Muotokuvamaalaus on uusi selfie — supersuosittu Matti Pikkujämsä maalaa muotokuvan parilla sadalla

Mitä ajattelet, kun kuulet sanan muotokuva? Öljyvärimaalauksia virkamiehistä ja johtajista? Kultaraameihin kehystettyjä arvokkaita
perintötauluja? Niin ei tarvitse olla. Nyt tulee uuden ajan muotokuva!

Viiskulman kupeessa sijaitsevaan galleriaan astelee perheenäiti, kainalossaan vanha kehys, jota koristavat kiemuraiset ornamentit. Galleriassa pitää ateljeetaan taiteilija ja kuvittaja Matti Pikkujämsä.

Maalattu muotokuva pariskunnasta, Matti Pikkujämsä.

Matti Pikkujämsän suosituin muotokuva on potretti turkoosilla taustalla.

”Tekisitkö perheestämme muotokuvan? Jatkaisimme perinnettä”, hän sanoo.

Nainen kertoo, että hänen suvustaan on teetetty muotokuvia jo kolmen sukupolven ajan. Aikaisemmat maalaukset roikkuvat vanhempien kotona rivissä. Niissä perheenjäsenet poseeraavat vakavina, parhaat päällä. Pensselin vedot erottuvat selkeästi paksulla maalipinnalla, ja jokaisen kuvan alakulmassa komeilee taiteilijan signeeraus.

Nyt lastenlasten kasvettua jo kouluikään taulurivistön jatkeeksi tarvittaisiin uusi, Matti Pikkujämsän tekemä muotokuva. Mattia hymyilyttää. ”Oletteko aivan varmoja, että haluatte minun tekemäni kuvan?”

Tällaisena hetkenä hän ymmärtää, että muotokuva on kuin aikakapseli. Se säilyy kodissa paraatipaikalla läpi kaikki myrskyt ja ohikiitävät trendit. Se kulkee mukana seuraavaan sisustussuunnitelmaan, seuraavaan asuntoon ja lopulta seuraavalle polvelle. Se on kuin todistus, että tämä perhe on elänyt – ja elää edelleen.

Mutta että he haluavat Matin kuvan perinteensä jatkajaksi? Hänen, niin toisenlaisen muotokuvantekijän?

Kyllä, sillä muotokuva on muuttanut muotoaan. Sen ei tarvitse olla maltaita maksava öljyvärimaalaus. Se voi yhtä hyvin olla Matin tulkinta: herkkä, humoristinen ja värikäs. Tai kuten Matti Pikkujämsä itse kuvailee, ”hipsteriversio.”

Muotokuvamaalaus on tullut kaikkien ulottuville: Matti Pikkujämsä maalaa kuvan puolessa tunnissa

Muotokuvamaalaus ei ole kuollut. Tämän Matin kuvien suosio todistaa. Taiteilija on tehnyt muotokuvia sadoille, ehkä peräti tuhannelle henkilölle, pariskunnalle tai perheelle. Tilaajia on tippunut ulkomailta ja Suomesta säännölliseen tahtiin jo kuutisen vuotta.

Matin kuvien suosio osoittaa myös sen, että muotokuva on tullut kaikkien ulottuville – demokratisoinut.

Kaikki hänen asiakkaansa ovat olleet aivan tavallisia ihmisiä. Ei yritysten johtajia, valtionjohtajia tai huippuvirkamiehiä. Eivätkä edes erityisen varakkaita ihmisiä.

Toisin oli aiemmin. 1800-luvulla muotokuvat olivat eliitin etuoikeus. Maalaukset tehtiin useimmiten öljyväreillä ja projektit saattoivat kestää kuukausia tai jopa vuosia.

Muotokuva on tullut kaikkien ulottuville – demokratisoitunut.

Nyt perinteisten muotokuvien teettäminen on hiipumassa olemattomiin. Emma-museon aiemman johtajan Markku Valkosen mukaan muotokuvan tekijöitä on enää harvoja ja monet tilaajatkin suosivat uusia tekniikoita. Viimeisimpinä esimerkkeinä Elina Brotheruksen tekemät valokuvateokset poliitikko Marja Lohelasta ja eläköityneestä piispa Irja Askolasta sekä sadan eri taiteilijan yhteistyönä syntynyt kollaasiteos presidentti Sauli Niinistöstä.

Muotokuvamaalaus on käynyt läpi muodonmuutoksen: Niitä tehdään lyhyemmässä ajassa, edullisemmilla tekniikoilla ja paljon halvemmalla kuin aikaisemmin. Matin muotokuva syntyy parhaimmillaan puolessa tunnissa ja maksaa parisataa euroa pariskunnalta.

Matti Pikkujämsä tekee muotokuvia ateljeessaan Laivurinrinteessä Helsingin Punavuoressa. Muotokuvaan saa tulla paikan päälle, mutta Matille voi myös lähettää valokuvan itsestään.

Lumipalloefekti

Merkkejä muotokuvan uudesta tulemisesta näkyy monella eri alalla. Kuvittajien ja taiteilijoiden taidonnäytteet sanomalehdissä, kirjoissa ja sosiaalisessa mediassa toimivat inspiraationa kuluttajille.

Hyvä esimerkki uudesta noususta on italialaisten Elena Favallin ja Francesca Cavallon menestyskirja Iltasatuja kapinallisille tytöille (S&S), jossa sata ”itsenäistä naista” kuvataan piirros- ja maalaustöin.

Suomalaisetkin kustantajat ovat toisintaneet samaa konseptia ja päässet muotokuvien makuun. Sankaritarinoita tytöille -kirjassa (Into) sankarinaiset seikkailevat 41 kuvittajan muotokuvatöissä.

Ja tekijöitä piisaa. Sankaritarinoita tytöille -kirjan tekoon ilmoittautui kiinnostuneita liiaksi asti. Kirjan toimittajiin kuuluva Taru Anttonen, kertoo, että kuvittajia ei tarvinnut oikeastaan etsiä, sillä tarjouksia tuli joka suunnalta.

”Kentällä on tosi paljon ammattitaitoista porukkaa”, Anttonen sanoo.

Maalaus vapauttaa tietyltä itsetietoisuuden tunteelta. Sillä onko selfie somessa vähän nolo?

Esimerkkejä muotokuvia tekevistä taiteilijoista on monia. Kuvittaja ja graafinen suunnittelija Anja Reponen tekee vesiväritöitä mediaan, kirjoihin ja mainoksiin. Juha Ilmari Laine ylläpitää Instagramissa Kansan kasvot -tiliä, jossa hän julkaisee kuvitteellisia potretteja kansanradioon soittaneista ihmisistä. Turkulainen Venla Vaattovaara on julkaissut sadan päivän ajan sata kuvaa ”kuuleista muijista” ja jatkaa nyt muotokuvien tekemistä myös tilauksesta.

Kun muotokuvamaalareiden kädenjälki on esillä, yhä useampi saattaa inspiroitua teettämään myös itsestään muotokuvan.

”Tämä voi olla lumipalloefekti. Kun nähdään enemmän muotokuvia ja kuvituksia, tajutaan, että tästä voisi olla enempäänkin. Siitä tulee positiivinen kierre”, Anttonen sanoo.

Vaihtoehto selfielle

Pikkujämsälle on selvää, miksi muotokuvalle on tilausta. On suurempi kynnys ripustaa seinälle oma valokuva kuin maalaus. Maalauksessa huomio suuntautuu paitsi kuvattavaan, myös taiteilijan tulkintaan. Siksi se tuntuu vähemmän kiusalliselta.

Selfien aikakautena maalaus myös vapauttaa tietyltä itsetietoisuuden tunteelta. Sillä onko selfie somessa vähän nolo? Matin mielestä maalaus on ratkaisu tähän.

”Ihmiset eivät välttämättä halua näyttää, että tällaisena näen itseni, vaan että tällaisena joku muu näkee minut”, Matti pohtii.

Joskus lopputulos voi kuitenkin herättää ristiriitaisiakin tunteita. Maalaustyössä kun täytyy antaa taiteilijalle lupa omaan tulkintaan. Monesti Mattia pyydetään tekemään ”nuoremman näköiseksi.”

Joskus valmista muotokuvaa katsotaan säikähtynyt ilme kasvoilla. ”Olenko tosiaan tuon näköinen!?”

Matilla on vinkki itsekriittisille:

”Jos et ole tyytyväinen juuri nyt, voit olla tyytyväinen myöhemmin. Voihan sitä ajatella, että ainakin mulla oli joskus ennen vähemmän ryppyjä.”

Muotokuvan maalaukseen menee puolesta tunnista tuntiin, ja se tehdään aina yhtä huolellisesti. ”Tämä on ihmisille tosi tärkeä ja juhlallinen juttu”, Matti sanoo.

Kuka?

Matti Pikkujämsä, 43, freelancer-kuvittaja ja taiteilija.

Ura
Tekstiilisuunnittelua Kaunisteelle, Marimekolle, Samujille ja Lapuan Kankureille ja kuvituksia Helsingin Sanomille, Annaan, Imageen, Pirkkaan ja lastenkirjoihin.

Merkkipaaluja
Finlandia Junior -palkintoehdokas 2005 ja 2013, Rudolf Koivu -palkinto 2013, Kuvitustaiteen valtionpalkinto 2015.

Tutustu Pikkujämsän töihin tässä:





Keskustelu

Kommentoi juttua: Muotokuvamaalaus on uusi selfie — supersuosittu Matti Pikkujämsä maalaa muotokuvan parilla sadalla

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X