Muistatko nämä hiihtokuningattaret? Äänestä suosikkiasi!
Lahden MM-hiihdot alkavat, joten on aika muistella kaikkien aikojen kotimaisia naishiihtäjiä. Kuka on sinun suosikkisi?
Suomalaiset ovat hiihtokansaa, ja maastohiihto herättää monissa kuumia tunteita. Muistatko vielä, millaisia hetkiä olet elänyt kotikatsomossa näiden hiihtokuningatarten sivakoidessa Suomelle mitalin toisensa jälkeen?
Äänestä suosikkihiihtäjääsi kommentoimalla juttua.
Siiri ”Äitee” Rantanen: Mitalit myös juoksusta ja pyöräilystä
Siiri Rantanen (s. 1924) oli 1950-luvun hiihtomenestyjä, joka voitti suomenmestaruudet myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä. Hänet valittiin kolme kertaa vuoden naisurheilijaksi, ja Lahden kaupunki myönsi hänelle vuonna 1995 Lahti-mitalin.
Saavutukset: 1 olympiakulta, 2 olympiapronssia, 3 MM-hopeaa ja 2 MM-pronssia.
Helena Takalo: Kahden valssin nainen
Helena Takalon (s. 1947) uran menestyksekkäimmät vuodet ajoittuivat 1970-luvun lopulle. Takalo on edustanut Nivalan Urheilijoita ja Pyhäjärven Pohtia. Hän toimi liikuntasihteerinä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2012.
Takalolle on sävelletty kaksi valssia: Valssi Helenalle ja Pyhäjärvi.
Saavutukset: 1 olympiakulta, 3 olympiahopeaa, 1 olympiapronssi, 2 MM-kultaa ja 3 MM-pronssia.
Hilkka Riihivuori: Takalon kilpasisar
Hilkka Riihivuori (s. 1952) oli Helena Takalon kilpasisar, jonka aktiivivuodet sijoittuivat 1970- ja 80-luvuille. Riihivuori edusti Jurvan Urheilijoita ja Tampereen Pyrintöä. Urheilu-uransa jälkeen hän on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa liikuntasihteerinä.
Saavutukset: 4 olympiahopeaa, 1 MM-kulta, 2 MM-hopeaa ja 3 MM-pronssia.
Marja-Liisa Kirvesniemi: Entinen ”ikuinen epäonnistuja”
Marja-Liisa Kirvesniemi (s. 1955) aloitti uransa Hämäläisenä, mutta tuli tunnetuksi Kirvesniemenä mentyään naimisiin hiihtäjä Harri Kirvesniemen kanssa vuonna 1984. Koulutukseltaan hän on kuntohoitaja ja työskentelee nykyään kuntosaliyrittäjänä.
Kirvesniemeä kutsuttiin aluksi ikuiseksi epäonnistujaksi, kunnes ura Innsbruckin ja Lake Placidin olympiakisojen sekä Lahden ja Oslon MM-kisojen jälkeen alkoi kääntyä nousuun. Vuonna 1983 Kirvesniemi voitti hiihdon maailmancupin ensimmäisenä suomalaishiihtäjänä.
Saavutukset: 3 olympiakultaa, 4 olympiapronssia, 3 MM-kultaa ja 5 MM-hopeaa.
Marjo Matikainen: Havuja, perkele!
Legendaarisesta ”havuja, perkele!” -huudahduksesta muistettava Marjo Matikainen-Kallström (s. 1965) siirtyi hiihtouransa jälkeen politiikkaan. Hän on moninkertainen arvokisavoittaja, entinen europarlamentaarikko, kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu.
Matikainen valittiin Vuoden urheilijaksi 1986, 1987 ja 1989. Hän lopetti hiihtouransa 24-vuotiaana vuonna 1989. Matikaista on syytetty dopingin käytöstä, mutta hän on kiistänyt syytteet voimakkaasti.
Saavutukset: 1 olympiakulta, 3 olympiapronssia, 4 MM-kultaa, 2 MM-hopeaa ja 2 MM-pronssia.
Pirkko Määttä: Perinteisen tyylin nainen
Pirkko Määtän (s.1959) uran huippu osui Lahden MM-kisoihin 1989, missä hän voitti kolme mitalia. Määttä muistetaan erityisesti perinteisen hiihtotyylin taiturina, luistelutyylillä hän ei saavuttanut menestystä.
Seuratasolla Määttä edusti Kuusamon Erä-Veikkoja. Hän on ammatiltaan toiminnanjohtaja.
Saavutukset: 2 olympiapronssia, 1 MM-kulta, -hopea ja -pronssi.
Virpi Kuitunen: Takaisin huipulle dopingkäryn jälkeen
Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen (s. 1976) on moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti. Hänet tunnetaan erinomaisena sprinttihiihtäjänä.
Sarasvuo kärysi dopingista Lahden MM-kisoissa 2001 ja sai rangaistukseksi kahden vuoden kilpailukiellon. Hän on Lahden käryäjistä ainoa hiihtäjä, joka onnistui palaamaan kansanväliselle huipulle kilpailukiellon rauettua. Nykyään Sarasvuo työskentelee Yle Urheilun asiantuntijana.
Saavutukset: 2 olympiapronssia, 6 MM-kultaa, 1 MM-hopea ja -pronssi.
Pirjo Manninen: Huipulla 2000-luvun puolivälissä
Pirjo Muranen o.s. Manninen (s. 1981) edusti urallaan Ounasvaaran Hiihtoseuraa. Muranen valittiin vuoden 2001 naisurheilijaksi. Murasen uran huippu sijoittui 2000-luvun puoliväliin. Hän lopetti uransa vuonna 2011. Muranen on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri.
Saavutukset: 1 olympiapronssi, 3 MM-kultaa, 1 MM-hopea, 2 MM-pronssia.
Aino-Kaisa Saarinen: Esikoisen jälkeen takaisin ladulle
Aino-Kaisa Saarinen (s. 1979) jatkaa aktiiviuraansa edelleen ja janoaa menestystä Lahden MM-kisoista. Saarinen on moninkertainen maailmanmestari ja edustaa Lempäälän Kisaa. Saarinen sai esikoisensa toukokuussa 2016 ja on treenannut tavoitteellisesti Lahtea varten myös vauvavuotena.
Saavutukset: 2 olympiahopeaa, 3 olympiapronssia, 4 MM-kultaa, 1 MM-hopea, 4 MM-pronssia.
Kiinnostaako hiihto? Lue myös:
Lahden hiihdon MM-kisoihin valmistautuva Aino-Kaisa Saarinen: ”Haluan näyttää, että äitikin voi menestyä” Aino-Kaisa Saarinen: ”Valmistaudun synnytykseen kuin urheilusuoritukseen” Lukijat vinkkaavat: Nämä ovat parhaat ideat talviloman viettoon Hiihtämisen ihanuudesta Marja-Liisa Kirvesniemi: ”Minusta on kasvanut kova jätkä”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Muistatko nämä hiihtokuningattaret? Äänestä suosikkiasi!
Saavutusten perusteella Kirvesniemi.
Siiri ’ äitee’ Rantanen. Puhdas urheilija.
Itselleni ehdoton ykkönen aina Hilkka Riihivuori. Olin lapsena itse aina Hilkka kun hiihdettiin kotipelloilla kilpaa ⛷❤