija

Yksittäinen suomalainen voi tukea sotaa pakenevia ukrainalaisia esimerkiksi lahjoittamalla. Kriisi on saanut liikkeelle myös huijareita, joten on syytä olla tarkkana, mihin rahansa laittaa. Kysyimme asiantuntijalta, miten voi tunnistaa luotettavan lahjoituksia keräävä avustustahon.

Miten auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia? Tämä kysymys on ollut monen suomalaisen mielessä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta.

Tapoja auttaa on monia. Tukensa voi osoittaa esimerkiksi osallistumalla mielenosoituksiin ja jakamalla luotettaviin lähteisiin perustuvaa tietoa konfliktista. Suosituksi auttamiskeinoksi ovat osoittautuneet lahjoitukset ja hätäapukeräykset. Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef tiedotti 28. helmikuuta, että suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainan lasten auttamiseen ennätykselliset kaksi miljoonaa euroa.

Lisäksi sosiaalisessa mediassa leviää päivityksiä yksityisihmisten järjestämistä keräyksistä ja pelastusoperaatioista: Sanomalehti Karjalainen uutisoi lukion opettajasta, joka on lähdössä lauantaina Ukrainan ja Puolan väliselle rajalle viemään lahjoitettuja tarvikkeita. Seura kirjoitti espoolaisisistä, jotka suuntasivat samalle alueelle tiistaina 1. maaliskuuta kolmella pakettiautolla. Molemmat ovat saanet apua käytännön järjestelyihin Operaatio Toivo -Facebook-ryhmästä.

Lähimmäisenrakkaudesta toimivien auttamishaluisten ihmisten ja hätäapukeräystoimijoiden lisäksi kriisiaikoina aktivoituvat usein myös epärehelliset toimijat, joiden tavoitteena on huijata rahaa, muistuttaa Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

”Nyt pitää olla varovainen rahojen siirtämisessä ja siinä, millaisiin palveluihin jättää rahojaan ja pankkikortin numeroitaan. Yleensä hyväntekeväisyydellä pyritään auttamaan ihmisiä ja eläimiä, nyt kohteet tuntuvat vaihtelevan – milloin pyydetään apua armeijalle ja milloin minnekin. Jokainen toki saa päättää, minne haluaa tukea suunnata”, Tornikoski toteaa.

Tässä jutussa Tornikoski kertoo, mistä tunnistaa luotettavan auttamistahon. Miten voi varmistua siitä, että kerätyt hätäapuvarat menevät varmasti perille?

Lue myös Seuran juttu: Operaatio Toivo auttaa Ukrainasta sotaa pakenevia – Espoolaisisät ovat jo matkalla kohti Puolaa: ”Ukraina on samassa tilanteessa kuin me aikoinaan”

Luotettavan lahjoitustahon tunnistaa rahankeräysluvasta

Pääsihteeri Pia Tornikoski suosittelee rahan lahjoitusta harkitseville ensisijaisesti Ukrainassa pitkään työtä tehneiden vakiintuneiden kotimaisten avustusjärjestöjen hätäapukeräyksiä.

”Kriisialueilla paikalliset pankkipalvelut voivat myös olla vaarassa. Kun rahansa ohjaa suomalaiselle järjestölle ja pankkitilille, voi olla aika luottavaisin mielin, että raha menee perille.”

Luotettavan tahon tunnistaa Tornikosken mukaan rahankeräysluvasta ja lahjoitusvarojen käyttöä koskevista tiedoista.

”Meillä on Suomessa rahankeräyslaki, ja poliisi valvoo lahjoittamistoimintaa. Kun asianmukaiset rahankeräysuvat löytyvät, voi olla varma, että taho on luotettava”, Tornikoski sanoo.

Rahankeräyslupa on oltavalla näkyvilla aina rahaa kerätessä. Lisäksi poliisi ylläpitää rekisteriä voimassa olevista rahankeräysluvista.

Ohikulkija lahjoitti SPR:n vapaaehtoisen pitämään lippaaseen Suomen Punaisen Ristin lipaskeräyksessä Ukrainan konfliktin uhreille Helsingissä 1. maaliskuuta 2022.
Suomen Punainen Risti kerää lahjoituksia Ukrainan konfliktin uhreille muun muassa lipaskeräyksellä. Ohikulkija lahjoitti SPR:n vapaaehtoisen pitämään lippaaseen Helsingissä 1. maaliskuuta 2022. Kuva: Lehtikuva

Asianmukaisen rahankeräysluvan lisäksi on syytä kiinnittää huomiota lahjoituslupaukseen, Tornikoski sanoo. Tällä hän tarkoittaa läpinäkyvyyttä siitä, miten kerätyt lahjoitukset käytetään. Tiedon tulee olla näkyvillä jo keräyksen yhteydessä.

Esimerkiksi Suomen Unicef lupaa verkkosivustollaan, että ”mikäli keräystavoite ylitetään tietyn hätäavun yhteydessä, käytetään kerätyt varat toisilla kriisialueilla”. Järjestö kuitenkin huomauttaa, että Ukrainan tilanteen vakavuuden vuoksi varojen käyttö muualla on hyvin epätodennäköistä.

”On hyvä muistaa, että olemme sellaisessa kriisitilanteessa, jonka kestoa emme tiedä. Emme myöskään tiedä, miten kriisi muuttaa muotoaan ja emme näin ollen tiedä, mitä kaikkea apua Ukrainaan tulevaisuudessa tarvitaan. Omalta järjestötyöhistorialtani voin sanoa, että työ ei lopu, kun hätä on ohi, vaan sitten alkaa jälleenrakentaminen. Avun tarve voi olla hyvin pitkäkestoista”, Tornikoski sanoo.

Koska internetissä ja sosiaalisessa mediassa liikkuu luotettaviksi organisaatioiksi tekeytyviä huijareita, on verkossa leviävien linkkien kanssa oltava nyt erityisen varovainen.

”Itse olen ottanut linjan, että en avaa kaikkia linkkejä, jotka tulevat vastaan. Ensin on hyvä katsoa, millainen koko nettisivuosoite on ja mihin se ohjautuu ennen kuin linkkiä klikkaa”, Tornikoski sanoo.

Lue myös: Sota Ukrainassa herättää huolta, ahdistusta ja pelkoa – miten tunteiden kanssa selviää? Asiantuntijat jakoivat parhaat vinkkinsä

Vakiintuneilla toimijoilla varmemmat reitit viedä apu perille

Maaliskuussa 2020 voimaan tullut rahankeräyslain muutos mahdollistaa myös niin sanotut pienkeräykset, joilla voi kerätä varoja enintään 10 000 euroa. Rekisteröityjen yhdistysten, säätiöiden ja uskonnollisten yhdyskuntien lisäksi pienkeräyksiä voivat järjestää myös vähintään kolmen henkilön muodostamat ryhmät. Varojen keräämisen tarkoituksena tulee olla yleishyödyllinen tarkoitus, mutta pienkeräyksen voi järjestää myös yksittäisen henkilön tai perheen tukemiseksi.

”Tällaisen pienkeräyksen voivat laittaa pystyyn esimerkiksi ihmiset, jotka keräävät rahaa matkaa varten, kun he lähtevät Ukrainaan apua antamaan tai ihmisiä hakemaan”, Pia Tornikoski kuvailee.

Vaikka pienkeräykset ovat niin ikään poliisin valvomia ja siten lähtökohtaisesti luotettavia, on pienkeräykseen lahjoittamisen tai oman keräyksen perustamisen sijaan Tornikosken mukaan silti suositeltavampaa suosia ammattimaisten järjestöjen keräyksiä. Hyvä tapa viedä viestiä eteenpäin erilaisista auttamistavoista on kertoa omasta lahjoituksestaan sosiaalisessa mediassa ja jakaa järjestön rahankeruusivuston linkkiä.

”Kokemuksesta sanon, että ei tämä rahankerääminen ole ihan helppoa, vaan se on työtä. Tavallinen ihminen ei välttämättä osaa ottaa huomioon kaikkia asioita, joita rahankeräys vaatii. Haasteeksi voi osoittautua se, miten rahoilla oikeasti tehdään työ, joka lahjoittajille on luvattu”, Tornikoski sanoo.

Pienkeräyksistä isoja hätäapukeräyksiä houkuttelevampia voi tehdä esimerkiksi kerääjän lupaus toimittaa koko summa suoraan autettavalle taholle. Ammattimaisten järjestöjen hätäapukeräyksissä osa varoista kuluu rahankeräykseen liittyviin kuluihin, kuten paino- ja postimenoihin, hallintoon, kirjanpitoon sekä työntekijöiden palkkoihin. Niiden avulla varmistetaan avun perille toimittaminen lain edellyttämällä ja läpinäkyvällä tavalla.

Rahankeräyslaki velvoittaa järjestöjä raportoimaan rahankäyttöönsä liittyvistä seikoista. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset kertoo, että jokaisesta järjestölle lahjoitetusta eurosta 82 senttiä menee auttamiseen ja loput 18 senttiä hallintokuluihin.

Ammattijärjestöjen keräyksiin kannattaakin lahjoittaa Tornikosken mukaan avun perille toimittamiseen liittyvien käytännön asioiden, kuten rajan ylittämiseen liittyvien lupien, vuoksi.

”Kun kriisialueelle viedään järjestöjen toimesta lääkäreitä, sairaanhoitajia ja avustustyöntekijöitä, voi olla varma, että järjestöillä on laajemmat mahdollisuudet päästä perille kuin yksittäisellä kansalaisella.”

Työntekijät lastaavat Berliinissä Saksan Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa rekkaan avustustarvikkeita 1. maaliskuuta 2022.
Työntekijät lastaavat Berliinissä Saksan Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa rekkaan avustustarvikkeita 1. maaliskuuta 2022. Humanitaarisen avun tarve lisääntyy Ukrainassa ja sen lähialueilla käynnissä olevan sodan vuoksi.  Kuva: DPA / Lehtikuva

Miten auttaa Ukrainaa? Tavaran lähettäminen kriisialueelle haasteellista

Rahalahjoitusten lisäksi suomalaiset ovat keränneet runsaasti tavaralahjoituksia. Muun muassa Ukrainalaisten yhdistys Suomessa kartoittaa lomakkeella ihmisiä, jotka voivat tarjota pakoon lähteneille majoituksen, vaatteita, kenkiä, ruokaa ja juomaa sekä lääketieteellisiä tarvikkeita.

Armeijan ylijäämän, ulkoilun ja retkeilyn erikoisliike Varusteleka kirjoittaa Facebookissa, että yksityisihmiset ovat ostaneet siltä ison määrän tavaraa Ukrainaan vietäviksi. Luotiliivit ja suojakypärät on loppuunmyyty. Yrityksen mukaan tavaralahjoitusten toimituksiin liittyy kuitenkin haasteita, joita ihmisten tulisi huomioida.

”Tosi moni haluaa nyt auttaa, mutta vähän pitää katsoa kanssa realiteetteja. Oikean kaman vieminen oikeaan osoitteeseen oikeaan aikaan on painajaismaisen vaikeaa. Ukrainaan ei parane nyt lähetellä postipaketteja”, Varustelekan 27. helmikuuta julkaisemassa Facebook-päivityksessä lukee.

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski on samoilla linjoilla.

”Meilläkin on Suomessa monia ammattijärjestöjä, jotka toimivat niin, että ne ottavat vastaan tavaralahjoituksia ja hoitavat logistiikan sekä täällä kotimaassa että keräyskohteessa. On kuitenkin ymmärrettävää, että tavaran vieminen kriisialueelle on aika hankalaa. Vakiintuneilla toimijoilla on siihen parhaat reitit ja edellytykset”, Tornikoski sanoo.

Suomessa varaudutaan siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa Ukrainan sodan vuoksi. Suomen Punaisella Ristillä (SPR) on Maahanmuuttoviraston kanssa sopimus hätämajoituksen järjestämisestä. SPR kertoo Seuralle, että se tekee erikseen pyynnön mahdollisesta tarvittavasta materiaalisesta tuesta.

”Jos ihmisillä on halua auttaa materiaalisesti Suomeen tulevia turvapaikanhakijoita, toivomme että lahjoitukset tehdään Kontti-myymälöidemme kautta. Siten saamme seulottua tulijoiden tarpeisiin sopivat tarvikkeet ja vaatteet lahjoituksista”, kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen kertoo Seuralle.

Hätämajoituksesta turvapaikanhakijat sijoitetaan eri puolella Suomea sijaitseviin vastaanottokeskuksiin. Seuran tietojen mukaan Maahanmuuttovirasto on varautunut Suomeen mahdollisesti saapuvien turvapaikanhakijoiden kasvuun nostamalla vastaanottokeskustensa petipaikkamäärää kolmellasadalla. Uusia vastaanottokeskuksia avataan tarvittaessa.

Lue myös Seuran juttu: Näin sinä voit auttaa ukrainalaisia, jotka pakenevat Venäjän hyökkäystä – ”Suomalaiset ovat lähteneet auttamaan todella suurella sydämellä”

Juttua muokattu 3.3.2022: Jutussa kerrottiin alunperin, että Unicef tiedotti 28. maaliskuuta, että suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainan lasten auttamiseen ennätykselliset kaksi miljoonaa euroa. Oikea päiväys on 28. helmikuuta. 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Miten voi auttaa ukrainalaisia? Paikan päällä toimiva kotimainen avustusjärjestö on luotettavin tapa lahjoittaa, sanoo asiantuntija

Aarne

Olipas vaikea laittaa tilinumeroa joka menee suoraan ja ilman järjestöjen välikäsiä Ukrainaan.

Vastaa käyttäjälle AarnePeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.