Mummo ja lapsenlapsi

Mummon oikeudet ja velvollisuudet: millaisiin asioihin isovanhempi saa puuttua?

Saako mummo syöttää lapselle karkkia? Onko hänen pakko hoitaa lapsia ja onko mummolla oikeus komentaa? Selvitimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, jotka aiheuttavat kiistoja vanhempien ja isovanhempien välille.

Mummo syöttää lapselle herkkuja ja tuputtaa neuvojaan, ärsyttää! Mitä teen, kun vaari antaa lapselle luunappeja ja suosii yhtä lapsenlastaan?

Ratkoimme 10 kysymystä isovanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista:

1. Saako mummolassa herkutella?

Ruoka on yleisimpiä aiheita, joista vanhemmille ja isovanhemmille tulee kiistaa. Vanhemmat voivat tuntea, että heidän auktoriteettinsa ohitetaan, jos mummolassa herkutellaan tai perheen ruokavaliota ei noudateta.

Vanhemmilla on kasvatusvastuu, jota isovanhempien tulee kunnioittaa. Jos lapsi noudattaa esimerkiksi allergiaruokavaliota, sitä on noudatettava mummolassa. Jatkuva herkkujen napostelu ei ole terveellistä, joten isovanhempien pitäisi toimia järkevästi.

On erityisen väärin antaa lapselle salaa herkkuja ja kapinoida näin vanhempia vastaan. Lapsi joutuu epäreiluun tilanteeseen, jos hänen pitää valehdella vanhemmilleen syömisistään.

Vanhemmat voivat kuitenkin löysätä hieman periaatteitaan. Mummola on lapselle usein erityinen paikka, jossa käyminen on kuin pieni loma. Satunnaisesta herkuttelusta ei siis kannata suuttua.

2. Onko lautanen pakko syödä tyhjäksi?

Vanhoissa kasvatusoppaissa painotettiin, että lapsen on pakko syödä kaikki. Osa isovanhemmista noudattaa periaatetta, vaikka heilläkin olisi kauhukokemuksia pakkosyömisestä. Ruokasuosituksissa on kuitenkin painotettu 70-luvulta lähtien, ettei lasta saa pakottaa syömään.

Isovanhempien tiukkuuteen kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti. Heitä on voitu neuvoa eri tavalla, ja he uskovat toimivansa oikein. Isovanhemmille kannattaa selittää, että lasta pitää rohkaista maistamaan, mutta pakottaminen voi vaikeuttaa syömistä.

Isovanhemmilla on kuitenkin oikeus velvoittaa lasta käyttäytymään ruokapöydässä. Ruoan heittelyä ja pelleilyä ei tarvitse suvaita. Jos ateria ei maistu, jälkiruoka voi jäädä odottamaan uutta yritystä.

Lapsen ja mummon kädet

3. Onko mummon pakko hoitaa?

Isovanhempi saa usein nauttia parhaista paloista lapsen kanssa, mutta hoitaminen voi uuvuttaa. Vanhempi ihminen ei ehkä jaksa lapsen tahdissa. Nuorempi isovanhempi taas voi olla tiiviisti työelämässä tai oman vanhempansa omaishoitaja.

Mummon ei tarvitse hoitaa, jos hän ei jaksa tai ehdi. Isovanhemmilta on kysyttävä, voivatko he auttaa, eikä lasta voi viedä heille kysymättä. Isovanhempien ei ole myöskään pakko muuttaa tai matkustaa lapsiperheen vuoksi.

Vaikka lapsenhoito ei ole isovanhempien velvollisuus, heidän kannattaa ajatella sitä oikeutena. Lapsen kanssa voi kokea ihanaa läheisyyttä, hellyyttä ja hauskoja hetkiä. Lapsenlapsi voi myös lähentää koko sukua.

4. Saako mummo tulla kutsumatta kylään?

Isovanhempien voi olla vaikea hillitä innokkuuttaan, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy. Satunnaiset yllätysvierailut ovat mukavia, mutta perheelle on annettava oma rauha.

Vanhempien pitää antaa harjoitella rauhassa hoitamista ja heiltä on kysyttävä, koska sopii tulla kylään. Jos isovanhempi tuntuu tunkeilevalta, vanhempien kannattaa miettiä, mistä yli-innokkuus johtuu. Kyse voi olla yksinäisyydestä ja tylsistymisestä, jos isovanhempi on jäänyt eläkkeelle.

5. Saako mummo neuvoa?

Olennaista on se, missä asioissa ja millä tyylillä hän neuvoo. Jokaiseen asiaan puuttuminen voi tuntua ärsyttävältä ja holhoavalta. Vinkkejään ei kannata esittää käskyttävästi, ja ”voi kyllä sinun mielipiteesi vielä muuttuu” -tyylistä viisastelua kannattaa välttää.

Yleensä isovanhemmat tarkoittavat neuvoillaan hyvää. He haluavat sanoa, että ”minäkin olen kokenut tuon, haluan tukea sinua”. Heillä on myös ainutlaatuinen, pitkä perspektiivi elämään, josta voi olla apua ja lohtua vanhemmille.

6. Pitääkö mummon maksaa perheen menoja?

Isovanhemmat eivät ole elatusvelvollisia. He saavat päättää itse, miten käyttävät rahansa.

Jos perhe on tiukoilla ja isovanhemmilla on rahaa, on mukavaa, jos he auttavat perhettä. Tällöin kannattaa miettiä lapsen etua. Vaatteisiin, hoitomaksuihin, ruokaan ja harrastustarvikkeisiin kuluu yllättävän paljon rahaa. Mummo voi maksaa suoraan lapsen menoja, jos hän ei halua antaa vanhemmille rahaa.

Mummo leipoo lapsenlapsen kanssa.

7. Saako mummolla olla suosikkilapsi?

Suurin osa isovanhemmista haluaa ja yrittää kohdella lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

On luonnollista, toisten kanssa synkkaa paremmin, ja tämä pätee myös lapsiin. Lähellä asuviin lapsenlapsiin voi olla helpompi pitää yhteyttä, ja side ensimmäisenä syntyneisiin lapsiin voi kehittyä vahvimmaksi. Jos lapsia on paljon, isovanhempi ei ehkä jaksa viettää kaikkien kanssa aikaa.

Tahallinen suosiminen on kuitenkin vahingollista ja väärin. Vaikka isovanhempien ja vanhempien välillä olisi jännitteitä, isovanhemmat eivät saa kostaa syrjimällä lasta.

8. Saako mummo komentaa?

Vanhempien kasvatusvastuuta pitää kunnioittaa, mutta isovanhemmat saavat laatia oman kotinsa säännöt. Mummolassa ei juosta, jos mummo kieltää sen, vaikka kotona telmittäisiin. Isovanhempi ei saa pakottaa kasvisruokailijaperheen lasta syömään lihaa, mutta hän saa vaatia tätä käyttäytymään ruokapöydässä.

Säännöt pitää kuitenkin pystyä perustelemaan. Rajat luovat lapselle turvallisuudentunnetta, mutta jatkuva äksyily ja kieltäminen stressaa lasta. Mummo ja vaari saavat komentaa, mutta sen pitää olla lapsen etu, ei pelottelua.

9. Saako mummo tukistaa?

Lapsen kurittaminen on ollut laissa kiellettyä yli 30 vuotta. Myös henkinen kurittaminen, kuten pelottelu ja uhkailu, on laitonta.

Kaikenlainen fyysinen ja henkinen väkivalta on haitallista lapsen kehitykselle ja perusturvan tunteelle. Kevyt läpsiminenkin voi ahdistaa ja hämmentää lasta syvästi. Mummo ei saa tukistaa tai antaa luunappeja, vaikka hän olisi kurittanut omia lapsiaan.

Jos taas isovanhempi näkee vanhempien kurittavan tai uhkailevan lasta, hänellä on oikeus puuttua asiaan. Isovanhempi ei saa sulkea silmiään lapseen kohdistuvalta väkivallalta, vaikka kurittaja olisi hänen oma lapsensa.

Mummon ja lapsen kädet

10. Saako mummo puuttua laiminlyönteihin?

Vastaus kysymykseen on yksiselitteinen: saa ja pitää. Jos lapsia kohdellaan kotona henkisesti tai fyysisesti kaltoin, vanhemmat eivät enää toteuta kasvatusvastuutaan.

Isovanhemman tulee ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos hän huomaa perheessä päihdeongelmia, väkivaltaa tai lasten heitteillejättöä. Lapsi pitää asettaa tällöin perhesiteiden ja myös oman, aikuisen lapsen edelle.

Lue myös: Näin ratkaiset 5 hankalaa tilannetta isovanhempien kanssa

Lähteet: Mannerheimin lastensuojeluliiton Opas isovanhemmille, Väestöliitto sekä Väestöliiton opas isovanhemmille

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Mummon oikeudet ja velvollisuudet: millaisiin asioihin isovanhempi saa puuttua?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X